Aloin miettimään, miten markkinat reagoisivat siihen jos FED lähtisikin yllättäen laskemaan korkoja aiemmin kuin mitä konsensus odottaa tällä hetkellä? Ottamatta siis kantaa siihen olisiko se järkevää vai ei. Vahvistaisiko se luottoa inflaation taittumisesta vai herättäisikö koronlasku enemmän pelkoa siitä, että FED toimii väärin ja inflaatio pääsee ryöpsähtämään uudelleen korkeammalle tasolle? 
Osaako @Marianne_Palmu tai joku muu arvioida tällaisen skenaarion vaikutusta markkinoihin? Jos saitte kiinni kysymyksestä. 
26 tykkäystä
Uskon korkojen pysyvän vähintäänkin nykytasolla pitempään.
6 tykkäystä
Oma veikkaukseni tuossa skenaariossa olisi reipas lasku pörsseissä. Jos fed alkaisi äkisti leikkaamaan korkoja jo ensi vuoden alussa ilman, että inflaation taittumisesta olisi ihan kunnon merkkejä, ottaisi markkinat tämän todennäköisesti signaalina siitä, että jokin meni kunnolla rikki. Eli taantuma tulossa kunnolla päällä ja korkoja täyttyy alkaa leikkaamaan ja käännytään elvytyksen puolelle.
3 tykkäystä
En oikein ymmärrä että miten korkojen nosto vähentäisi autovarkauksia tai niillä tehtäviä vakuutuspetoksia. Autovakuutuksien hintojen nousu on suoraa seurausta näistä.
Tai jos korkoja nostetaan niin muuttuuko auton yksinkertaisemmiksi, helpommin ja halvemmalla korjattavaksi?
Kaikkia hintojen nousua ei vaan voi hallita korkoja nostamalla.
10 tykkäystä
Johannes Ankelo on kirjoitellut mm. Fedin koronnostoista ja Morgan Stanleyn ajatuksista siihen liittyen.
"…Carpenter kertoo nykyisen syklin olevan erilainen kuin viimeisen 30 vuoden aikana koetut syklit, sillä Fed yrittää aktiivisesti hidastaa taloutta. Tämä on huomionarvoista, sillä mikäli Fed aiheuttaa taantuman, se onnistuu myös nostamaan talouden taantumasta pois todennäköisesti vain muutamalla koron leikkauksella."
Jutun alaotsikot:
- Mitä Morgan Stanley voi tässä tapauksessa kertoa korkojen tulevasta kehityksestä?
- Tasapainottaako pankki riskiä toiseen suuntaan?
Kyllä korkojuttuja on kattavasti käsitelty jo, mutta laitan vielä Nordean tyypin tviitin aiheesta. 
22 tykkäystä
Hyvä kysymys! Kuten @Vodel1 mainitsi, taustalla voisi olla hätäratkaisu, eli heiheit pehmeälle laskulle ja kova taantuma olisikin se toteutuva skenaario. Tästä tuskin tulisi välitöntä positiivista reaktiota.
Toinen vaihtoehto koronlaskun taustalla voisi olla se, että keskuspankissa yhtäkkiä ajateltaisiin koronnostojen nykytasolle olleen suuri virhe ja ajoituksen väärä. Kyllä tässä tapauksessa alkaisi keskuspankin ennusteiden ja politiikan uskottavuus olla koetuksella.
Korkoyllätyksiin liittyy aina myös epäsymmetrisen inflaation ongelma: kun keskuspankki tekee yllättäviä liikkeitä, herää kysymys siitä, mitä he tietävät ja me emme.
19 tykkäystä
Harri Kojosen alla tviitti kertoo siitä, miten Japanin osakemarkkinat ovat alkaneet kiinnostamaan ulkomaalaisia sijoittajia. 
Laitetaan tähän vielä Handelsbankenin Suomen pääekonomistin tviitti Suomen inflaatiosta.
9 tykkäystä
Aasian pörsseissä on tänään ollut laskua USA:n odotettuja korkeampien ja Kiinan odotettua alhaisempen inflaatiolukujen jälkeen. Toisin sanoen – USA:ssa korkoja voidaan joutua nostamaaan lisää ja Kiinassa kysyntä on hiipunut lisäten huolia talouden taantumisesta. Samaan aikaan on tullut myös positiivisia uutisia Kiinasta, sillä maa julkaisi tänään viralliset vientilukunsa, jotka laskivat odotuksia vähemmän. (FT)
WSJ:ssa Morgan Stanley harmitteli pörssien orastavan härkämarkkinan hyytymistä. Osakkeet elpyivät inflaatioraportin jälkeen, mutta laskivat iltapäivällä, kun joukkovelkakirjojen myynti kiihtyi.
Fedin Susan Collins kehotti eilen olemaan hötkyilemättä. Hän sanoi että nykyinen rahapolitiikka vaatii kärsivällisyyttä.
Euroopassa Ranska julkaisee tänään inflaatiolukunsa syyskuulta. Näistä tuskin saadaan merkittävää liikehdintää pörsseihin.
Oman mielenkiinnon kohteena tänään on erityisesti USA:n pankki- ja finanssisektorin tuloskauden avaus. Kattaus on melkoinen:
JPMorgan Chase & Co. (NYSE:JPM)
BlackRock Inc. (NYSE:BLK)
Citigroup Inc. (NYSE:C)
Wells Fargo Co. (NYSE:WFC)
PNC Financial Services (NYSE:PNC)
19 tykkäystä
Suomen inflaatioluvut tuli tänään.
Suomen inflaatiomittarit, syyskuu 2023
Pisteluku Vuosimuutos (%) Kuukausimuutos (%) Kuluttajahintaindeksi 2015=100 121,3 5,5 0,7 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 2311 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2015=100 118,7 3,0 0,6 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2015=100 117,0 3,0 0,6
Näistä kiinnostavin on yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, koska se on (euroalueen tasolla) EKP:n tavoitemittari. Kotimainen kuluttajahintaindeksi sisältää mm. lainakorkoja (oletettavasti historiallisista syistä), vaikka inflaatiomittarissa se on lähinnä haitaksi. Vuosimuutos 3 % on miellyttävä, kuukausimuutos 0,6 % (annualisoituna 7,2 %) on ärsyttävän korkea.
Euroalueen yhdenmukaistetun indeksin vuosimuutos ennakkotiedon mukaan 4,3 %.
18 tykkäystä
Lukiessani ekonomistien arvioita USA:n inflaatioluvuista, monissa otetaan näkemystä siitä, ettei nykyisten lukujen perusteella korkoa enää nosteta. Tätä näkemystä tukee myös ylläoleva Fed watch:n todennäköisyysjakauma.
Sattuuko foorumilla olemaan tietoa, että onko talousteoriassa jotain “nyrkkisääntöä”, joka määrittää inflaation koron funktiona? Eli esimerkiksi jos inflaatio on 3 % ja tahtotila on saada inflaatio 2 %, niin paljonko teoriassa korkotason tulisi olla? Ymmärrän ettei inflaatio elä tyhjiössä ja siihen vaikuttaa myös korkotason lisäksi muut asiat. Tuli vaan tämä ajatus “nyrkkisäännöstä” mieleen, koska tuntuu, että nyt inflaatiota pääasiassa koetetaan kontrolloida korkojen kautta.
1 tykkäys
No ei suoraan ole olemassa mitään “kaavaa”, että mikä korkotason pitäisi olla, jotta inflaatio palaa 2 %:iin, mutta ns. Taylorin kaava pyrkii hahmottelemaan, mikä olisi nominaalinen “neutraali korko” kullekin inflaatio- ja taloudellisen aktiviteetin tasolle, ja tällöin sitä korkeampi nominaalinen korko on taloutta rajoittava ja matalampi tukeva.
EDIT: En ole muuten sitten edes nojatuoliekonomi, vaan enemmänkin tatamilla vatsallani aiheen kanssa, joten “osaavammat” ehkä pystyvät korjaamaan/täydentämään vastausta, opin mielelläni aiheesta lisää itsekin
13 tykkäystä
Tässä vielä inflaatioajurit Suomessa 2023 syyskuu.
Siinä missä vuoden takaiseen verratessa jotkin nousseet erät jo “nollautuneet” tai jopa laskeneet, toiset erät vasta nostavat päätään hitausmomentin johdosta.
Jos inflaatio y-o-y Suomessa oli 5,5%,
-2 isointi erää olivat +3,17% eli 58%
-5 isointa erää +3,50% eli 64%
Eli korkojen muutos melkein 60% inflaatiosta Suomessa
Sääli vaan että muualla lainojen korot sidotaan kiinteäksi, ja Suomessa vuosipäivityksiin.
Joten täällä keskuspankin korkoase puree tehokkaammin kuin muualla, leikaten paitsi taloudellista toimeliaisuutta (investoinnit yms) myös hyvin ostovoimaa ihmisiltä imien.
9 tykkäystä
Suomessa inflaatiota ylläpitää etupäässä asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikorkojen nousu. Melkoinen paradoksi. Nyt kun EKP:n pitäisi jo ryhtyä kiivaasti laskemaan korkoja niin sen sijaan tullaan olemaan tälläkin kertaa myöhässä. Korkojen nostojen vaikutukset näkyvät taloudessa viiveellä ja talousdata on tuoreeltaankin vanhentunutta. Taas ajetaan päin seinää ja puolen vuoden päästä levitellään käsiä, että miten tässä nyt näin pääsi käymään.
Euroalueen ei pitänyt kestää korkojen nostoa. Milloin aletaan uutisoimaan taas isommin Italian ja Espanjan tilanteesta? Tyyntä paskamyrskyn edellä sanoisin - toki pikkuruisen kärjistäen tavoilleni uskollisena.
19 tykkäystä
EKP käyttää rahapolitiikassa yhdenmukaistettua inflaatiota johon ei kuulu lainojen korot. Eli suomen asuntolainojen korot eivät vaikuta korkopäätöksiin.
14 tykkäystä
Näin on. Eikä EKP:n mummoa muutenkaan kiinnosta jos härmässä joku makselee vähän isommin korkoja. Saksan ja Ranskan pillin mukaan mennään ja siellä on lainat sidottu pitkiksi ajoiksi parin prosentin korolla.
18 tykkäystä
Ruotsin media kuvailee tänään julkaistuja, selvästi odotuksia korkeampia, inflaatiolukuja mm. sanoilla
“odottamaton takaisku”, “kylmä suihku”.
Vaikuttaa siltä, että Riksbank on näillä näkymillä nostamassa korkoaan marraskuussa.
Bloomberg tiivistää →
12 tykkäystä
Ei tää nyt ihan romahdukselta näytä
50 tykkäystä
Isojen amerikkalaispankkien kannalta ei voisi paljon paremmalta näyttää. Ihan mukavaa nousua premarketissa. Odotukset olivat korkealla, mutta näyttää siltä, että julkaisut tyydyttävät tämän kolmikon osalta markkinaa.
Euroopan pankkiosakkeet eivät sen sijaan liikahda minnekään. Taitaa Euroopan pankkiosakkeita painaa Lähi-idän evakuointiukaasit enemmän kuin jenkkiverrokkien hyvät tulokset ja niitä katsellaan sitten viikonlopun yli juoksuhaudasta.
(Bloomberg TV hetki sitten)
30 tykkäystä
Citi myös suorittaa
30 tykkäystä