Ihan viimeikaisimpiin kurssiheilahteluihin saattanee vaikuttaa myös viimeisin US sisäinen näytelmä?
Government shutdown: Senate unveils stopgap bill, setting up showdown with the House | CNN Politics
" With just days to go before the government runs out of money, the Senate has unveiled a bipartisan stopgap bill in a bid to avert a shutdown – but there’s no guarantee that it will be able to pass in the House."
Danske Bankin pääekonomistin painava tviitti yksinkertaisuudessaan:
EDIT:
Laitetaas vielä OP:n kaveri tviitti tähän samaan:
Financial Times on analysoinut eilistä kurssilaskua ja laskutrendiä ylipäänsä. Sen mukaan pörssit laskevat sen vuoksi, että korkotason odotetaan nyt pysyvän korkealla pidempään kuin aiemmin odotettiin. Koronlaskut oli jo odotuksissa, joten nyt arvostuksia justeerataan uusiin odotuksiin.
Euroopassa katseet ovat nyt myöhemmin viikolla julkaistavassa hintaindeksissä eli vuositasolla mitattavassa inflaatioluvussa. Sen odotetaan laskeneen euroalueella 5,2% → 4,5%.
Suomensin pätkän jutusta alle.
Maailmanlaajuiset osakkeet laskivat tiistaina, kun sijoittajat valmistautuivat pitkittyvään korkeaan korkotasoon, dollari nousi 10 kuukauden huippulukemiin ja valtionlainojen hinnat laskivat.
Wall Streetin viiteindeksi S&P 500 sulkeutui 1,5 prosenttia alemmas, ja teknologiapainotteinen Nasdaq Composite laski 1,6 prosenttia, molemmat alimmilleen sitten kesäkuun alun.
Osakkeiden viimeisin lasku johtuu siitä, että sijoittajat ovat lisänneet odotuksiaan siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki pitää korkotason korkeammalla pidempään. Vaikka kauppiaat ovat eri mieltä siitä, aikooko Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoja vielä neljännesyksikön verran tämän kiristämissyklin aikana, vedot korkojen leikkauksista tulevan vuoden aikana ovat laskeneet.
Siirtymä tapahtuu sen jälkeen, kun Fed julkaisi viime viikolla viimeisimmän korkoarvioiden “pistepiirroksen”, joka osoitti, että virkamiehet ennustavat paljon hitaampaa koronlaskujen polkua vuonna 2024.
Syyskuun alussa kauppiaat löivät vetoa, että Yhdysvaltain korot olisivat 4,2 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi jopa viittä koronleikkausta. Nyt futuurimarkkinoilla toimijat odottavat korkojen olevan 4,7 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä, mikä merkitsisi kolmea tai neljää koronleikkausta.
Sijoittajat ennustavat Fedin ensimmäisen koronlaskun tapahtuvan ensi kesäkuussa sen jälkeen, kun keskuspankki viime viikolla ilmoitti vähentävänsä leikkausten kokonaismäärää vuosina 2024 ja 2025.
Tässä on Helsingin Sanomien juttu siitä, miten toiveikkuus on nostanut osakkeita Kiinassa. Ei maksumuuria.
Käänne voi viitata siihen, että kotimainen kysyntä olisi hiljalleen elpymässä sen jälkeen, kun Kiinan hallitus on viime kuukausina lisännyt toimenpiteitä kiinteistömarkkinoiden tukemiseksi ja kuluttajien kulutuksen vauhdittamiseksi.
Tähän ei tullut vastauksia, vain lähinnä moralisointia. Kahvihuoneessa valitellaan, että pörssien suunta-ketjussa ei mitään positiivista eli ostolaidan puutetta. Tässä yritystä.
Eläkeyhtiöt, mm. Keva ja yksityiset toivovat voivansa nostaa sijoitustensa riskitasoa. https://yle.fi/a/74-20050636
Julkisten sijoitusvarallisuus on 89 mrd. €, yksityisten 154 mrd. €. Yht. 243 mrd. €. Tästä muissa kuin osakkeissa ja osakkeiden tyyppisissä (rahastot, etf:t, optiot) on 111 mrd. €.
Jos arvioidaan, että tuosta 111 mrd. eurosta 15 % pantaisiin vähitellen osakkeisiin ja siitä määrästä 50 % tungettaisiin Pölhexiin, määrä olisi n. 8 mrd €.
Kurssien nousu (%) = (Sijoitetun pääoman määrä / Pörssin kokonaisarvo) * 100
Kurssien nousu (%) = (8 miljardia euroa/ 250 miljardia euroa) * 100
Kurssien nousu (%) ≈ 3,2 %
Tämä on tietenkin mekanistinen laskelma eikä ota kysynnän dynaamisia vaikutuksia huomioon, mutta havainnollistaa suuruusluokkia. Sijoita omat lukusi, 15 % voi nostaa 2x tai 3x, kaiken voi laittaa kotipörssiin (nousu 20 % 🫨) jne., mutta pessimisti ei pety. Börden suuntaan olisi siten pieni, mutta näkyvä vaikutus. Näinä aikoina toivoisi, että muuvi tehdään nyt eikä huippukursseilla.
OP:n pääekonomistin tviitti, mitä teidän mielestänne alamäestä pitäisi ajatella? 
Taas investoidaan? Jokos lama taas peruttiin?
@Jukka_Lepikko ja Nordnetin Verneri eli Tuomas juttelivat päiväkauppiaiden kerhossa jänskiä juttuja. 
Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö pukeutuu tällä viikolla punaiseen, koska uumoilee sen olevan syksyn ja talven muotiväri pörssissä. Katso Traders’ Club 191, niin tiedät miltä markkinoiden kuuden kuukauden näkymät näyttävät ja millaisia liikkeitä Jukka ja tuottaja Tuomas ovat tehneet omissa salkuissaan.
0:00 Intro 1:28 Ennustus vuoteen 2024 20:58 Pörssit nyt 30:19 Markkinakatsaus 40:03 Kurkistus salkkuihin
Tämähän vaikuttaa hyvältä jutulta! 
Talouskasvu tulee alas huipputasoilta. Eurooppa ja Kiina ovat alisuorittajina, Yhdysvallat on jaksanut yllättää positiivisesti. Inflaatiossa suunta on laajalti alaspäin. Alamme julkaista säännöllisesti Makrovilkaisu-katsausta, joka tarjoaa sijoittajalle katsauksen keskeisiin talousindikaattoreihin.
https://www.inderes.fi/fi/maailmantalouden-suhdannenakymassa-laaja-alaista-heikentymista
Täällä on niin paljon härkäilyä, että pitää laittaa tällainen karhuisempikin juttu. 
JPMorganin pomo pohtii sitä, että korkotasot saattavat nousta seitsemään prosenttiin. 
Dimonin mukaan korkoja on ehkä nostettava inflaation torjumiseksi. Lisäksi hänen mukaansa ero viiden ja seitsemän prosentin korkojen välillä olisi taloudelle tuskallisempi kuin nousu kolmesta prosentista viiteen prosenttiin.
”Nollasta kahteen prosenttiin siirtyminen ei merkinnyt juuri mitään nousua. Nollasta viiteen prosenttiin nousu yllätti jotkut, mutta kukaan ei olisi pitänyt viittä prosenttia mahdottomana. En ole varma, onko maailma valmistautunut seitsemään prosenttiin.”
Ainakin on johdonmukainen näkemyksissään. Dimon siis. Sanoi ihan samaa jo vuoden alussa. Taisi mainita silloin ainakin öljyn hinnan laskun hämäävänä tekijänä eli inflaatiota “kytee” enemmän kuin voisi olettaa.
Hyvää huomenta!
Tässä @Jukka_Lepikko:n "piristävä tviitti. 
OP:n Olle kertoo Vietnamista ja oluesta tviitissään.
Linkataas aamun Vartti tänne talteen, vaikka selitinkin vastaavan setin toissapäivänä täällä.
Kiitos vielä @Sijoittaja-alokas aiheideasta! 
Mitä enemmän pörssi laskee, sitä parempi tuotto-odotus jatkossa jos muut asiat pysyvät ennallaan! 
Öljyliiketoiminta on likaista.
Tällä kertaa en tarkoita Exxon Valdezin tai BP:n Meksikonlahden öljylautan tuhon kaltaisia katastrofeja, jotka jättävät jälkensä luontoon vuosikymmeniksi. Tarkoitan ihan tavallista, jokapäiväistä öljybusinestä.
Öljyllä on aina rahoitettu sotia ja sortoa. Venäjä ja Saudi-Arabia ovat tämän ilmiön mallioppilaita, mutta eivät suinkaan ainoita lajissaan. OPEC+ on kartelli, joka ei välitä maailman (tai lännen) edusta vaan omasta edustaan. Tälläkin hetkellä öljykauppa rahoittaa Venäjän sotimista Ukrainassa ja siihen osallistuu hämäriä tahoja niin idässä kuin lännessä.
USA:ssa on onnistuttu -toistaiseksi- varsin hyvin pitämään öljyn hinnannousu siedettävänä tai jopa näkymättömissä kuluttajille. Katselin sunnuntaina, perjantaisin ja lauantaisin livenä lähetettävää, amerikkalaista sarjaa, jossa seurataan poliisien työtä eri puolilla Yhdysvaltoja. Kiinnitin huomiota ohjelmassa vilahtaneen bensa-aseman hinnoitteluun. Paikka taisi olla Pennsylvania ja hinta oli kutakuinkin sama kuin toukokuussa, jolloin viimeksi näin hintoja eri puolilla maata – 3,29$/gallona eli noin 83 snt/litra.
Ongelma USA:ssa on se, että terroristivaltioiden sotiminen ja samanaikainen tuotannon leikkaaminen OPEC-kartellin toimesta on myrkkyä taloudelle ja sen omat joustot ovat äärirajoillaan. Maan öljyvarastot ovat Bloombergin jutun mukaan kriittisillä tasoilla.
Keskiviikkona julkaistujen virallisten tietojen mukaan Yhdysvaltain raakaöljyvarastot laskivat odotettua enemmän, mikä osoittaa, kuinka nopeasti markkinat kiristyvät Saudi-Arabian ja Venäjän toimitusten leikkausten vuoksi. WTI-öljy on noussut noin kolmanneksen kesäkuun lopun jälkeen, ja se on matkalla suurimpaan neljännesvuosittaiseen nousuun sitten vuoden 2022 alun, mikä kiihdyttää inflaatiota ja aiheuttaa päänvaivaa keskuspankeille.
Aiemmin tässä kuussa OPEC ennusti, että raakaöljyn vaje on jopa 3 miljoonaa barrelia päivässä neljännellä neljänneksellä. Koska kysyntä Yhdysvalloissa ja Kiinassa on osoittautunut sitkeäksi, monet markkinoilla pitävät 100 dollarin öljyä nyt väistämättömänä, vaikka dollari nousee ja huoli korkeista maailmanlaajuisista koroista jatkuu.
(Öljyn varastotaso/hinta. Bloomberg)
(linkki juttuun kuvassa)
Likainen business on tosissaan likaista businestä. Toisessa jutussa kerrotaan lisää siitä, miten Venäjän öljyä virtaa solkenaan myös Eurooppaan erilaisten vippaskonstien avulla.
Aurinkoisena päivänä Kreikan etelärannikolla viime viikolla kaksi ikääntynyttä säiliöalusta seisoi vierekkäin, kun toinen pumppasi öljyä toiseen. Maailmanlaajuisten satelliittipaikannusjärjestelmien mukaan sitä ei koskaan tapahtunut.
Todellisen ja elektronisen sijainnin välinen poikkeama - joka tässä tapauksessa oli yli neljä meripeninkulmaa - ei ollut häiriö, vaan tarkoituksellinen petos, joka on osa monimutkaista järjestelmää, jonka tarkoituksena on pitää Venäjän pakotteiden alainen polttoaine liikkeessä, usein korkeampaan hintaan kuin länsivallat haluaisivat.
Väärennettyjen koordinaattien antamista automaattiseen tunnistusjärjestelmään (AIS) kutsutaan huijaukseksi. Se hämärtää käsitystä siitä, mistä rahdit ovat peräisin, ja rauhoittaa hermostuneita ostajia, jotka yrittävät salata Venäjän kanssa tekemänsä kaupat sen jälkeen, kun maata on rangaistu kansainvälisin toimenpitein sen hyökättyä Ukrainaan.
(linkki juttuun kuvassa)
Samaa tapahtuu muuallakin kuin Kreikassa. Tässä twiitissä satelliittikuva Romanian lähistöltä. Myös mm. Singaporessa “pestään” venäläisestä öljystä alkuperää. Kaikilla tähän liiketoimintaan osallistuvilla on kädet kyynärpäitä myöden ukrainalaisten veressä.
Bloombergin jutuissa mainittiin ING:n (ING Group BV) strategisen johtajan kommentti, jonka mukaan öljyn hinta nousee minä hetkenä hyvänsä yli 100 dollarin. Hän kuitenkin lisäsi, että ING uskoo korkean hinnan olevan “melko lyhytaikaista” paineen noustessa OPEC+ -järjestöä ja sen tuotantoleikkauksia kohtaan.
En tiedä mitä nämä ING:n mainitsemat paineet OPECia kohtaan voisivat olla. Tyypillisesti öljyn hinta on romahtanut kysynnän romahtaessa, yleensä erilaisten kriisien ansiosta (esim. finanssikriisi 2008, Krimi/Euroopan talouskriisi 2014, pandemia 2020). Venäjän aloittaman sodan ansiosta markkinaan on saatu luotua OPECin toimesta krooniselta näyttävä öljypula, joka saa voimaa Venäjän sodan jatkumisesta ja sen mukanaan tuomista pakotteista.
Öljyn hinnan käyttäytymiseen ei ole mitään järkevää trendiä. Jos katsoo hintakehitystä läpi vuosikymmenten huomaa, että öljyllä on ollut merkittävä rooli niin laskuissa kuin nousuissa ja erityisesti erilaisissa kriiseissä. Toivon, että näin ei käy tällä kertaa, sillä pitkittynyt öljyn korkea hinta ajaa koko maailman syvemmälle taantumaan.
EU:n pitäisi kiihdyttää entisestään vihreää siirtymää ja tukea merkittävästi sen rakentamista sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia päästöttömään energiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Kun öljyn kulutus kääntyy ennustetusti laskuun vuosikymmenen loppuun mennessä maailmasta tulee vuosi vuodelta parempi paikka monella eri tavalla.
En maininnut kirjoituksessani sanallakaan pörssiä. Jos joku ihmettelee, miten esille tuomani liittyy pörssien suuntaan, vastaus on: Juuri nyt enemmän kuin pitkään aikaan ennen tätä ja melkein kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tästä tuli taas pitkä juttu, toivottavasti joku jaksoi loppun asti ettei ihan turhaan tullut kirjoiteltua.
Tässä Nordean kaverin kommentti Lepikön tviittiin, löytyy tästä ketjusta paria viestiä ylempää.
Antti Saari on jatkuvasti härkänä ja kun osakkeet nousevat aina pitkällä tähtäimellä, hän on lopulta oikeassa.
Tässä Antin video juuri 2021 kurssihuipulta. 30.11.2021
Otteita videolta
“Osakkeet on kaikista houkuttelevin sijoituslaji”. “Osakemarkkinat pärjäävät ensi vuonna 2022 aika hyvin”
5.9.2023 Nordea päätti laittaa osakkeet ylipainoon. Siitä päivästä alkoi nykyinen kurssilasku.
Kiinnostava seurata, osuiko Antti tälläkin kertaa osakkeiden suosituksessa kurssihuipulle.
Kuukausitasolla loka-marraskuussa jäävät Euroopan MoM CPI:stä korkeat 1.2% ja 1.5% muutokset pois, joten vuositason CPI voi laskea selkeästi, ellei öljyn hinnan nousu pilaa juhlia.
Saksan inflaatio pikkuriikkisen odotuksien alle.
EU:n käyttämä “harmonized CPI” vastaavasti odotuksia alempaa.
(Bloomberg TV+ hetki sitten)
Toivottavasti Saksan inflaatioon pätee vanha sijoitusviisaus ‘trend is your friend’
Pitkä ja hieno kirjoitus! Oli silti ihan pakko tarttua tähän kappaleeseen:
Öljyn hintakäyttäytymistä 10-luvulla selittää enimmäkseen tarjontapuolen seikat, eikä varsinaisesti kysyntä. Tärkein ilmiö on ollut nopean öljyn (liuskeöljy) keksiminen, joka on siirtänyt öljymarkkinoiden hinnanmuodostumisen hallinnan OPEC:in kartellilta yhdysvaltalaisten yhtiöiden haltuun.
Nykyisellä öljyn hinnalla ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa. Sieltä tulee öljyä maailmanmarkkinoille ihan yhtä paljon kuin ennen sotaakin. Syyllinen on tällä kertaa ESG-ideologia.
20-luvulla pandemian jälkeen öljypelin säännöt muuttuivat. Pitkäjänteiset sijoittajat eivät enää saa sijoittaa öljy-yhtiöihin, joten tällä hetkellä pitkäjänteisesti ajattelevia tuotantoaan kasvattavia pörssiyhtiöitä rankaistaan investoinneista. Tämä on johtanut massiivisiin osinkoihin ja omien osakkeiden ostoihin öljy-yhtiöissä ja Yhdysvaltojen tuotanto tulee nykyisillä liian matalilla 100$ hinnoilla laskemaan, sillä omien ostot tuottavat silti enemmän sijoittajalle, kuin investoinnit tuotantoon.
Yksityiset yhtiöt toki vielä investoivat ja teknologinen innovaatio (pidemmät putket ) on nostanut tuottavuutta, jonka vuoksi liuskeöljyn tuotanto ei onneksi täysin romahda.
Tämä muutos on siirtänyt valtaa takaisin Saudi-Arabialle ja kun tänä- ja ensi vuonna öljyn kysyntä tekee uusia kaikkien aikojen huippuja ja Biden on pitkälti jo käyttänyt Yhdysvaltojen öljyvarastoaseen, niin hinnalla on vain yksi suunta, ellei maailmantalous romahda.
Se on lopulta ihan sama, että kuinka monta sähköautoa Tesla myy. Maailmantalous pyörii öljyn varassa ja tilanne ei ehdi muuttumaan merkittävästi vuosikymmeniin, vaikka Länsimaat vihertyvät hurjalla vauhdilla. Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin, koska jos emme hyväksy vallitsevia elämän tosiasioita, niin 200$ tai 300$ hintainen raakaöljy tulee tuhoamaan miljardien ihmisten elämän.
Jatkuu täällä:
Ehkei ketju ole tätä keskustelua varten, mutta kommenttisi vaativat faktakorjauksia.
Tarkennan Venäjän sotaan liittyvää kommenttiani, jota lähdit tulkitsemaan väärin. Venäjän sota aiheutti kansainvälisillä energiamarkkinoilla häiriön, joka vaikutti kaiken energian hintaan. Öljyn osalta Venäjän tuotanto on puolentoista vuoden notkahduksen jälkeen palannut sotaa edeltävälle tasolle. Venäjän liittouduttua Saudi-Arabian kanssa tuotantorajoitusten asettamisessa, öljyn saatavuutta on saatu kutistettua siten, että öljystä maksetaan nyt 100$:n tynnyrihintoja. Kysyntää riittää. Fyysisesti öljystä ei tietenkään ole pulaa – tuotantoa vain kuristetaan OPECin sopimana.
Olet oikeassa liuskeöljyn tuotannosta, joka nousi 2010-luvun aikana melko nopeasti merkittäväksi tuotantotavaksi erityisesti USA:ssa. Tämä tarkoitti sitä, että vuoden 2010 noin 20% osuudesta liuskeöljyn osuus nousi nopeasti noin 60%:iin ja jopa sen yli vuoteen 2022 mennessä. Tämä oli pääsyy USA:n öljyomavaraisuuteen ja on vaikuttanut hinnanmuodostukseen USA:ssa.
Olet kuitenkin väärässä väittäessäsi, että öljyn hintaan ei olisi vaikuttanyt kysyntä vaan tarjonta. Esille nostamistani (mm. finanssikriisin tai pandemian) vaikutuksista voit lukea lisää vaikka näistä nopeasti googlaamistani lähteistä.
Energy prices thus fell due to diminishing demand, a contraction of credit with which to make purchases, and lower corporate earnings which led to layoffs and increased unemployment.
The price of oil has sunk to levels not seen since 2002 as demand for crude collapses amid the coronavirus pandemic.
IEA ennusti tässä kuussa fossiilisten kysynnän kääntyvän laskuun jo ennen vuotta 2030. Kauppalehti kirjoitti asiasta pari viikkoa sitten näin. →
Kyseessä on ensimmäinen kerta kun IEA ennustaa fossiilienergian kysynnän kääntyvän laskuun ennen vuotta 2030. Birolin mukaan maailman valtioiden nykyiset linjaukset viittaavat jo nykymuodossaan siihen, että öljyn, maakaasun ja hiilen kysyntä saavuttavat huippunsa lähivuosina.
Lainaan viimeistä kirjoittamaasi kappaletta erikseen.
Se on lopulta ihan sama, että kuinka monta sähköautoa Tesla myy. Maailmantalous pyörii öljyn varassa ja tilanne ei ehdi muuttumaan merkittävästi vuosikymmeniin, vaikka Länsimaat vihertyvät hurjalla vauhdilla. Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin, koska jos emme hyväksy vallitsevia elämän tosiasioita, niin 200$ tai 300$ hintainen raakaöljy tulee tuhoamaan miljardien ihmisten elämän.
Kirjoittamasi kappale on näkemyksiltään varsin konservatiivinen ja miellyttää varmasti polttomoottoriautojen vankkumattomia kannattajia. ESG-ideologian syyttämistä nykyisestä öljyn hinnasta en odottanut näkeväni, mutta olkoon se mielipiteesi.
Öljyn hinta-arviosi tulevaisuuden suhteen on yliampuva, eikä ota huomioon maailman ja energiasektorin muutosta. Huolta investointien pysähtymisestä öljyntuotannossa, kuin seinään, on tuotu paljon esille ja on selvää, että se voi tuoda ongelmia etenkin, jos öljyn kysyntä ei käännykään selvään laskuun.
Teslan sähköautojen myynnistä olen samaa mieltä. Liikenteen sähköistymisen nopeus on kuitenkin huima ja se tulee näkymään nopeasti fossiilisten polttoaineiden kysynnässä. IEA:n ennusteessa tämä on yksi suurimmista yksittäisistä syistä fossiilisten kysynnän laskuun.
Öljyn kysyntä tulee joka tapauksessa laskemaan maltillisesti petrokemian kysynnän ansiosta. Öljyä raaka-aineena käyttäviin tuotteisiin kuuluvat muovit, synteettiset kuidut, liuottimet, pesuaineet, liimat ja monenlaiset muut valmistuksessa käytettävät kemikaalit.
Maailman vihertymisestä on monenlaisia ennusteita, jotka riippuvat siitä, paljonko uusiutuvaan energiaan investoidaan. Toin oman mielipiteeni esille tästä aiheesta samassa viestissä, josta kommentoimasi tekstin poimit. Laajalti noussut korkotaso on todella huono uutinen uusiutuvan energian investoinneille ja vaatisi hallituksilta ja EU:lta tukitoimia.
Tähän mennessä uusiutuvan energian sijoitukset vaikkapa USA:ssa ovat olleet hyvin vaatimattomia, mutta tilanne on vähitellen muuttumassa myös USA:ssa. Linkkasin tähän liittyvän artikkelin muutama viikko sitten muistaakseni uusiutuvan energian ketjuun.
Emme kumpikaan ole tämän alan asiantuntijoita, joten tuon avuksi IEA:n eri skenaariot öljyn kysynnästä. Lisäsin kuvaan linkin IEA:n sivuille, joilta löytyy paljon lisätietoa järjestön ennustuksista. Eri skenaarioissa on vahvasti esillä talouskehitys mutta toivon, että toteutuva käyrä on kuvassa vihreällä.
Edit. Parempi kuva fossiilisten kysyntäennusteesta. (IEA)
Pohjolan_Eka:
Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin
IEA on kanssasi eri mieltä. →
(Edit. Lisäsin kuvaan linkin IEA:n syyskuussa 2023 julkaisemaan aineistoon)
