Lagarden mukaan edes keskustelu ohjauskoron laskuista on turhan ennenaikaista.
Yleisesti Lagarden puheista saa käsityksen, että inflaatiohuolista on siirrytty taloushuoliin. Tästä kertoo myös se, että puheet talouskasvun vauhdittumisesta ovat siirtyneet kauemmas horisonttiin.
Tarkenna toki, onko “puheet” yhtä kuin “huolet” vai “toiveet”? Juurikki kyllä itse arvaa, mutta monella muulla voi jäädä auki. @Marianne_Palmu
Viimeinen kysymys tulilla. Kovin vähän oli uutta informaatiota tässä lehdistötilaisuudessa ja Lagarde on tyypillisestikin varovainen sanoissaan.
Tässä pikakommentti päätöksestä:
Puheista kyse: Lagarden mukaan eurotalous vahvistuu tulevina vuosina, kun aikaisemmin aikajänne on ollut lyhyempi (lähinnä seuraava vuosi). Kiitos tarkennuksesta
Sori nyt vaan, mutta itse en kyllä ymmärrä ollenkaan Lagarden ajatusta siitä, että miten he*vetissä eurotalous “vahvistuisi tulevina vuosina” ilman korkojen merkittävää laskemista nykytasoilta, ottaen huomioon euroalueen talouden dynaamisuus, väestörakenne, kustannuskilpailukyky ja valtioiden velkaantuneisuus? Mihin tuo oletus talouden vahvistumisesta euroalueella perustuu (siis joku muu syy kuin toiveajattelu)?
Ei kait tuo korkotaso ole historiallisesti mitenkään merkittävän korkea vaan pikemminkin normaali
Normaali suhteutettuna mihin? Samaan aikaan suomalaisten kotitalouksien velka-aste on kasvanut historiallisesti: Household accounts - Household debt - OECD Data
Näin maallikkona voin vain toki spekuloida: Asuntovelalliset, erityisesti vaihtuvaan korkoon sidotut lainat heikentävät suomalaisten ostovoimaa isolla kädellä koronnostojen myötä. Vaikkakin historiaan peilaten korkotasoa voidaan pitää “normaalina”, en pidättelisi hengitystä odotellessani talouden elpymistä nousu-uralle täällä peräpohjolassa ennen kuin korot lähtevät laskusuuntaan. Palkankorotukset eivät kata kasvaneita menoja ja niitä tuskin on kovinkaan paljoa odotettavissa, kun taantuma heikentää yritysten taloutta entisestään. Työttömyys kasvanee toistaiseksi, joka heijastelee kansantalouteen ja verokertymään. Edellisen vuosikymmenen aikana kasattua talouden korttitaloa joudutaan rakentamaan uudelleen sitten, kun sille on edellytyksiä. Tämänhetkinen tilanne kriiseineen tuskin on sitä edistämässä.
Toki täytyy muistaa, että vaihtuvakorkoiset lainat ovat enemmänkin Suomen erikoisuus. Näin ollen lienee turha toivoa, että suomalaisen asuntovelallisen etua ajateltaisiin kovinkaan paljoa korkopäätöksiä tehdessä.
Tässä on vielä OP:n Hännikäisen ajatuksia.
EKP piti tänään iltapäivällä historiallisen korkokokouksensa, missä se päätti vetäytyä tarkkailulinjalle ja piti rahapolitiikkalinjansa ennallaan. Seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen käy videolla läpi EKP:n korkokokouksen tärkeimmän annin.
Joku fiksumpikin voisi pohtia pitäisikö muuttuvakorkoiset asuntolainat kieltää kotitalouksilta. Kyseessä olisi samanlainen kuluttajien suojeleminen ylivelkaantumiselta kuin kulutusluottojen maksimikorkojen määrittely.
Matalan koron aikoina niiden avulla saadaan asuntojen hinnat kuplaan ja korkojen noustessa kotitaloudet ongelmiin. 20v laina-aikaan osuu aina kaikenlaista korkoa.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Kotitalouksilla on kuitenkin enemmän pankkitalletuksia kuin asuntolainaa. Velallisten ostovoimaa nousevat korot toki syövät, mutta samalla lisäävät säästöjä omaavien ostovoimaa, kun rahalla on taas joku hinta. Ja tietenkin kannattaa muistaa, että merkittävällä osalla kotitalouksia on samaan aikaan sekä säästöjä että velkaa.
25 vuoden perspektiivillä EKP:lla ohjauskoron huiput, FED ja UK lähes huipuissa.
Inflaation säätäminen ei ole helppoa, kun energian hinta elää omaa elämäänsä Venäjän aloittaman sodan (putkikaasun saanti; maatalouden lannoitteet ja energia, yms) johdosta ja koska koron nosto itsessään nostaa kuluja joita yritykset kompensoivat hintojen nostolla.
No ehkä talous ei mene tyystin rikki, jos varmuus korkohuipusta on suurin piirtein saavutettu.
@Heikki_Keskivali:n tuoreet punaiset tviitit
@Jukka_Lepikko:ltäkin riemuisa tviitti:
EDIT:
Hessu pisti vielä pari lisää:
Hyvä muistutus mitä olen kyllä nostanut tänne ja Varteissa paljon aiemminkin esille: osakkeille korkean inflaation ympäristö ei ole mukavaa!
2020-luku todennäköisesti näyttää tuotoiltaan erilaiselta kuin 2010-luku.
Vakoilin tilastokeskuksen sivulta, että 2020 alusta (koronapohjat), jossa omxh pisteluku kävi jonkin verran alle 7000 pisteen, inflaatio on tähän päivään suuruusluokkaa 15%. Laskentatavasta riippuen lukema voi hiukan tuosta heittää, mutta käytetään 15 % työlukuna.
Tämän päivän hesan pörssin vertailu pisteluku olisi silloin 7900 pistettä 2020 alun hintatasossa. (9100/1,15)
Kyseessä on yksinkertainen hintaa kuvaava indeksi. Siitä voi mielestäni puhdistaa inflaation tietyllä ajanjaksolla tekemättä sen kummempia oletuksia. Ihan samalla lailla kuin mistä tahansa hintaindeksistä. Voin hyvin olla väärässäkin.
Näkymät ja toimintaympäristö toki selittävät sitä, millä tasolla pörssi-indeksi kulloinkin on.
Tämän päivän hesan pörssin vertailu pisteluku olisi silloin 7900 pistettä 2020 alun hintatasossa. (9100/1,15)
Olettaen, että firmojen taseiden arvo on kasvanut inflaation verran ja eteenpäin katsova (heikon suhdanteen) tulostaso myös.
Hintaindeksi se tosiaan onkin. Itse ajattelen sitä kautta, että se hinta, mitä pörssistä (=yrityksistä) halutaan maksaa, perustuu odotuksiin pörssin firmojen tulevista tuloksista ja taseen käytön tehokkuudesta. Tästä syystä pyrin suhteuttamaan nykyisen arvostuksen inflaatioviitekehykseen. Esim. jos inflaatiota on ollut tietyllä ajanjaksolla 10% mutta yritysten tulokset ovat kasvaneet vain 5%, niin pörssi on muuttunut tällä ajanjaksolla kalliimmaksi, jos arvostustaso on edelleen sama.
@Jukka_Lepikko ja Russell 2000
Henri ja teknot
Ensi viikollakin pörssit saattavat heilahdella, kun tapahtumia riittää:
OP:n pääekonomisti ja USA:n kotitalouksien säästämiset
Jamie Dimon meinaapi myydä ensimmäistä kertaa ikinä JPMorganin osakkeita miljoona kappaletta, koska haluaa hajauttaa salkkua. eläkekkin painaa päälle … Jepjepjep