Yleensä se kai pirstaloituu perinnön jaossa ja osa “palautuu kiertoon” tuhlaajapoikien kautta. Muutokset ovat vain hitaita, lähes ihmisiän pituisia. Esim. Bill Gates on notkunut maailman rikkaimpien listoilla niin kauan kuin minä muistan, mutta tuskin hänen jälkeläisensään sinne pääsevät vaikka Bilistä aika joskus jättääkin?
Hyvä pointti. Ehkä se ihmisluonto ennen pitkää tosiaan tuhoaa omaisuudet sukupolvi kerrallaan Ei paljoa taida olla esim. Carnegien tai Vanderbilttien omaisuuksista enää jäljellä. (Carnegie tosin taisi lahjoittaa paljon hyväntekeväisyyteen. Vandrbiltit kai ihan lahjakkaasti vain laittoivat menemään :D)
Pitäisi ehkä jatkaa jossain muussa ketjussa, mutta yhden vastauksen uskallan laittamaan tänne. Kuvittelisin, että eniten vaikuttaa se, miten resurssit allokoidaan, johon toki vaikuttaa se, että paljon rahaa menee kulutukseen ja paljon säästöön, mutta ei täysin. Esim. jos säästöjen sijaan isot pääomat kanavoituisivat kulutukseen, joka kohdistuisi vaikka koristeellisiin suippokärkisiin kenkiin, niin syntyisi suuri - ja työllistävä - teollisuus tuottamaan tuollaisia kenkiä. Mutta lopputuloksena maailman tuottava työvoimareservi vain allokoituisi tuottamaan koristeellisia kenkiä. Olisiko se sitten hyvä vai huono juttu, niin voi miettiä.
Jos pääomat kasautuvat, niin vaihtoehdot lienevät, että niitä voi haudata vähän kuin Roope Ankan rahasäiliö, jolloin käytännössä rahaa poistuu kierrosta ja tuon kai pitäisi olla deflatorista? Mutta useinmiten kai tuollaiset pääomat sijoitetaan, jolloin sillä on inflatorista vaikutusta tuottaviin assetteihin ja vastaavasti se ohjaa resursseja kohti uuden kehittämistä (vrt. ylemmässä esimerkissä kenkien valmistukseen), koska sijoituskohteita on vähemmän, kuin sijoituskohdetta etsivää rahaa. Toki tämä myös ohjaa resursseja kohti erilaisia huijauksia, mutta olettaisin näiden jäävän vähemmistöön.
Eli ei kai kulutuksella ja säästämisellä (jos säästöjä ei vain haudata maahan) pitäisi olla fundamentaalisti kummoista eroa? Ne vaan muodostavat kysyntää eri asioihin valinnoista riippuen. Vai meneekö joku tässä pohdiskelussa pahasti metsään?
Mahtaako kaduttaa jo joulukuun kyyhkyily? Olisiko meillä ilman sitä GDP-kehitys vaisua hetken aikaa (KAUHISTUS!) ja hieman korkeampi työttömyys, mutta inflaatio huomattavasti paremmin hallinnassa, ja ihanat koronlasku aivan nurkan takana?
Edit: GDP-luvun heikkoudesta. Korot ovat ainakin samaa mieltä.
Tämä on hyvä nosto. Neutraali korko saattaa olla korkeammalla.
"Joseph H. Davis, global chief economist at Vanguard, said in a recent study that federal debt and an aging population had driven the neutral rate of interest higher by perhaps a percentage point, meaning Fed policy isn’t as tight as thought. That would help explain the ongoing growth, but also make it harder to lower inflation.
“When you zoom out, the evidence is building that the Federal Reserve is not as restrictive as they think,” said Davis, who at this point expects the central bank won’t cut rates at all this year. “You can infer by financial conditions, the labor market, inflation - you look at all three and the neutral rate is higher … If someone had been asleep for 10 years, you’d wonder why there was strong conviction in an easing cycle” given how the economy is performing."
En ennusta, mutta en olisi myöskään yllättynyt, jos Fediltä nähtäisiinkin tässä syklissä vielä lisää koronnostoja.
Myös markkina tekee töitä finanssiolojen kiristämiseksi. 10-vuotinen nousi yli 4,7 %:iin.
Ihmisiä jää enemmän pois työelämästä kuin uusia tulee tilalle, kilpailu tekijöistä kiristyy ja palkat nousee = inflaatio. Samalla työvoimapula jarruttaa kasvua = GDP laskee.
Työelämän ulkopuolella ostovoima heikkenee, kuluttaminen vähenee ja tämän väestönosan määrän kasvu nostaa sen painoarvoa kulutusmittareissa.
Korkeat korot on myrkkyä Suomelle, jossa talous ei kasva, asuntolainojen korot on sidottu euriboriin, tuottavuus ei pysy muiden pohjoismaiden perässä, väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee, velkamäärä kasvaa, verot nousee eikä ulkomailta saada tänne investointeja. En tiedä mitähän tästä oikein tulee. Ei ole hirveä innostus sijoittaa suomi osakkeisiin, jolla ei ole kv-myyntiä.
Tilapäinen Euro-ero ja korko omiin käsiin, kuten Ruotsissa on. Very simple, all problems solved. Maahanmuuttokin nousi samalle tasolle jo ja työvoima lisääntyy sen vuoksi Suomessakin tällä hetkellä. Historiassakin kaikki on kopioitu lahden takaa.
Seurauksena jäätävä inflaatio heikon markan tuloksena ja nflaatio-devalvointikierre menneiden “hyvien aikojen” tapaan? Ai että kun saatais takas +15% korot ja tiukka keskuspankkivetoinen kiinteän valuuttakurssin järjestelmä.
Kai se markka kelluva valuutta olisi kruunun tapaan? Tai en ymmärrä miksi haluttaisiin kiinteään systeemiin. Olisi sillä varmaan hyviä puolia - sopeutuminen valuuttakurssien kautta helpompaa kuin reaalisesti
Mutta tuskinpa tuo fixit on realistista, eikä se ikääntymisongelmaa ratkaisisi.
Miksi pitäisi olla kiinteän valuutan järjestelmä? Oman valuutan arvo on juuri siinä että se joustaa taloustilanteen mukaan. Ruotsi devalvoi alhaisilla koroilla taitavasti Kruunua aina huonoina aikoina ja työllisyys pysyy korkealla ja talouden pyörät pyörii. Hyvinä aikoina hiukan jarruttelee taloutta antamalla Kruunu nousta. Suomessa Euron vuoksi joudutaan aina menemään pohjien kautta kun ei ole tuota mekanismia ja tekemään sisäisiä devalvaatioita jotka köyhdyttää kansan, kuten on käynyt.
Viime vuonna maahanmuutto oli 72000 henkilöä ja muuttovoitto noin 40 000henkilöä jotka pääosin työikäisiä nuoria miehiä. Työikäiset määrä lisääntyy Suomessa eli “ikääntymisongelmaa” ei enää ole.
Olisko tuolle sukupuolijakaumalle lähdettä? Kovin outoa jos rintamaikäisiä miehiä olisi enemmistö kun suurin ryhmä on sotaa pakenevat ukrainalaisia.
Kun hallitus oli valittu oli pelot maahanmuuton tyssäämisestä varmasti paljon korkeammalla kuin mitä käytännössä sitten on toteutunut. Tältä osin elinkeinoelämä voi huokaista helpotuksesta.
Ukrainalaiset suojelun hakijat taitavat viimekin vuonna olleet suurin yksittäinen ryhmä, mutta eivät enää kovin suurella marginaalilla. Hakemuksia vastaanotettiin enää 19 426 ja tälle vuodelle migri ennustaa 8000 - 12000.
Esimerkiksi työperäisten oleskelulupien ensimmäisiä hakemuksia vastaanotettiin vuonna 2023 yhteensä 16999. Perhesiteiden perusteella oleskelulupaa haettiin yhteensä 21 583 kertaa ja suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Sri Lanka, Venäjä, Intia, Filippiinit ja Bangladesh.
Devalvaatio tarkoittaa käytännössä kansan köyhdyttämistä suhteessa muihin. Devalvaation hyöty ei nykyisessä globaalissa markkinataloudessa enää ole yhtä suuri kuin aiemmin, sillä aina joku tekee kuitenkin halvemmalla.
Euroalueen lainakasvu kotitalouksille lähestyy vuositasolla 0 %:ia. Maaliskuussa 0,2 %. Viimeksi näin kävi eurokriisin jälkeisessä tokkuravaiheessa 2013–2015.
Ketjussa on aiemmin ollut keskustelua Yhdysvaltain pörssifirmojen ja firmojen yleensäkin kasvaneesta osuudesta BKT:sta. Tässä ihan mielenkiintoinen artikkeli joulukuulta aiheesta. Fed ei ole lähtenyt virallisesti sohimaan yritysten lihoneita marginaaleja, mutta Euroopassa EKP:lta on tullut tulostuloja missä inflaatioriesaa osin vieritetään firmojen paisuneiden voittojen syyksi.
Ei paljoa taida olla esim. Carnegien tai Vanderbilttien omaisuuksista enää jäljellä. (Carnegie tosin taisi lahjoittaa paljon hyväntekeväisyyteen. Vandrbiltit kai ihan lahjakkaasti vain laittoivat menemään :D)
