Muutama nosto viikon Vartista!
Päivitin ja hieman tiivistin kauppasodan aikajanaa. Merkittävin käänne on tietysti alustavasti 90 päivän “tulitauko” Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Sillä on muitakin tärkeitä implikaatioita, kuin kauppasodan de-eskaloituminen. Yhdysvaltain asema taloudessa on suuri, mutta ei niin mahtava että Trump voisi Yhdysvaltalaista kuluttajaa panttivankina pitäen (kts. vertaus Varteissa) käskyttää muita miten lystää. Kiinan kova vastaan kova -linja toimi, ja Trump joutui pakittamaan. Tämä tarkoittaa, että Trumpin koville puheille ei löydy taloudellisia ja poliittisia muskeleita ainakaan nyt.
Päivitin myös kauppasodan kehityskulkuja. Näyttää siltä, että Kiina ottaa kinttupolun de-eskalaatiotielle. Täten 1930-luvun tie näyttää toistaiseksi epätodennäköiseltä ja Varteissa nosteltu varovainen kanta kauppasoda kehityksestä osoittautui toistaiseksi liian varovaiseksi. Huom., toistaiseksi. 
Pahoittelut pitkästä viestistä, mutta pääaihe Vartissa oli kuitenkin (jälleen) Euroopan osakkeiden ja talouden “hypettäminen”. Selitin juuri Nordea-ketjussa tarkemmin tämän kuvaajan, joten tässä riittänee toistaa että korkokäyrän jyrkentyminen on härkämäistä Euroopan suurelle pankkisektorilla (ml. Nordea) ja että se puhuu talouden kiihtymisen puolesta.
Euroalueen lainakantakin elpyy jo vuositasolla hitaasti, mutta korkokäyrän jyrkentyessä positiivisesti pankeilla on insentiivi lainata enemmän ja enemmän. Jos kauppasota ei sotke kuvioita, kyllä euroalueen talouskasvu tästä voi inahtaa liikkeelle. Etenkin kun huomioi myös elvytyspaketit.
Tässä on vielä summaus (videolla enemmän), mikä tekee euro-osakkeista mielenkiintoisia.
Tämän ei tule ymmärtää ristiretkenä SP500 vastaan, se ei päättyisi hyvin, mutta suomalaissijoittajien paetessa Atlantin toiselle puolelle Varmaa myöten haluan korostaa miten vanhalta mantereelta löytyy arvoa ja huippuyhtiöitä, monesti edullisemmin hintalapuin. SP500-keskeinen maailmankuva finanssimarkkinalla ei ole koko totuus.