Kuvassa näkyy pari selkeää nassen kuplaantumista, mutta itsellä kyllä kiinnittyy huomio myös tuohon selkeään trendiin, jossa nasse on kurittanut russelia 40 vuotta putkeen.
Russelin SMB faktorialtistuksen perusteella trendiviivan pitäisi olla pikemminkin laskeva. Siinä saa näköjään pyyhkiä faktoreilla takamusta, kun teknot jyrää.
Dotcomin aikaan Top 10 teknot mcapin mukaan oli pikahaun mukaan:
Karkeasti tarkistaen, lappujen arvo silloin vs. nykypäivä ja muutos prosentteina:
| Lappu | 2000 peak | 2023 | Erotus % | |
|---|---|---|---|---|
| Microsoft Corporation (MSFT) | 58,75 | 334,27 | 468,97 % | |
| Cisco Systems Inc. (CSCO) | 79,56 | 56,67 | -28,77 % | |
| General Electric Company (GE) | 371,05 | 111,72 | -69,89 % | |
| Intel Corporation (INTC) | 74,88 | 38,01 | -49,24 % | |
| Lucent Technologies Inc. (LU) | 84 | 0 | -100,00 % | |
| IBM | 123,57 | 147,68 | 19,51 % | |
| Nortel Networks Corporation (NT) | 124,5 | 0 | -100,00 % | |
| Dell Inc. (DELL) | 102 | 0 | -100,00 % | (Dell listautui uudelleen 2018) |
| Oracle Corporation (ORCL) | 45,47 | 126,32 | 177,81 % | |
| Sun Microsystems Inc. (SUNW) | 258,63 | 0 | -100,00 % |
(IBM sopisi hyvin Helsingin pörssiin 
)
Ei tuo maailman tehtaan tilanne oikein hyvältä näytä, kenenkään kannalta. Ongelmia on paljon mm. kotitalouksien heikko kulutus elvytyksestä huolimatta, 2 suurinta kiinteistöjättiä ei kykene maksamaan velkojansa, ja lisäksi vienti ja tuonti laskee edelleen. Dollari vahvistuu joka taas hankaloittaa lainanmaksuja entisestään, lähteekö GFC 2.0 Kiinasta liikenteeseen? Maybe.
IS:n otsikossa mainittu asiantuntija ei ole palkkaansa ansainnut tällä arviolla.
Jotain voi tosiaan tapahtua – tai sitten ei. No, onhan sekin toki pieni uutinen, että jos tapahtuu tai on tapahtumatta se todennäköisesti käy ilmi konkreettisesti viimeistään perjantaina. Mutta signaalit tulevista tapahtumista taitavat olla kirkkaat jo torstaina.
Jutussa on Nordean ja OP:n herrojen pohdintaa korkojen kehityksestä.
Tätä voi muuten miettiä monelta suunnalta riippuen miten haluaa vahvan dollarin arvottaa. Jotkut vanhan koulukunnan jenkki jäärät miettii että tuota kannattaa katsoa vain kolmelta kantilta: öljy->dollari, kulta->dollari ja kulta->öljy. Itsekkin olen pohtinut että ompa vahva dollari, mutta tosiaan suhteessa öljyyn dollarilla on melkoinen pulkka kesän jälkeen🤷🏼♂️.
En ota kantaa mihin dollaria tulisi verrata, eikä mulla ole siihen kompetenssiakaan, mutta sen tästä voi ottaa että tuo on hyödyke jonka analysointiin vihreissä pohjoismaissa käytetään liian vähän resursseja suhteessa sen hinnan merkitykseen. Seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti eri pankkien makrokatsauksia ja koronan alun jälkeen olen nähnyt enemmän puhetta öljystä lähinnä negatiivisen spottihinnan aikaan ja Ukrainan sodan nousupiikissä. Silloinkin puhe oli lähinnä että kyseessä on syklinen raakis ja näin ollen hinta varmasti laskee piikistä pohjamutiin hetkessä pelkän chartin perusteella. Jos pitäisi itse veikata niin varmaan sanoisin higher for longer. Syynä vaikka SPR purkujen tilanne, jenkkien rig count, se että opec(saudit) tuntuu olevan melko tosissaan leikkausten kanssa ja Iranin/Venezuelan uskon suht hyvin kauppaavan tuotantonsa jo nyt sanktioiden alla jolloin lift ei muuttaisi järin suuresti balanssia. Venäjä on puskenut paljon markkinoille, mutta itse olen hieman pohtinut että siellä on kyllä väkisin jäänyt huoltotöitä tekemättä ja öljyä on myyty sotakassan hupenemisen takia “liikaakin”. No kuka tietää varmaksi. Villinä korttina Kiinan spr varastot. Jos käy niin että veikkaukseni osuu osittain oikeaan niin tähyilisin itse markkinoilta oilfieldservice lafkoja seuraavalla vuodelle.
Kiina on kyllä aiheena mielenkiintoinen. Lähtikö tästä lasku Kiinan pitkään jatkuneelle nousukiidolle ja sitä kautta globalisaation vaimeneminen. Mexico kieltäytyi käsittääkseni BRICsin pyynnöistä koska painottavat kauppasuhteita pohjoiseen naapuriinsa.
Tärkeä makrodata-viikko tulossa taas
Tässä on vielä lisää asiaa Kiinasta ja myös Yhdysvalloista.
Juuri tullutta tietoa Euroopan komission talousnäkymistä Euroopalle.
Kasvua luvataan nyt 0,8% aikaisemman 1,1% sijaan. Syynä Saksa.
The European Commission cut its outlook for the euro-area economy, predicting it will be dragged down this year by a contraction in Germany.
Output in the 20-nation currency bloc will rise by 0.8% in 2023, compared with an earlier forecast for 1.1% growth, according to updated projections published Monday by the European Union’s executive arm. Next year’s outlook was lowered by the same amount, to 1.3%.
The region’s biggest economy is largely to blame. Germany, which had been expected to grow in 2023, is now facing a decline of 0.4%. The Netherlands saw an even heftier downward revision, to 0.5% from 1.8%. Spain and France, at the other end of the spectrum, are set to aid expansion.
Inflation will stay elevated and won’t retreat to the European Central Bank’s 2% goal. It’s seen at 5.6% this year, a little lower than previously envisaged, but a touch higher in 2024, at 2.9%.
The fresh numbers may stoke fears that the euro zone is becoming mired in a prolonged period of subdued growth and above-target inflation.
(Bloomberg linkki)
Mikäli oikein muistan, on EKP:n korkokoukselle askelmerkit 50/50 sen suhteen että nostetaanko korkoa vai ei.
Jefferies arvioi että koronnostoa ei nähdä, sillä data on ollut heikkoa. Kuitenkin EKP viestisi että seuraavissa kokouksissa nostot ovat edelleen mahdollisia. Kuitenkin analyysitaho uskoo että Euroalueen data jatkaa heikkenemistään, ja nostokierre olisi nyt nähnyt huippunsa.
Ah mutta toisin kuin historialliset rautakauppiaat, nämä (Apple ja NVIDIA) ovat rakentaneet järkyttävän kokoisen linnoituksen jonka sisällä on paljon softaa, mutta tätä kivaa saa vain jos ensin ostaa heidän (tukevilla katteilla myytävää) rautaa.
Eli ei ihan verrainnollinen historiaan. Verkkoraudalla ei ole tuollaisia vallihautoja koska loppupelissä ne vain siirtelevät IP-paketteja.
Muutama vekkuli käppyrä aamun Vartista.
Saksan bisnesluottamusindeksi ja Helsingin pörssi: kuin kaksi marjaa? Tässä lienee yhdistävänä tekijänä Saksan, Euroopan ja globaalin talouden kuulumiset. Heikompi meno osuu vientivetoiseen Saksaan sekä Helsingin pörssiin. DAXihan on lähellä ATH:ta, tietysti.
Korot, korot, korot…
Pieni muistutus, että jos taantumaa ei tulekaan (vielä 
), mikä alkaa olemaan konsensus, pitäisi periaatteessa pitkien korkojen nousta yli lyhyiden. Se tarkoittaisi kymmenvuotisen velkakirjan nousua yli 5 %:een. Siinä onkin osakkeilla kestämistä.
Toisaalta Fedin ohjauskorko (kuvaajassa punainen) on usein nostettu reilusti yli inflaation. Ja kuten alta näkee, sitä voidaan nostaa vaikka inflaatio olisi paljon matalammalla tasolla. Tässä on takana tietysti kuuma talous, mikä uhkaa ruokkia inflaatiota nopeammaksi.
Ihan vaan ettei pidä korkojen laskua täysin selvänä pelinä vaan ne voi jäädä korkeammalle pidemmäksi aikaa. 
Updated Sept. 10, 2023 2:05 pm ET
The stock market’s recent gains far outpaced anticipated profit growth.
Wall Street expects corporate earnings to rebound after three quarters of year-over-year declines, a development that could put the stock market’s faltering rally on firmer footing.
When the next reporting season kicks off in earnest in October, analysts estimate that companies in the S&P 500 will show that profits inched up 0.5%, helping deliver a 1.2% increase for 2023, according to FactSet.
Monien talouksien kohdalla voi puhua stagflaation uhkasta (taantuma plus vauhdikas inflaatio plus korkea työttömyys), mutta Yhdistynyt Kuningaskunta näyttää vellovan lähimpänä sitä oikeasti.
Palkat nousevat edelleen 8 % samalla, kun työmarkkina pehmenee ja talous mörnii.
Käsittääkseni saarivaltio on aina poikkeuksellinen tapaus eikä toivottavasti tämän syklin johtaja mitä muut seuraavat pian perässä.
Lisäys: kuten tuossa tviittiketjussakin todetaan, konsensus ”no-/soft landing” porukalle joka uskoo inflaation nopeaan taittumiseen ja korkotason laskuun tuo olisi jos jonkinlainen pettymys mikäli näemme vastaavanlaista kehitystä lähikuukausina.
Miten tuo palkkojen nousu lasketaan? Jos paljon matalapalkkaisia raksamiehiä irtisanotaan niin keskipalkat nousee vaikka yhdellekkään työnsä säilyttäneelle ei palkkaa korotettaisi? Tätä “palkkojen nousua” sitten suitsitaan korkoja nostamalla.
Yksi asia, joka puhuu keskuspankkien nopeita koronlaskutoimia vastaan on se, että ainakin niiden uskottavuuden suhteen on pienempi riski kiristää liikaa kuin liian vähän. Miettikääpäs skenaariota, että FED julistaisi selättäneensä inflaation ja inflaation toinen aalto iskisikin sitten kunnolla päälle. Tuossa vaiheessa FED joutuisi kiristämään todennäköisesti entistäkin kiristävämmin. Näin, koska luottamus FED:iin olisi tuon jälkeen entistäkin matalampi ja toisekseen inflaatio on vähän itseään ruokkiva eläin, joka ihmisten mieliin iskostuessaan ei helpolla pois lähde.
Markkina itsessään on toki jo pidempään ennustanut inflaation painuvan alas keskipitkällä aikavälillä. Alla käyrä USA:n 10:n vuoden TIPS korosta, joka on noussut jo kahteen prosenttiin. USA:n 10:n vuoden korko ilman inflaatiosuojaa treidaa tällä hetkellä 4,3%:ssa, eli markkina toisinsanoen odottaa 2,3%:n inflaatiota seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Mielestäni olisi jopa järkevää, jos FED tähtäisi 2%:n tavoitteeseen tuon TIPS koron ja Treasury bondin erotuksen kautta - ehkä se jopa tekee niin tällä hetkellä, kun käyriä katsoo 
Edit: 2,3%:n korkomarkkinan inflaatio-odotus tarkoitaisi siis, että FED pyrkisi hieman vielä kiristämään politiikkaansa, mutta se on jo hyvin lähellä tavoitettaan.
Amerikkalainen keskustelu “pehmeän laskeutumisen” ympärillä jatkuu. Lähes kaikki median julkaisemat viimeaikaiset kommentit ovat tukeneet ajatusta siitä, että inflaatio saadaan pysyvästi laskuun ja kuriin ilman talouden ajautumista taantumaan.
Goldman Sachs:in CEO kommentoi asiaa eilen illalla Suomen aikaa todeten, että pehmeän laskeutumisen mahdollisuus on kasvanut “hyvin merkityksellisesti”.
Euroopan tilanne huolettaa ihan toisella tavalla. Jos korkojen nostot jatkuvat huomenna, rakennusteollisuus ei ole ainoa Suomessa raskaasti iskua ottava teollisuudenala. Eilen myös Saksasta uutisoitiin rakentamisen huomattavasta hiipumisesta. →
Käsittääkseni metodeja on useita. Esim. voi seurata vain keskimääräistä palkkasumman kasvua, adjustoida sitä tehdyin työtunnein ja ties mitä.
Mutta esim. juuri UK:n tapauksessa keskuspankilla on dataa palkoista myös sektoreittain joten tuollainen yhden sektorin työllisyyden muutos ei pitäisi hämätä.
Sinänsä tärkeä kysymys aina miettiä eri tilastojen kohdalla, mitä niissä oikeasti mitataan. Mutta en ole ainakaan palkkatilastoissa törmännyt kritiikkiin niiden osuvuudesta.
Maailman odotetuin taantuma Yhdysvalloissa huoletti vähemmän, kun kaikki odottivat sitä (sitä hinnoiteltiin osakkeisiin syksyllä 2022). Nyt henkilökohtaisesti olen alkanut oikeasti murehtimaan sen mahdollisuutta, kun harvempi näyttää enää siihen varautuneen.
Toki keskimääräisen jenkkifirman arvostustaso on matalampi mitä koko SP500-indeksi antaa ymmärtää, mutta niin on korkotasokin korkeampi.
Ja kuten viime Vartissa veistelin, jos taantumaa ei tule niin pitäisi korkokäyrän kääntyä taas oikein päin. Mikäli lyhyet korot ei laske (eli Fed ei leikkaa ohjauskorkoa), nousee pitkät korkeammalle tasolle. Se olisi kymppivuotisesta >5 % korko…
Osakkeiden ja korkeiden korkojen käsikynkkä ei loputtomasti jatku.
Higher for longer leiriläisille @Verneri_Pulkkinen 
Yhdysvaltojen demograaffinen kehitys ei anna tukea vuosia kestävälle inflaatiolle. Väki vanhenee ja sitä kautta kulutus vääjäämättä laskee kuten Statistan käppyröistä voi todeta. 70-lukuun vertailut eivät toimi koska silloin isot ikäluokat olivat elämässään kulutus-ja investointivaiheessa mikä nosti hintoja.
Tähän kun lisätään päälle tulossa olevat loikat tuottavuudessa tekoälyn, automatisaation ja robotiikan kautta niin palkkapaineet laskussa kun porukkaa potkitaan pihalle. Toki tåmä murros vie joitain vuosia, että lyö kunnolla läpi. Merkkejä siitä jo vaikka kuinka monia.
Summa summarum, nollakorot tulevat lopulta olemaan se uusi normaali?
Sitten mihin tähän yhtälöön osuu se että tuotantoa siirretään ennen kaikkea Kiinasta pois? Jos tuotantoa siirretään muihin halpismaihin ei yhtälöön varmaan tule suuria muutoksia, mutta esimerkiksi Yhdysvaltoihin siirrolla on puolestaan inflaatiota nostattava vaikutus.
