No en pysty sanomaan muuta kuin omasta okt / kesämökkiremontoijan näkövinkkelistä. On ne kustannukset kyllä laskeneet, ja paljousalennuksia alkaa näkyä taas enemmän. Itse olen tässä remontoinut viimeiset 4-5 vuotta ja 2022 piikkihinnoista on tultu kyllä alaspäin, rakennusmateriaaleja alkaa löytää taas ihan hyviin hintoihin.
Samoin peruutuksia rakennusurakoihin on alkanut näkyä mitä pääsin hyödyntämään kun pyysin tälle talvelle kesämökin saunan remonttiin paikalliselta yrittäjältä tarjousta.
Tapana on ollut hankkia puutavara isojen ketjujen ulkopuolelta pienempien kylien sahoilta/puutavaraliikkeistä joissa hinnat on selvästi alempia kuin Bauhaus-K-Rauta-Stark akselilla.
Tuossa sitten se virallinen lukema. Rakennuskustannusindeksi noussut syyskuussa 1.9% vuodentakaisesta. Eli konkurssien määrän kasvu ei näy hintojen laskuna. Eikä kuulukkaan näkyä. Jotta yhtiöt selviäisivät tässä korkoympäristössä on niiden kyettävä siirtämään kohonneet rahoituskulut lopputuotteiden hintaan. Ne jotka kykenee jatkaa porskuttavat ja ne jotka eivät, kaatuvat. Kaatuneet eivät vaikuta enään inflaatioon, pystyssä pysyneet vaikuttavat
Tässä on Kiina-teemaisia tviittejä, jotka sopivat mielestäni tänne hyvin.
Kiina myy kovaa tahtia USA:n valtion velkakirjoja. Tahti on historiallisen kova.
Kiinassa tapahtuu; maa on sijoitti perjantaina yli 100 miljardia dollaria lainamarkkinoilleen, sitten Kiina on tehnyt historiallisen suuren koronlaskun sitten vuoden 2020 etc.
We continue to watch China as a leading indicator of a potential recession.
Juha Variksen ylläpitämältä “Fenno +”-tililtä löytyy kiinnostavia tviittejä. “S-Pankki Fenno -osakerahaston X-tili, jota ylläpitää salkunhoitaja Juha Varis. Lisämateriaalia Suomen osakemarkkinoista, Fennosta, salkkuyhtiöistä yms.”
Vähän tuottojuttuja Suomen börde vs maailman bördet.
USA:n spekulatiivinen mania oli huipussaan joskus tammi-maaliskuussa 2021. Katsoin että maaliskuun alkupuolelta 2021 tähän päivään SP500 on nominaalisesti noin +8%, reaalisesti noin -7% (inflaatiota noin 16%). Sen sijaan Russell 2000 on sinä aikana nominaalisesti -28%, reaalisesti -38%. Aika pitkä trendi jo siinä että pinnan alla tunnelmat rapautuvat pienemmissä yhtiöissä ja pieni joukko jättiläisiä pitää yleiskuvaa kohtalaisen näköisenä.
Ennen vanhaan muuten asioista puhuttiin useimmiten reaalisesti kun inflaatio oli aina tärkeä osa keskustelua. Nyt ei ole vielä samalla tavalla tarttunut keskusteluihin.
10-vuotinen yli 5 pinnaa. Ilmeisesti kiinalaiset jatkaa dumppaustaan, tai länkkärit shorttaustaan. Ilmeisesti huolena konfliktin laajentuminen ja enerigashokki. Toisaalta öljy rauhallinen ainakin nyt. Dax ainakin jatkaa laskussa.
E: kommentti Jukan nostoon velkakatosta (alla), toisaalta eikö näin ole tehty aina, ennen se ei ole häirinnyt?
On vaikea pysyä ylipositiivisena näinä aikoina ainakaan osakesijoittajana kun Yhdysvaltojen hegemoniaa ravistellaan enemmän kuin aikoihin, senhän kertoo jo lisääntyneet konfliktien määrät ja turvasatamana pidettyjen bondien myymiset. Riskejä on enemmän kuin yhteen viestiin jaksaa kirjoittaa mm. kuinka pitkälle jatkuva velkaantuminen voi jatkua (varsinkin jos globaali kuumasota alkaa niin velan määrä kasvaa räjähdysmäisesti)? Onko Yhdysvalloilla kykyä käydä useampaa sotaa (+kauppasota)? Tilanne lähi-idässä, Ukrainassa ja Taiwanissa voi eskaloitua hyvinkin nopeasti. Taloudellinen sota (mm pakotteet) on jo käynnissä mutta eteneekö tilanne kuinka pahaksi…keskuspankit näkee painajaisia jossa talous ja rahoitusvakaus romahtaa Omasta mielestäni Yhdysvaltojen ja Euroopan jatkuva heikentyminen (heikot johtajat) ja muiden maiden jatkuva vahvistuminen on johtanut nykyiseen tilanteeseen, joka tuskin paremmaksi menee lähiaikoina.
The US government’s liabilities breached an eye-watering $33 trillion on September 18 — a month later, the figure had jumped $33.64 trillion, implying an average daily increase of $20 billion.
America’s borrowings be approaching levels that could cause economic distress, according to Spence.
Typically, a country’s debt levels become a problem if it “had interest rates that were higher than its economic growth rate, the incremental revenue generated by the economy each year became smaller than the interest payments on the debt, and the debt began to grow all by itself,” he wrote.
“The US had been far from reaching that threshold. Until now,” he added.
Spence warned that the ballooning debt pile could force the government to raise taxes, fuel further bond sell-offs, and force the Federal Reserve to lock in higher interest rates.
“Slower economic growth also could be expected, given that government spending would need to be re-routed to debt service,” he added. “For investors, this could lead to lower stock market returns over time, given the strong long-term correlation between GDP growth and market returns.”
China is set to at least double its nuclear warheads by the end of the decade, according to the Pentagon.
The growing world superpower had over 500 operational nuclear warheads as of May.
In 2022, China declined US requests to hold strategic talks about its rapid nuclear weapons buildup.
Tähän olisi mielenkiintoista kuulla edes jonkinlainen perustelu. Millä tavalla muut maat ovat vahvistuneet USA:an ja Eurooppaan verrattuna? Se että jotkut niistä (naapurimme kivikautinen diktatuuri etunenässä) on päättänyt kaivaa aseet varastosta ja alkaa teurastamaan pikkulapsia, ei mielestäni kerro juurikaan vahvistumisesta. Samaan syssyyn voit kertoa samalla mittarilla mitattuna, miten mm. USA on samaan aikaan heikentynyt?
Minusta sen paremmin Euroopan kuin USA:nkaan johtajat eivät ole osoittaneet heikkoutta, vaan päinvastoin historiallisen nopeaa ja päättäväistä yksituumaisuutta mm. Ukrainan tukemisessa. Myöskin sisäpolitiikassaan USA on tehnyt rohkeita vetoja. Eikä USA aikaillut Israelinkaan suhteen, vaan on jo paikalla, melkoisella miehityksellä.
Väitteesi kaipaa siis nimiä ja perusteluita pöytään. Pörssien suuntaan toki vaikuttaisi jos väitteesi olisivat osaksikaan totta, mutten kyllä näe tällaista, edes lähitulevaisuudessa.
EKP:n seuraava kokous taas lähestyy ja vaikka odotuksissa onkin välikokous niin edellä mainitut Lähi-idän kärhämät kusevat kyllä kaikkien muroihin.
Poiminta artikkelista:
”Israelin ja Lähi-idän konflikti heikentää entisestään euroalueen kasvunäkymiä, mutta öljyn hinnan nousu luo uusia inflaatiopaineita ja voi vaikeuttaa kahden prosentin inflaatiotavoitteen saavuttamista vuoden 2025 loppuun mennessä”, hän ennakoi.
EKP:n tämänhetkiset inflaatioennusteet perustuvat odotukselle siitä, että raakaöljyn keskihinta olisi ensi vuonna 82 dollaria tynnyriltä. Brzeski laskee, että jos öljyn hinta olisi ensi vuonna keskimäärin 95 dollaria tynnyriltä, EKP:n inflaatioennuste ensi vuodelle nousi 3,3 prosenttiin ja 2,4 prosenttiin vuodelle 2025. Tämän seurauksena paluu kahden prosentin tavoitteeseen lykkääntyisi vuoteen 2026.
”EKP:ta saattaa siksi houkuttaa vahvistaa omaa uskottavuuttaan euroalueen uhkaavasta taantumasta huolimatta ja nostaa korkoja joulukuussa, jos inflaationäkymät huononevat entisestään”, Brzeski kommentoi.
Nielsenin mukaan uuden koronnoston todennäköisyys on korkea kuuden seuraavan kuukauden aikana.
”Koronlasku on nykyajattelulla täysin mahdoton, se edellyttäisi täydellistä talousromahdusta euroalueella”, hän toteaa.
No onhan tämä muutenkin täysin absurdi tilanne. Samaan aikaan ku EKP yrittää hillitä inflaatiota korkoja nostamalla EU-maat harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa lisää velkaantumalla. Korkeat korot tappaa yksityisen sektorin täysin ja elvyttävä talouspolitiikka paisuttaa julkista sektoria entisestään. Ei voi päättyä hyvin…
Suomessakin “talouskasvua” selittää pitkälti julkisen sektorin paisuminen sekä tuonnin vähentyminen, mikä on jatkunut viimeisimmät kvartaalit. Ohessa tilanne viimeisimmästä tilastojulkaisusta.
BKT tietysti huono mittari, koska jopa Venäjä saa sen kasvamaan käymällä sotaa. Kovin kestävää se ei kuitenkaan ole. Sama ilmiö on kuitenkin havaittavissa länsimaissa, joissa ase- ja varmuusvarastoja pitää täyttää.
Kaiken tämän velkamäärän keskellä herää vain kysymys, että kuinka hyvin se käy kaupaksi. Liekö lisäpainetta koroille?
Eräs arvioYhdysvaltain velkakehityksestä näyttää huolestuttavalta.
Mikäli vertaa tämän hetken hintoja vaikkapa syksyn 2022 hintoihin niin hinnat laskeneet n. 10-20% riippuen vähän mitä halutaan ostaa. Esimerkiksi betonielementit ovat tipahtaneet tuonne 2017-2018 vuosien kustannustasolle. Toki näistä kustannustasoista ei oikein alemmas päästä, ilman merkittäviä materiaalien kustannusten laskuja. Eiköhän se riitä tästä aiheesta, jatkot sitten rakentamisen ketjuissa.
Riskejä on enemmän kuin yhteen viestiin jaksaa kirjoittaa mm. kuinka pitkälle jatkuva velkaantuminen voi jatkua (varsinkin jos globaali kuumasota alkaa niin velan määrä kasvaa räjähdysmäisesti)? Onko Yhdysvalloilla kykyä käydä useampaa sotaa (+kauppasota)? Tilanne lähi-idässä, Ukrainassa ja Taiwanissa voi eskaloitua hyvinkin nopeasti. Taloudellinen sota (mm pakotteet) on jo käynnissä mutta eteneekö tilanne kuinka pahaksi…keskuspankit näkee painajaisia jossa talous ja rahoitusvakaus romahtaa 
Omasta mielestäni Yhdysvaltojen ja Euroopan jatkuva heikentyminen (heikot johtajat) ja muiden maiden jatkuva vahvistuminen on johtanut nykyiseen tilanteeseen, joka tuskin paremmaksi menee lähiaikoina.
