Pankkisektoria kannattaa miettiä kokonaisuutena koska pankit lainaavat toisilleen. Sektori on hyvin linkittynyt siis ja toisen ongelmat ovat äkkiä kaikkien ongelmia. Jos Frankfurtista asiaa katsoo, haluaa maksimoida koko sektorin vakavaraisuuden. Monesti pankkikriiseissä, jos sellainen vielä tulisi, yhdistetään heikkoja pankkeja vahvoihin. Tämä on perusriski joka pankkeihin sijoittavan kannattaa aina muistaa.
Katsoin blummalta enemmän Santanderia ja iso osa tuosta turskasta oli goodwillin alaskirjausta yritysostoista. Santander toimii kansainvälisesti ja altistus USAn subprime autolainoista Meksikoon ei ole ollut herkkua. Pankki teki itseasiassa 160 vuotisen historiansa ensimmäisen tappion. Oma kuva ollut Santanderista että se on Etelä-Euroopan suurista pankeista siitä paremmasta päästä. Happamien lainojen osuus portfoliosta alitti odotukset ja kyllä tuo pystyssä näyttää pysyvän.
OPO on vajaa 100 miljardia ja taseen loppusumma 1,5 biljoonaa euroa. Markkina-arvo vain 35 miljardia Tier 1 capital 12 % vrt. Pohjoismaissa tuo huitelee 16-20 % maastossa.
En todellakaan ole pankkiasiantuntija, mutta ei tuo EKP:n yhteinen suositus tälläkään avautunut. Pankkikriisit toki tuppaavat levitä nopeasti ja lisäävät epävarmuutta kautta linjan, mutta niiden estäminen tai ehkäisy kaikkia pankkeja koskevalla osinkosuosituksella ei vaikuta järkevältä. Toki kriisipankkeja on nähty yhdistettävän paikallisesti, mutta tuskin kukaan odottaa, että joku Etelä-Euroopan pankeista yhdistetään vaikkapa Nordeaan tai SEBiin.
Oikeita pankkikriisejä ei kuitenkaan ratkota enää yksittäisten pankkien tasolla vaan sellaiset ongelmat ovat päätyneet EKP:n syliin tai pahimmassa tapauksessa mennään veronmaksajien taskuille Euroopan mittakaavassa. Etelä-Euroopassa pankkien ristikkäiset omistussuhteet tuovat oman jännän lisänsä ongelmatilanteissa.
Mitenkähän tuo suositus nyt Etelä-Euroopan ongelmapankeissa toimii? Ei kai miljarditappioista makseta osinkoja tai kasvateta pääomitusta?
EKP päätös on vain muistutus sijoittajille: pankit eivät ole kovin itsenäisiä ja epävarmuus jatkuu koko tämän vuoden aikana. Suomessa mielenkiintoinen tilanne ovat nuo OP:n tuotto-osuudet. Ei saa niitä myydä vapaasti, vaan lunastetaan parin vuoden päästä jos paikallinen Osuuspankki suostuu. Etuna 3% vuosittainen stabiili nettotuoto. Paitsi, että OP ei nyt maksa tuottoja, koska noudattaa EKP:n suosituksia.
Vähän off-topic, mutta pakko kommentoida. Sain yhden lähipiirin henkilön muuttamaan suunnitelmia kyseisen tuotto-osuuden suhteen. Sitä oli OP:lta hänelle kovasti myyty ja joku tuttu vielä yllytti. Sijoituksena ei mun lemppareitani. Todella epälikvidi. Muihin pankkeihin nähden huono tuotto. Ja lisäksi minulla koko pankista huonoja kokemuksia. Sen sijaan sopivalla hajautuksella hyvää tasaista osinkotuottoa pohjoismaisista osakkeita. Oli paljon parempi vaihtoehto. Korkeampi tuotto, matalampi riski ja parempi likviditeetti.
Ja takaisin aiheeseen. Olen ollut siinä käsityksessä, että pankkisektori on mörninyt kauemman aikaa. Sitten katsoin Nordean tilannetta, ja näyttikin siltä, että Nordea on hiipinyt sieltä 4,5€ nurkilta kutittelemaan 7€. Ei se (suunta) ainakaan ihan pahalta näytä. Miten sitten koko sektori? Löydätkö @Verneri_Pulkkinen tästä hyvää dataa? Kuinka EKP:n päätös on vaikuttanut koko sektoriin?
Josko se Verneri kommentoisi myös, että onko validia seurata sektoria tällä Euro Stoxx Banks -indeksifutuurilla, futuuri menee tällä hetkellä jo syyskuussa. Itse pitänyt tätä tallennettuna sekä Stoxx 600 Insurance, johon verrannut sitten Sampon kurssikehitystä.
Jatkoa huhtikuun alun keskusteluun. USD arvo suhteessa muihin valuuttoihin kävi maaliskuussa korkeimmillaan kolmeen vuoteen. Sittemmin arvo on laskenut 9%, mutta matkaa vuoden 2008 pohjiin on vielä yli 24%. Tätä kuvaa katsoessa on helppo ymmärtää kullan ja REIT-osakkeiden hinnan nousu.
Setä Sam ei anna Boeingin kupsahtaa, joten tämä nyt on lähinnä akateemista ja kertoo paljonko pitää jenkkivaltion pistää pätäkkää tiskiin. Korkeintaan jos tulee ihan hullut luvut niin kaatuu valtio-omistukseen väliaikaisesti.
Q2:sen BKTsta tulee mielenkiintoinen, jos ei muuta niin historiallisena kuriositeettina. Noin -10 % laskua odotetaan.
Tämä on vain omaa ajattelun tynkää, mutta voisikohan koronan aiheuttama epävarmuus aiheuttaa osakkeille uuden kultaisen kauden kuten rämäkkä nousumarkkina 2009–2020 (ollaan uskollisia myyttiselle 20 % romahduskriteerille ja katkaistaan härkämarkkinan ensimmäinen osa kevääseen 2020).
Monille osakkeille hyvä kombinaatio on elvyttävä politiikka ja etenkin rahapolitiikka sekä maltillinen mutta vakaa talouskasvu. Koronahuolet pitävät politiikan elvyttävänä pitkään.
Tällä kertaa elvytys on tosin todella suurta ja esimerkiksi inflaation nousu haudastaan pilaisi kekkerit.
Yhtä kaikki, pörssi reagoi eilen vihreästi Powerllin varovaisiin kommentteihin taloudesta mikä assosioitui tuohon yllämainittuun asetelmaan.
Hyvä kun kysyit, tarkennan kommenttia: sellainen yli äyräiden inflaatio joka saisi keskuspankkien koronnostot todennäköiseksi, olisi huonompi. Sellainen päälle kahden prosentin inflaatio olisi vielä täysin raameissa. Käsittääkseni esim. Fed on antanut ymmärtää että yli kahdenkin prosentin inflaatiota katsotaan hymyillen, koska siitä on jääty aiemmin niin paljon jälkeen.
Siihen on tottunut, että Europa nimisen pikkuveljen mieliala heiluu rapakontakaisen isoveljen mukana, mutta että näin selvästi toisinpäin… mistä on kysymys?
