OP:n Hyöty kävi taas ajankohtaisia aiheita videollaan läpi.
Hyödyn matkassa on viikoittainen videosarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Löydät jakson nyt myös podcastina Spotifyssa!
Aiheet:
00:13 Euroopan teollisuuden supistuminen jatkuu 14:47 Hidastuva inflaatio + elpyvä talous ovat toiveskenaario 29:35 Euroopassa korkoja on vaikea laskea, haluja kyllä on 42:31 Powell piti voitokkaan puheen Jackson Hole:ssa
Pandemian jälkeen viime vuosi oli ensimmäinen maailman taloudessa, kun Kiinan investointivetoinen malli ei nostanut globaalia taloutta kasvuun laskusuhdanteen jälkeen. Euroalueen teollisuus on ollut jo yli kaksi vuotta taantumassa. Nykyinen Euroopan talouden tila on pikemmin pidempiaikainen tasapaino, kuin nopeasti ohimenevä epätasapaino.
Markkinoilla odotetaan talouden elpyvän ja samaan aikaan inflaation hidastuvan. Markkinoilla halutaan siis samaan aikaan talouden molemmat parhaat puolet, vaikka ne eivät voi toteutua samanaikaisesti. Jos talous elpyy, inflaatio kiihtyy, tai jos talous hidastuu, inflaatio hidastuu.
Tällä kertaa inflaatio on sitkeämpää kuin edellisessä inflaatiopiikissä, koska työmarkkinat ovat tiukemmat ja hintataso on noussut enemmän, eli työntekijöiden inflaation kompensaatiovaatimukset ja neuvotteluvoima ovat suuremmat kuin aikaisemmin. Saksan kaksinumeroiset palkankorotusvaatimukset ovat poikkeuksellisen kovia. Kun Euroopan tuottavuus supistuu, palkkainflaatio menee suoraan inflaatioon tai marginaaleihin.
Powell piti voitokkaan puheen Jackson Holessa. Häneen mukaan keskeinen oppi inflaatioepisodista on, että ankkuroidut inflaatio-odotukset ja keskuspankin aktiiviset toimet voivat tuoda inflaation alas ilman talouden jäähdyttämistä (aktiiviset toimet eivät voi olla liian aktiivisia). Kuulostaa siltä, että ihmelääke olisi löydetty ylikuumenemisen jäähdyttämiseen – ihmelääkettä ei ole. Jotta inflaatio-odotukset pysyvät ankkurissa, vastaavaan toiveikkuuteen kuin ”tilapäinen inflaatio” ei ole varaa.
Olen täysin eri mieltä sekä inderes asiatuntijoiden että sijoittajien kommenteista miten yritysten loppuvuosi menee ja siten miten pörssi käyttäytyy.
Useimmat merkittävät pörssi indexit on ATH. Lisäks suuryritysten tuloksenteko näytti hyytymisen merkkejä Q2 raporteissa etenkin tulevaisuuden kommentteissa. Eli firmojen tulokset ei tule nousemaan enää lisämyynnin takia. Ainoa mahku on säästötoimenpiteet. Mikä on siis huono enne. Kuluttajat ei tule lisäämään kulutusta tarpeeksi vaik tulis pari koronlaskua.
Eli keskuspankit epäonnistuu soft landing. Vaikkakin jenkkityöttömyys ei tilastos pahemmin laske. Sehän on tiedossa että covidin jälkeen kun jenkeissä alettiin vaatia ihmisiä palaamaan toimistolle niin noin 2 miljoonaa häipy eikä ikinä palannut “mihinkään”. Eli jenkkifirmat pelkää siks hieman vielä irtisanomisia. Eli mielummin antavat tuloksen hieman heikentyä ensin ennennkun irtisanomiset alkaa.
Eli syyskuusta tulee jo tuulinen taloudessa ja myös pörsseis. Loppuvuos pahenee…
@Visionary hyvää settiä, niin eiköhän toi jo ole pörssin kursseissa, siis tämä vaihtoehto? Eikös pörssi kato paljon pidemmälle ja ole erittäin tehokas.
Näin ennustetaan tässä uunituoreessa CNBC:n jutussakin, jossa vaaditaan FED:ltä nopeita ja suuria(1.5-2.0%) koronlaskuja ettei asiat menee enää enempää rikki.
Täytyy olla jutun kans samaa mieltä. Joskus oli valloilla käsitys että korkotason pitää olla 2% suurempi kuin inflaatio että sillä on inflaatiota laskeva vaikutus. Jutusta poimitut luvut: Inflaatio 2.5% ja korko 5.5% on tällä hetkellä 3% päässä toisistaan.
Fedille hard landing on parempi kuin nolanding. 70-luvun inflaation tuplakyttyrää ei missään tapauksessa haluata. Siksi vedetään mieluusti enemmän alaspäin kuin ollaan siinä juuri ja juuri korossa. Mikäli tulee lama niin sitten vaan elvytellään. Silloin tilanne on paremmin käsissä kuin korkean inflaation tilanteessa.
Inflaatio-odotukset ovat laskeneet merkittävästi viime kuukausina, mikä viittaa siihen, että inflaatio saattaa olla hidastumassa. Tämän pitäisi kai olla hyvä uutinen kuluttajille ja taloudelle, koska se voi tarkoittaa elinkustannusten kasvun hidastumista ja mahdollisesti korkojen laskua, mikä helpottaisi lainanottajien tilannetta.
Danske Bank pitää tuoreessa suhdannekatsauksessaan ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan. Pankki ennustaa, että Suomen talous kasvaa loppuvuonna, vaikka koko vuonna bruttokansantuote supistuukin pankin arvion mukaan 0,4 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 prosentin kasvua.
Suomen taloudessa näkyy nyt useita valopilkkuja. Esimerkiksi palkat nousevat kuluttajahintoja nopeammin, mikä mahdollistaa ostovoiman paranemisen. Myös kauan odotettu korkotason lasku hyödyttää koko taloutta.
”Korkotason laskusta voi iloita, vaikka itsellä ei lainaa olisikaan. Se lisää ostovoimaa, painaa alas valtion korkokuluja ja helpottaa yritysten investointeja. Isossa kuvassa Suomen talous on kehittynyt pitkälti linjassa ennusteemme kanssa”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Maailmalla näkymät ovat kaksijakoisempia. Euroalueella ja Yhdysvalloissa palvelusektori on kannatellut kasvua myös tänä vuonna, mutta vielä alkuvuodesta ennakoitu teollisuuden kasvukäänne on jäänyt odotuksia vaisummaksi. Pankin ennusteissa euroalueen talouskasvun nähdään piristyvän maltillisesti ensi vuonna 1,2 prosenttiin, ja Yhdysvalloissa viilenevän 1,5 prosenttiin.
“Huoli erityisesti työmarkkinan viilenemisestä on hiipinyt keskuspankkien puheisiin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa olemme laskeneet Fedin korkoennustetta, ja odotamme 25 korkopisteen koronlaskuja jokaisessa kokouksessa aina ensi kesäkuuhun saakka. EKP:n uskomme jatkavan koronlaskujaan nyt hieman aiempaa ennustetta kauemmas, ja odotamme talletuskoron painuvan 2,5 prosenttiin ensi vuoden syyskuuhun mennessä. Korkoennusteemme tarkoittaisi euriborien maltillisen laskun jatkuvan ensi vuotta kohden”, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
Syyskuu on alkanut, ja kuukautta pidetään perinteisesti osakkeilla heikkona. Syitä on keksitty monia, kuten salkunhoitajien paha mieli lomien loppuessa, portfolioiden säädöt ja ties mitä verukkeita. Vaikka viime vuosina syyskuu on ollut huono, on sitä aiemmin ollut nähtävissä tämän anomalian heikentymistä. Sijoittajilla kun on tapana ennakoida aiemmin tutuksi tulleita kehityskulkuja.
Euroalueen ostopäällikköindeksit viestivät heikosta talouden elpymisestä, Saksassa taantuman jatkumisesta. Mutta pohjolan teollisuuden suurvalta ja vientiveijari Ruotsi näyttää elpyvän. Tämä voi olla hyvä ennakkoindikaattori muullekin taloudelle.
“The key takeaway is that attending directly to market internals is actually more effective than attending to monetary easing or tightening. Still, given that we can expect a pivot toward lower rates in the near future, how much do valuations tend to increase, on average, in the 3, 6, 12, and 24 months following a Fed pivot? The answer is simple. They don’t.”
Tarjoan kaljat sille joka ryhtyy lisäämään pehmeisiin talousindikaattoreihin “don’t mean shit” tarkennuksen silloin kun trendi tai yksittäinen muutos on kohinaa pienempi. PMI:ssä keskihajonta lienee enemmän kuin desimaaleja?
Nordea nostaa Suomen talouden kasvuennustettaan kuluvalle vuodelle alkuvuoden odotettua paremman talouskehityksen ansiosta.
Suomen lähiajan näkymät ovat vielä hauraat, mutta pankki odottaa ensi vuodelle laaja-alaisempaa kasvun kiihtymistä. Maailmantalouden kasvu pysyy lähiajat maltillisena, kun keskuspankkien korkojen laskun positiivinen vaikutus näkyy viiveellä ja Kiinan kasvua painaa kansalliseen turvallisuuteen keskittyvä poliittinen linja. Nordea nostaa tämän vuoden talousennustettaan -1 prosentista -0,5 prosenttiin alkuvuoden positiivisen kehityksen takia.
Nyt kun olemme siirtymässä laskumarkkinaan, on hyvä hahmottaa että tuottoa on edelleen mahdollista kerryttää sijoittamalla bondeihin. Edith: Karhumarkkina korvattu sanalla laskumarkkina.
