Pörssien suunta (Osa 3)

Täh?

Tilastokeskuksen mukaan koko kansa eläkeläiset mukaan lukien on kokolailla köyhää ja sekin vähä varallisuus, mitä on, on enimmäkseen seinissä:

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_kat_002_fi.html

Ei niitä seiniä ostamalla suuret ikäluokat mitään kulutusta rahoita. Eläkeläisten kulutusrahat tulevat suurilla ikäluokilla oikeastaan käytännössä kokonaan eläkkeistä, mitkä taas ovat pääasiassa tulonsiirto työtä tekeviltä suurille ikäluokille, ei suinkaan säästöjen tai “ansaitun jälkipalkan” käyttämistä, kuten valtaosa eläkeläisistä ajattelee (tämän voi tarkistaa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen sivuilta, jollei muuten usko). Mistä päästään siihen kiistattomaan tosiasiaan, vaikka aiheesta ihmeen paljon kiistelläänkin, että koko elämä tässä maassa makaa oikeastaan täysin työelmässä olevien harteilla.

Ei se auta yhtään mitään kysynnässä, jos köyhät ja huonosti ansaitsevat haluavat ostaa kaiken valmiina. Jos ei ole rahaa ostaa, ei osta, vaikka olisi kuinka kova tarve ja halu.

Tohdin palata teesiini, että meillä ei ole pulaa työntekijöistä, vaan meillä on pulaa maksajista. Väitän, että puheet työvoimapulasta tulevat juuri siitä, että suuret ikäluokat kaipaavat niitä eläkkeidensä maksajia. Sievistelevämmin puhutaan kestävyysvajeesta. Ja kantava ajatus on, että kun saadaan jostain suuret määrät työikäisiä, niin he ikään kuin automaattisesti työllistyvät, mistä maksetuilla veroilla voidaan sitten kustantaa eläkeläistenkin elämä. Ja tämähän toimii täsmälleen silloin, jos tulijat ja/tai syntyjät työllistyvät. Siinä on se jos. Joo, no, sovitaan, että poliittisista syistä tästä saa käyttää nimitystä “työvoimapula”. Mutta ei se kova halu ja tarve edelleenkään koulun penkiltä valmistuvaa auta työpaikkaa löytämään, jos ei ole ketään maksamassa.

Tämä on oikeastaan eräänlainen kierre, mikä on nähtävissä vuosikymmenten työttömyystilastoista ja työllisyysastetilastoista. Enkä oikein keksi, että miksi trendi katkeaisi.

Ja kun tämän nimenomaisen palstan otsikko on “Pörssien suunta”, niin pörssien kannalta arvelen edellä kirjoitetusta johtuen megatrendiksi, että se ei suinkaan ole suomalainen kotimarkkinoilla toimiva yritys, jolla tehdään rahaa, niin että ranteita pakottaa. Suomalaisomisteiset kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat ihan eri juttu. Mutta niidenkin kannattaa teettää hommia suotuisampien kustannustasojen maissa, mikä oli aikoinaan Tieto Oyj:n kiertoilmaus töiden siirtämiselle olikohansenyt Unkariin ja Intiaan.

12 tykkäystä

26 tykkäystä

Ei autakkaan, mutta tekemättä jätetty työ ja ostamatta jätetty tuote eivät laske inflaatiota.

Jos kuluttaja vaihtaa jauhelihan halpaan lenkkimakkaraan ja talonyhtiö järjestää haravointitalkoot huoltoyhtiöltä ostetun haravoinnin sijaan niin jauhelihan ja haravointityön hinta nostavat edelleen inflaatiota vaikka niiden kulutus vähenee.

Se kansanosa jolla on rahaa millä mällätä pitää inflaatiota ja sitä kautta korkotasoa yllä.

Kun riittävän suuri massa ohjaa omaa talouskäyttäytymistään edellä mainitulla tavalla niin kyllä sillä alkaa olla vaikutusta. Rakennussektorilla tämä on jo kärjistynyt nopeasti ja näkyy konkurssien määränä ja esimerkiksi korjausrakentamisenkin selkeänä vähentymisenä.

Edit: Ja viimevuonna tämä näkyi siinä että 4-5€ kg maksavat kurkut jäivät kauppojen laareihin ja ne jouduttiin paniikissa myymään Puolaan 90% alennuksella kun ei haluttu myöntää suomalaisille järjetöntä ylihinnoittelua, eikä varsinkaan haluttu päästää suomalaisia ostamaan edullisia kasviksia.

17 tykkäystä

Kummallinen väite. Suomessa on sen verran vähän porukkaa “jolla on rahaa millä mällätä” että sillä ei kyllä yksin koko palvelusektoria ylläpidetä saatika määritellä sen hinnoittelua.

Enkä oikein ymmärrä mitä tällä on tekemistä pörssien suunnan kanssa. Mainitsemasi suuret ikäluokatkin ovat jo sen ikäisiä, ettei siellä kukaan sijoittamaan enää erikseen opettele. Päinvastoin pidetään kiinni niistä talon maksamisen jälkeen haalituista varoista ja muistellaan 80-luvun korkotasoa.

18 tykkäystä

No onko rakennuskustannukset laskeneet? Väitän että ei.

Korkeaa inflaatiota yritetään hillitä korkealla korkotasolla. Korkeat korot nostaa yrityksien rahoituskuluja, eli laskevat voittoja ja se vaikuttaa kursseihin ja sitä kautta koko pörsseihin.

En osaa erityisemmin tulkita tuota mittaria. Mutta uskoisin tulevan volan (jota VIX käytännössä ennustaa) vaikuttavan tuottovaatimukseen (kuten keskustelussa jo taidettiin mainita).

Se, miksi volan tulisi ainakin teoriassa vaikuttaa tuottovaatimukseen (ja siten markkinan arvostukseen) liittyy korkoa korolle -tuottojen (geometristen tuottojen) odotusarvon laskukaavaan: expected CAGR = tuottojen odotusarvo - (vola^2/2). Eli kaavasta nähdään, että vola pienentää CAGRn odotusarvoa. Jos oletamme, että sijoittajat välittävät nimenomaan CAGRsta (eli korkoa korolle -tuotoista), niin silloin korkeampi ennustettu vola (korkeampi VIX) pitäisi alentaa CAGR odotusarvoa. Markkina voi kompensoida volan aiheuttaman CAGR odotusarvon pieneneminsen nostamalla vastaavasti tuottovaadetta eli laskemalla P/E:tä (tai yleisemmin markkinan arvostusta).

En ole testannut tuota empiirisesti käykö näin, kunhan spekuloin että näin voisi olettaa käyvän :smile:
Tätä olisi tarkoitus tutkia tarkemmin, kun löydän aikaa.

Mitä inflaatioon ja sen vaikutukseen markkinan arvostukselle tulee, niin satuin juuri testailemaan sitä ja tuo alla oleva kuva näyttää, että markkina (USA Jan/1881 - Jul/2023) on vaatinut inflaation ns. sweet spottiin sinne 2.5% ympäristöön, jotta korkeat arvostukset ovat olleet mahdollisia. Sekä deflaatio että korkea inflaatio on ollut myrkkyä arvostuksille. Kuvassa siis jokaisen 5 vuoden periodin lopussa mitattu Shiller CAPE (y-akseli) ja samalta periodilta mitattu annualisoitu inflaatio (x-akseli).

21 tykkäystä

No en pysty sanomaan muuta kuin omasta okt / kesämökkiremontoijan näkövinkkelistä. On ne kustannukset kyllä laskeneet, ja paljousalennuksia alkaa näkyä taas enemmän. Itse olen tässä remontoinut viimeiset 4-5 vuotta ja 2022 piikkihinnoista on tultu kyllä alaspäin, rakennusmateriaaleja alkaa löytää taas ihan hyviin hintoihin.

Samoin peruutuksia rakennusurakoihin on alkanut näkyä mitä pääsin hyödyntämään kun pyysin tälle talvelle kesämökin saunan remonttiin paikalliselta yrittäjältä tarjousta.

Tapana on ollut hankkia puutavara isojen ketjujen ulkopuolelta pienempien kylien sahoilta/puutavaraliikkeistä joissa hinnat on selvästi alempia kuin Bauhaus-K-Rauta-Stark akselilla.

9 tykkäystä

Rakennuskustannusindeksi - Tilastokeskus (stat.fi)

Tuossa sitten se virallinen lukema. Rakennuskustannusindeksi noussut syyskuussa 1.9% vuodentakaisesta. Eli konkurssien määrän kasvu ei näy hintojen laskuna. Eikä kuulukkaan näkyä. Jotta yhtiöt selviäisivät tässä korkoympäristössä on niiden kyettävä siirtämään kohonneet rahoituskulut lopputuotteiden hintaan. Ne jotka kykenee jatkaa porskuttavat ja ne jotka eivät, kaatuvat. Kaatuneet eivät vaikuta enään inflaatioon, pystyssä pysyneet vaikuttavat

1 tykkäys

Näköjään rakennustarvikkeet tosiaan olleet jo muutaman kuukauden deflaation puolella, kun rakennusindeksin palastelee osasiin.

29 tykkäystä

Tässä on Kiina-teemaisia tviittejä, jotka sopivat mielestäni tänne hyvin. :slight_smile:

Kiina myy kovaa tahtia USA:n valtion velkakirjoja. Tahti on historiallisen kova.

Kiinassa tapahtuu; maa on sijoitti perjantaina yli 100 miljardia dollaria lainamarkkinoilleen, sitten Kiina on tehnyt historiallisen suuren koronlaskun sitten vuoden 2020 etc.

We continue to watch China as a leading indicator of a potential recession.

20 tykkäystä

Suomi näyttää olevan harmillisesti Kiinan kelkassa pörssin viime aikaisessa kehityksessä. Jenkkien kasvuun ei päästä mukaan, vaikka Natoon liityttiin.

Edit: Viimeinen 6kk menee aika hyvin samaan rytmiin.

17 tykkäystä

Muutamia pieniä mukavia lukuja ensi viikolle tuloskauden kaveriksi.

(Hesulin suunnan arvaattekin)

45 tykkäystä

Juha Variksen ylläpitämältä “Fenno +”-tililtä löytyy kiinnostavia tviittejä.
“S-Pankki Fenno -osakerahaston X-tili, jota ylläpitää salkunhoitaja Juha Varis. Lisämateriaalia Suomen osakemarkkinoista, Fennosta, salkkuyhtiöistä yms.”

Vähän tuottojuttuja Suomen börde vs maailman bördet. :slight_smile:

21 tykkäystä

Eikö tätä sanaa saisi jo kaikella ystävyydellä kriminalisoida.

48 tykkäystä

@Heikki_Keskivali ja Russell 3000 :point_down:

20 tykkäystä

USA:n spekulatiivinen mania oli huipussaan joskus tammi-maaliskuussa 2021. Katsoin että maaliskuun alkupuolelta 2021 tähän päivään SP500 on nominaalisesti noin +8%, reaalisesti noin -7% (inflaatiota noin 16%). Sen sijaan Russell 2000 on sinä aikana nominaalisesti -28%, reaalisesti -38%. Aika pitkä trendi jo siinä että pinnan alla tunnelmat rapautuvat pienemmissä yhtiöissä ja pieni joukko jättiläisiä pitää yleiskuvaa kohtalaisen näköisenä.

Ennen vanhaan muuten asioista puhuttiin useimmiten reaalisesti kun inflaatio oli aina tärkeä osa keskustelua. Nyt ei ole vielä samalla tavalla tarttunut keskusteluihin.

61 tykkäystä

10-vuotinen yli 5 pinnaa. Ilmeisesti kiinalaiset jatkaa dumppaustaan, tai länkkärit shorttaustaan. Ilmeisesti huolena konfliktin laajentuminen ja enerigashokki. Toisaalta öljy rauhallinen ainakin nyt. Dax ainakin jatkaa laskussa.

image

E: kommentti Jukan nostoon velkakatosta (alla), toisaalta eikö näin ole tehty aina, ennen se ei ole häirinnyt?

6 tykkäystä

Ja se, että jenkeissä puuttuu kaikki talouden tasapainottamistoimet. Velkaa velan päälle ja lainakattoa vaan nostetaan ja nostetaan.

1 tykkäys

On vaikea pysyä ylipositiivisena näinä aikoina ainakaan osakesijoittajana kun Yhdysvaltojen hegemoniaa ravistellaan enemmän kuin aikoihin, senhän kertoo jo lisääntyneet konfliktien määrät ja turvasatamana pidettyjen bondien myymiset. :fire: Riskejä on enemmän kuin yhteen viestiin jaksaa kirjoittaa mm. kuinka pitkälle jatkuva velkaantuminen voi jatkua (varsinkin jos globaali kuumasota alkaa niin velan määrä kasvaa räjähdysmäisesti)? Onko Yhdysvalloilla kykyä käydä useampaa sotaa (+kauppasota)? Tilanne lähi-idässä, Ukrainassa ja Taiwanissa voi eskaloitua hyvinkin nopeasti. Taloudellinen sota (mm pakotteet) on jo käynnissä mutta eteneekö tilanne kuinka pahaksi…keskuspankit näkee painajaisia jossa talous ja rahoitusvakaus romahtaa :bomb: Omasta mielestäni Yhdysvaltojen ja Euroopan jatkuva heikentyminen (heikot johtajat) ja muiden maiden jatkuva vahvistuminen on johtanut nykyiseen tilanteeseen, joka tuskin paremmaksi menee lähiaikoina.

The US government’s liabilities breached an eye-watering $33 trillion on September 18 — a month later, the figure had jumped $33.64 trillion, implying an average daily increase of $20 billion.

America’s borrowings be approaching levels that could cause economic distress, according to Spence.

Typically, a country’s debt levels become a problem if it “had interest rates that were higher than its economic growth rate, the incremental revenue generated by the economy each year became smaller than the interest payments on the debt, and the debt began to grow all by itself,” he wrote.

“The US had been far from reaching that threshold. Until now,” he added.

Spence warned that the ballooning debt pile could force the government to raise taxes, fuel further bond sell-offs, and force the Federal Reserve to lock in higher interest rates.

“Slower economic growth also could be expected, given that government spending would need to be re-routed to debt service,” he added. “For investors, this could lead to lower stock market returns over time, given the strong long-term correlation between GDP growth and market returns.”

  • China is set to at least double its nuclear warheads by the end of the decade, according to the Pentagon.
  • The growing world superpower had over 500 operational nuclear warheads as of May.
  • In 2022, China declined US requests to hold strategic talks about its rapid nuclear weapons buildup.
13 tykkäystä