Kai se tarvittava sähkön/laskentatehon määrä riippuu siitä kuinka paljon kokojärjestelmä tarvitsee laskentatehoa, eikä bitcoinin hinnalla ole tämän kanssa mitään tekemistä. Mutta jotta louhinta olisi taloudellisesti järkevää, täytyy hinnan tottakai olla jonkun x kohdan yläpuolella.
Mä yritin tehdä ton saman, mutta en saanut edes hyvällä mielikuvituksella näyttämään 2007 ja 2020 romahduksia samalta.
Netistä löytyi 2020 jyrkästä pörssipudotuksesta muutama kuva.
6 tykkäystä
Täältä tulee hieman pidempi kannanotto. Paino sanalla kannanotto, tämä on oma näkemys perustuen omaan käsitykseeni aiheesta.
Tuo kullan “5000 vuoden arvon säilyminen” on mittasuhteiltaan hieman myyttinen. On totta, että 500 eaa. Lyydiassa painetulla kultakolikolla on edelleen arvonsa, mutta samassa häviää käytönnön järki: mitä tässäkin välissä on ehtinyt tapahtua, millä ollut arvonsa ja millä ei. Periaatteessa kaikki, mikä ei haparoidu ajan saatossa säilyttää arvoaan, jos niille vaan on kysyntää.
Suurin osa ihmiskunnan rahajärjestelmistä, nojaten antropologien havaintoihin, on ollut erilaisia luottopohjaisia järjestelmiä, joissa on yhteisiä arvonmittoja. Esim. keskiajan Irlannissa arvonmittana toimi lehmät ja orjatytöt. Orjatytöillä ei katolisen kirkon paheksunnan takia saanut enää käydä kauppaa, mutta se ei estänyt määrittämästä esim. sakkojen määrää “orjatytöissä” vaikka “niillä” ei voinutkaan enää maksaa mitään…
Pointtina se, että kaikkea mihin löytyy joku yhteinen ymmärrys ja luotto, voidaan käyttää “valuuttana” tai arvonmittana. Harvoin itse fyysisen vaihdannan välineen tarvitsee vaihtaa omistajaa, kun ihmiset ovat pitäneet saatavansa ja velkansa mielessä. Se, mitä vaikka taloustieteilijöille opetetaan koulussa “aluksi oli vaihtokauppa, sitten kolikot ja sitten nykyraha”, ei antropologisen/historiallisen todistusaineiston valossa pidä paikkaansa vaan se on moderni myytti. Periaatteessa ensin oli “fiat-raha”, sitten kolikot (sodankäyntiä varten: kolikoilla oli helppo maksaa palkat sotilaille jotka rellestivät vierailla mailla jolloin oman yhteisön “fiat-mielikuvitusraha” ei tietysti toiminut. Armeijoiden huolto nojasi paikalliselta väestöltä ostamiseen/ryöstämiseen) ja vaihtokauppaa esiintyy tilanteissa, missä osapuolten välillä ei ole luottamusta. Esim. vankileireillä moista käytöstä on havaittu.
Muinaisessa Babyloniassa rahajärjestelmä perustui hopeaan, mutta hopea makasi pääosin temppeleissä ja sen sijaan kauppaa käytiin velkakirjoilla jotka oikeutti käydä temppelissä kurkkaamassa hopeoitaan. Paperi ja luotto on vaan helpompi tapa järjestää vaihdantaa, kun fyysisen metallin kuskaaminen. 
Kun Espanja ryösti ja orjuutti intiaaniväestön Amerikoissa 1500-1600 luvuilla ja alkoi kaivamaan kultaa ja hopeaa, ei Espanjaan maahana saapunut näitä himoittuja aineksia niin paljoa koska kullat meni velkojen maksuun muualle ja Kiina imi kaiken hopean mitä sen ajan globaalissa kauppaverkostossa liikkui koska maan oma valuuttajärjestelmä (verot) oli hopeaan perustuva (mutta paperiraha kiersi käytännössä kulutuksessa).
Täytyy kyllä muistuttaa, että historiallinen aineisto on suht hajanaista ja vähäistä ja nämä esimerkit voivat elää jahka uutta aineistoa löytyy.
Kulta säilyttänee jonkinlaisen arvon aina, niin kauan kun ihmiset sitä himoavat. Fiat-rahalla on silti monia etuja: se mukautuu talouden tarpeisiin, kulta ei. Esim. kultakannan ongelmat olivat niin ilmeisiä, että pitää oikoa monta mutkaa matkassa että voisi kannattaa sellaiseen paluuta. Fiat-rahalla, meidän tapauksella euroilla, voi ainoastaan maksaa verot. Veronmaksun kautta valtio itseasiassa tehokkaasti voi pakottaa kaikki valuutankäyttäjiksi mikä tehostaa sen luotettavuutta, vaikka fiat-raha nimennsämukaisestikaan ei itsessään omaa mitään arvoa. Se on puhdas väline.
Kulta voi olla silti hyvä sijoitus maailmassa, missä kaikki lilluu ison likviditeetin päällä. Toisalta kullankin hinta voi laskea nopeasti, kun likviditeetti kuivuu kuten kävi äskönkin. Samalla tavalla tosin taide, viini, arvoesineet, vessapaperi ja säilykkeetkin voi olla hyviä sijoituksia eri skenaarioissa, mutta niiden varastointi on myös kustannus ja riski.
22 tykkäystä
Eli että ainakin tällaista lokaalia fiat-rahaa ja luottokauppaa olisi ollut käytännössä aina, ja että jalometallien avulla tavoiteltiin jotain standardimuotoisempaa siinä välillä? Olen yllättynyt ja ihan tosissani uskoin tuohon vaihtokauppa-kolikot-fiat, juttuun.
Pitäisikö tämä tulkita niin, että kulta turvasatamana on enemmän moderni uskomus kuin historiallinen fakta ja että pidemmällä vuosisataisella aikavälillä sen voisi olettaa käyttäytyvän enemmän muiden hyödykkeiden tavoin (viini, taide ym.)?
Kiitos kannanotosta. Eihän asiantuntijakannanoton ole tarkoitus olla perimmäinen totuus, vaan saatavilla olevan tiedon monipuoliseen tarkasteluun ja huolelliseen argumentointiin perustuva näkemys.
Ei minulla olisi rahkeita mitään 500 vuoden sijoitushorisonttia noudattaakaan. Kyllä se realistisesti nykymaailmaan rajoittuu.
6 tykkäystä
Jalometallit liittyy joo enemmän organisoituneeseen yhteiskuntaan missä kerätään veroja ja tarvitaan rahhoo armeijan kampanjoihin.
Käsittääkseni historian saatossa itse fyysisestä rahasta on ollut usein huutava pula. Samalla kun Adam Smith kirjoitteli Wealth of Nationiaan 1700-luvun Skotlannissa, ei välttämättä köyhän väen piireissä nähty maagisia kolikoita sitäkään vähää vaan monet transaktiot hoidettiin muutoin yhteisön välillä.
Hauskana esimerkkinä Ranskan joissain maakunnissa käytettiin paikoitellen 1600-luvulle asti arvonmittana Rooman valtakunnan aikaista valuuttaa, vaikka koko raha oli fyysisesti hävinnyt yli tuhat vuotta aiemmin!!! Kertoo hyvin siitä, miten itse rahan ei tarvitse olla totta ollakseen toimiva.
Sanoisin, että enemmän moderni ilmiö. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla hyvä osa hajautettua portfoliota nykymaailmassa. Sen verran vankka uskontokunta tämän jalometallin ympärillä pyörii… 
Ja se on niukkuushyödyke, myyttisiin mittasuhteisiin menevä tarina, joka uppoaa monen korviin… täydellinen omaisuusluokka siis.
3 tykkäystä
Oli taas aikaa katsella CNBCtä kun halusin lisätä ymmärrystäni tosta torstaisesta FEDin megapaketista. Asiantuntijoiden mielestä paketin merkittävin osa on se, että FED on sitoutunut ostamaan niitä investment grade -lainoja, jotka Koronan takia vajoaa junk-luokkaan. Tätä verrattiin 08-09 tapahtumiin, jolloin teesi oli ”too big to fail” ja sanottiin et nyt selvästi viesti on ”no-one will fail”. Koska nämä lainamarkkinat on yksi suurimpia draivereita osakkeiden arvostukselle, vedettiin myös johtopäätöksiä kuten ”FED just bailed out the equity market” ja kaikki olivat sitä mieltä, että ainakaan 30-60 päivän aikavälillä pohjia ei mennä testaamaan koska systeemikriisin riski on käytännössä poistettu näillä toimilla.
Kyllähän tämä bulliksi lyhyellä aikavälillä vetää. Nyt käytiin jo käytännössä s&pssä n.2800 teknistä vastustustasoa kolkuttelemassa joten varmaan pientä dippiä voi tulla, mutta itse taidan käyttää sitä ostomahdollisuutena kun ei näytä siltä että kannattaa fediä vastaan taistella.
Suosittelen myös kuuntelemaan uusimman inderespodin ja traders clubin, joissa oli hyvää pohdintaa mm siitä miten on mahdollista että inflaatio koskee myös vain osaa taloudesta (esim osakkeet).
Tähän disclaimerina että olen vielä isosti käteispainossa, koska näen, että kesän mittaan hyviä ostopaikkoja vielä tulee. Hieman saatan kuitenkin nopeuttaa osto-ohjelmaani tämän fedin torstaisen ilmoituksen jälkeen, joka oli monien mielestä aikamoinen game changer. Pidemmällä aikavälillä tässä pelataan varmaan jo seuraavaa kriisiä (08-09 = kuluttajien velkakriisi, 20 = yritysten velkakriisi, jonka FED pelastaa, xx = valtioiden velkakriisi) mutta sille voidaan sitten aikanaan perustaa oma uusi ketjunsa
6 tykkäystä
Olen ollut itse enemmänkin buffet-miehiä enkä ole oikein ymmärtänyt kultaa sijoitusportfoliossa, koska se ei ”tuota” mitään. Itse olen mieltänyt kullan enemmän käteisen korvikkeena, mutta koska USD ja EUR on arvoltaan niin vakaita valuuttoja niin nämä käyvät aivan hyvin. Jos elettäisiin vielä markka-aikaa niin mieluummin pitäisi kriisissä rahani kullassa kuin markoissa mutta mielestäni USD/EUR ajaa saman asian.
2 tykkäystä
Mielestäni tämä on jo viikkoja näyttänyt olevan 2008-2009 pikakelattuna. Tietysti olen itse järjestelmäuskovainen henkeen ja vereen, eikä pelottanut olla kyydissä.
Erona on vain se, että korona jatkaa olemistaan ja tekemistään maailmalla, Nykytasoon nähden sen pitäisi aiheuttaa jopa laskupainetta, kun ollaan noustu aika reippaasti.
Olettaen järjestelmäriskin todennäköisyydeksi 0, mielestäni S&P tavanomainen arvostus olisi tällä hetkellä jossain 2400 ja 2600 välissä. “No-one will fail” -oletuksella ja ettei kerrannaisvaikutuksia synny, koronan vaikutus on “vain” miinus n. yhden vuoden tulos.
Täytyy silti pitää suunnitelmasta kiinni. Jos me saamme sen odotetun W:n, niin sitä seuraavan puolikkaan pohjaa joutunee odottamaan ainakin kesään ja Q2 tuloksiin. Minulla ei ole varaa ottaa riskiä, että ostan pienestä dipistä koko vivulla, jos jotain tapahtuukin kesällä. Sen verran painavasti jo mukana.
2 tykkäystä
Mielenkiintoista pohdintaa koronakriisiin liittyen:
2 tykkäystä
Tässä ensimmäisiä julkisia tilastotietoja reaalitalouden kehityksestä Suomesta. Rekkaliikenne siis laskussa. Sen perusteella ennuste ennakoi maaliskuulle 2,4 prosentin laskua ja huhtikuulle 4 prosentin laskua viime vuoden vastaaviin kuukausiin verrattuna.
1 tykkäys
Onkohan se YTD vuonna 2019 vs 2020 vai kuukausikohtainen YoY -muutos? Varmaankin jälkimmäinen. Joka tapauksessa luvut oikeastaan hyvin maltillisia.
1 tykkäys
Kaveri ajaa kuorma-autoa, kysyin häneltä muutama päivä sitten alan tilanteesta. Kuulemma ulkomailta tulevat paketit ovat vähentyneet todella paljon, elintarvikkeita ja muuta kotimaan tavaraa on lähes entiseen malliin.
2 tykkäystä
Jep, jälkimmäinen.
Toisin kuin Uuden Suomen klikkiotsikko antaa ymmärtää, niin tosiaan hyvin maltillinen muutos, ainakin vielä. Mutta niinhän se on, että coronan vaikutukset ovat iskeneet enenmmän aineettomiin palveluihin (konsertit, ottelut, leffat, teatterit, ravintolat jne).
1 tykkäys
Ollut jo toisessa ketjussa, mutta lisätääs tännekkin. TomTom kerää reealiaikaista dataa eri kaupunkien liikenteestä ja ruuhkatilanteista. Näitä on verrailtu vudoen 2019 keskiarvoon. Muutamia poimintoja myös tänne ketjuu.
Yleisesti Kiinassa näyttäisi olevan liikenteen osalta tilanne se, että töissä käydään, mutta muuten ollaan pysähdytty lähes täysin. Tästä annan jokaisen tehdä omat johtopäätökset, mikä tilanne on siellä oikeasti.
Muutamia poimintoja, jotka olivat omasta mielestä mielenkiintosia.
Venäjällä liikenne näyttäisi olevan pysähtynyt täysin.
Ruuhkaton näyttäisi olevan myös viimevuoden toiseksi ruuhkaisin kaupunki.
Itselle luottamusta tän datan käyttämiseen antaa Singapore. Jos en väärin muista taisi Tiistai olla päivä jolloin rajoituksia jälleen kiristettii.
Mielestäni kyseisellä datalla pystyy jossain määrin analysoimaan milloin kuluttaminen eri maissa/kaupungeissa palaa normaaliin. Kuluttamisen ja liikenne ei tietenkään suoraa korreloi, mutta uskon että näiden välillä on jonkin näkönen yhteys. Data voi myös joidenkin valtoiden kohdalla olla luotettavampaa kuin mitä raportoidaan.
Jäädään tarkkailemaan tilannetta! 
25 tykkäystä
Löytyykö nämä tuoreena jostain?
Tulkinta riippuu siitä, mitä omistaa.
Jos yhteiskunta käy töissä, muttei huvittele muuten, niin se on hyvä erityisesti riskisinä pidetyille pienpankeille, koska työssä käyvät saavat tuloja, joilla maksaa lainansa.
Voivat jopa olla tavanomaista pystyvämpiä maksamaan, kun eivät tuhlaa. Tietysti kulutushalujen lasku iskee loven tulevaan lainanantoon. Alustavasti luottotappioiden kannalta kuitenkin hyvä, mikä isoin riski niillä.
Palveluiden kysynnän laskua ei tietysti saa hyväksi uutiseksi niiden tarjoajalle mitenkään päin.
2 tykkäystä
Ei suoraan topicciin, muaa kun täällä on aiemminkin höpisty Trumpista… ja vaikuttavathan söörin toimet aika suoraan siihen miten Amerikka makaa.
Tähän asti Trumpin on ajateltu istuvan tiukasti Fox Newsin sylissä, tai toisinpäin. Tässä ihan tuore uutinen asiaan liittyen:
Mutta mistäs nyt tuulee:
https://mobile.twitter.com/realDonaldTrump/status/1249093268920467457
Trumpin kattilan paine nousee, Fox ei uskalla vetää riittävän kovaa ja oikeal… korkealta?
5 tykkäystä
eihän tämä nyt kovin hyvältä näytä…
5 tykkäystä