Itse taas veikkaan, että uutiset jatkavat negatiivisina, ehkä jopa yllättävänkin negatiivisina. Tulokset etenkin Q2 osalta ovat karmaisevia. Markkina kuitenkin sanoo “Priced in” ja jatkaa kiitolaukkaansa kohti ATH-lukemia nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan FED:n tykittäessä “vähän” lisää likviditeettiä.
Sen verran epäloogista menoa tässä on viime aikoina ollut, etten jaksa yllättyä enää mistään. Kaikki alkoi jo helmikuussa, kun ensimmäisiä uutisia Kiinan seisovasta tuotannosta alkoi tulla, eikä markkina reagoinut mitenkään. Itse menin tähän lankaan, enkä myöskään oman salkkuni osalta tullut reagoineeksi ennen kuin lähdettiinkin pulkkamäkeen. Mahdollisuuksia myynneille olisi ollut, mutta ajattelin jokaisen rysähdyksen jälkeen, että nyt ei varmasti enää voida laskea enempää.
Nyt taas järki sanoisi, ettei tästä voida palautua kovin nopeasti, eikä kaikkea huonoa yksinkertaisesti voi olla sisässä. Yhtä epätietoisuuttahan tämä kaikille on. Eli todennäköisesti markkina toimii taas juuri päinvastoin kun itse ajattelisin ja nousu kohti huippua jatkuu tasaisen nopeana.
Jälkikäteen olen itsekin miettinyt tuota. Vaaran merkit oli todellakin hyvissä ajoin ilmassa mutta mulla oli selvästi iso kynnys alkaa myymään salkkua (no mitä osaketta myyn ensimmäisenä, kuinka paljon, vai myynkö kaikki etc) ja kotiuttaa samalla kovat myyntivoitot verotukseen. Salkun suojaaminen (ainakin osittainen) vaikka Helsingin / Tukholman indeksin peilikuvana kehittyvän instrumentin kautta olisi ollut toinen vaihtoehto. Jälkiviisaana aion ottaa sen arsenaaliin tulevaisuutta ajatellen ja olla vähän valmiimpi.
Nyt taas järki sanoisi, ettei tästä voida palautua kovin nopeasti, eikä kaikkea huonoa yksinkertaisesti voi olla sisässä. Yhtä epätietoisuuttahan tämä kaikille on. Eli todennäköisesti markkina toimii taas juuri päinvastoin kun itse ajattelisin ja nousu kohti huippua jatkuu tasaisen nopeana.
Tai sitten markkina uinuu jälleen kuten silloin kun Kiinasta tulleet uutiset ei vaikuttaneet paljon mihinkään. Enpä tiedä.
Jossei muuta niin tämän olen ainakin oppinut. Salkun suojauksen siis. Mietin joskus maaliskuun alussa shorttipositioiden ottamista salkun suojaksi, mutta tulin siihen lopputulokseen, että en viitsi, kun pitkää peliä tässä kuitenkin pelataan. Sijoitushorisontti kymmeniä vuosia. Tästä syystä en ole myöskään viitsinyt alkaa shorttaamaan, koska se on pois tulevaisuuden tuotoista, jollain tavalla hieman sama kuin ostaisi jotain yhdistelmärahastoa, joiden tarkoitusta en ole oikein ikinä ymmärtänyt pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta.
Nyt jälkiviisaana taas voi sanoa, että shorttaamalla olisi saanut esimerkiksi lisää ruutia sinne pitkään salkkuun. Itselleni on vain hankalaa pelata ns. lyhyttä ja pitkää peliä samaan aikaan. Eli jos markkina nousee ja salkun suojaksi hankitut shorttipositiot kuihtuvat, tulee tunne, että rahat menivät ihan hukkaan, koska “näinhän tämän pitikin mennä, kurssien kuuluukin nousta pitkällä aikavälillä”. Joskin nyt on helppo pelata jälkeenpäin, kuinka olisi pitänyt ostaa helmikuussa shortteja muutaman viikon ajaksi jne, mutta todellisuudessa ei ole tuokaan kovin helppoa.
Juu ei se helppoa todellakaan ole eikä suojaus mikään autuaaksi tekevä juttu / ilmainen lounas, koska riskinsä siinäkin. Mutta on myös mahdollista suojata vain osa salkusta, jos ei haluaa ottaa liian vahvaa näkemystä. Nuo vivuttomat instrumentit ei myöskään käsittääkseni maksa maltaita pidemmässäkään pidossa. Kun korona rantautui Eurooppaan, oli jo nähtävissä, että joku häiriö tulee ja kurssit tuskin loikkivat kymmeniä prosentteja ylöspäin ennen kuin korona on taklattu. Mutta olin välinpitämätön, koska olin valmistautunut vain ostamaan dipistä mutta suojausta en ollut koskaan pohtinut ja isompi myyminen ei kuulu työkalupakkiin.
Mihinkään lyhyen pidon 10x tai 15x bear sertifikaatteihin en aio koskaan lähteä, liian hankalaa ja riskistä mulle. Jos suojaukseen päätyy, se pitäisi myös tehdä ajoissa eikä kun kova turbulenssi on jo päällä, jolloin suunnan veikkaaminen on jo pelkkää lottoa.
Jos veroja joutuu maksamaan edes 20%, hyvin harvoin jos koskaan kannattaa myydä väistämismielessä. Koska varmasti ei saa myytyä huipulta, eikä varmasti ostettua pohjalta, ja 20% verot + välityskulut lähtee joka tapauksessa, syvässäkin rommauksessa helposti tulee vain marginaalisia hyötyjä.
Etukäteen syvyyttä on vaikea ennustaa. Nyt mentiin indeksitasolla vajaa 40%, mutta olisi voinut olla vähemmän tai enemmänkin. Historiallisesti tämä on sellainen “neljästi vuosisadassa” -luokkaa oleva lasku, jos miettii karhumarkkinoita yleensä, mutta nämä kestävät vuosia. Näin jyrkkää 40% laskua taas ei olisi voinut ennustaa historian perusteella mitenkään. Aiemmat vastaavat skenaariot “hitaassa maailmassa” ovat olleet liikkeissä hitaampia.
Kumuloituneen salkun tyhjäys epävarmuuden edessä onkin keskimäärin väärä liike. Buffett sai kuittailua todettuaan helmikuussa, ettei kannata myydä, mutta keskimäärin hän teki mielestäni oikein. Buffett ei maksa mitään 30% veroa mutta isoa positiota ei voi likvidoida noin vain. On mielestäni itsepetosta väittää pystyvänsä lukemaan pörssin liikkeitä edeltäpäin niin tarkasti, että tämän betsin voittaminen olisi muuta kuin tuurivoitto keskimäärin tappiollisella strategialla.
Kuitenkin “tuoreet” tai muuten ei-kumuloituneet positiothan voi ja kannattaakin myydä kevyemmin. Niissähän ei seuraamuksia juuri tule ja odotusarvo muodostuu helpommin positiiviseksi. Itsekin kevensin riskisimmät ei-kumuloituneet pois ja kannatti, mutta se on eri asia kuin kumuloituneen salkun tyhjäksimyynti. Toinen on, että pitää ruutia saatavilla muutamia kymmeniä prosentteja.
Sertifikaatti on päiväkauppaan, ja yhden päivän 10% nousu nollaisi tuollaisen 10x vipuisen pysyvästi. Suojata voit optioilla, minifutuurilla tai warrantilla.
Tässä skenaariossa arvostuksiin olisi ladattuna tilanne, jossa talous ja yrityksien tuloksenteko palautuisivat nopeasti normaaleiksi ja kriisistä ei jäisi mitään arpia mm. (kasvanut velka ja heikommat likviditeetit). Kun tähän lisätään, että arvostukset ovat olleet irallisina tuloskehityksestä jo ennen kriisiä ei sen hetkinen tilanne markkinalla olisi kovinkaan hilpeä riski/tuotto-odotuksien suhteen. Jäädään ihmettelemään. Aion jatkaa ostoja kaikissa skenaarioissa. Jos elpyminen on kuitenkin nopeaa, niin jätän kyllä kassaa jälkipyykkien pesua varten.
Itse kevensin myös niitä, jotka eivät “ymmärtäneet” lähteä laskuun muun pörssin mukana ja sai vielä hyvän hinnan. Se kannatti. Tyhjäksimyynti ei ollut eikä tule missään tilanteessa olemaan optio. Omistamisen agendalla ollaan.
Nyt on sinänsä hyvä tilanne, että “ostovaihe 1” on pulkassa, missä ostin kuukauden aikana kunnon määrän uusia osakkeita, joista on iloa pitkäksi aikaa. Ei tarvitse harmitella, että tilaisuus meni ohi, vaikka tulisi V-muotoinen toipuminen.
Ostovaiheessa 2 voin tehdä hiljalleen ostoja seuraavina kuukausina ja mennä taas isommalle vaihteelle, jos päädytäänkin W- käyrälle. Osakkeiden ulkopuolelta on mukavasti saavilla ostovoimaa tarpeen mukaan.
Täysin pankkijärjestelmän ulkopuolella, samoin kuin kulta, eli ihan hedgenä toimii totaalisen romahduksen varalta. Käyttöarvoa vaihdannan välineenä sillä on kyllä hyvinkin paremmin kuin kullalla, koska kultaharkkoa esimerkiksi hiukan hankala jakaa gramman palasiksi jotain ostaessaan. Painotan, että tämä siis sellaisessa skenaariossa, että ajauduttaisiin jopa siihen hyperinflaatioon ja itse omistan pienen siivun vain.
Mistähän johtuu, että sijoittajat ovat jostain syystä täysin allergisia bitcoinille ja karvat pystyssä kritisoimassa aina kun kuulevat koko sanan. Samoin reagoivat yllättävän monet kultaan
Tietysti säilyttää, mihin sen arvo muka katoaisi? Samoin se säilyy kuten kullankin ostovoima on säilynyt 5000 vuotta ja valuuttakriisien keskellä sen ostovoima yleensä on paljon vahvempi.
Venezuela toimii hyvänä esimerkkinä, siellä kun ajauduttiin hyperinflaatioon, niin ihmiset tekivät kaikkensa saadakseen nopeasti arvoaan menettävän valuutan vaihdettua bitcoineiksi.
En nyt ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla metallinpalalla, mutta jos nyt mietit, niin eihän euroilla eikä dollareillakaan mitään arvoa ole, kun ei niitä mikään ole takaamassa. Arvo perustuu täysin luottamukseen.
Samasta syystä kuin kulta on luotettava: sitä ei voida printata liikaa, kuten fiat valuuttaa aina jossain kohdassa printataan. Kun ihmisille annetaan oikeus hallita olemassa olevan rahan määrää, historia antaa 100% todennäköisyyden sille, että sitä jossain vaiheessa luodaan liikaa ja se menettää arvonsa.
En nyt sano, että valuutat menisi hyperinflaatioon, mutta varmasti jossain kohtaa järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja tällöin mielestäni on hyvä omistaa jotain, mikä on kokonaan pankkijärjestelmän ulkopuolella. Ensisijaisesti ehkä kuitenkin kultaa, mutta myös hieman bitcoinia.
Bitcoinin arvonmuodostuksessa on vähän samanlaisia piirteitä kullan kanssa siinä mielessä, että se on hyvin energiaintensiivistä hommaa. Toisin sanoen bitcoinin hintaa tukee louhintaan (eli lohkoketjun ylläpitämiseen) kuluvan energian ja investointien hinta. Jatkuvasti nouseva vaikeusaste myös rajoittaa bitcoinin määrää.
Kullan kanssa on hieman sama juttu. Esim. energiakustannukset vaikuttavat paljon tuotantokustannuksiin. Muistelen lukeneeni, että kultavaranto lisääntyisi karkeasti ottaen 2% per vuosi, mutta saatan muistella väärin.
Oma näkemys aiheesta on, että sekä Bitcoin että kulta ovat hyviä inflaatiohedgejä, mutta kullan kriisikestävyys on huomattavasti parempi koska se ei tarvitse esim. toimivaa internettiä ja sähköverkkoa. Bitcoinithan säilyvät itsessään tallessa vaikka päässä tai paperilapulla, mutta ilman toimivaa yhteiskuntaa niitä ei voi vaihtaa. Bitcoin on näistä kahdesta myös huomattavasti spekulatiivisempi ja kurssivaihtelut suurempia.
Itse omistan muutaman unssin fyysistä kultaa näin hedgenä tätä typeryyttä vastaan, sekä myös hyvän kasan hopeaa spekulatiivisena sijoituksena. Harkitsin about 2k tuuppaamista bitcoineihin 234e kurssilla, mutta jäi tekemättä koska en nähnyt siinä tulevaisuuden maksuvälinettä (olisi kuitenkin kannattanut ostaa :).
Kyllähän se kulta on vuosien saatossa tosiaan luotettavuutensa todistanut ja sitä ainakin itse omistan huomattavasti enemmän. Sen arvo ainakaan ei voi mennä nollaan.
Mutta toisaalta kuten tuulipuku3 mainitsikin, btc on volatiilimpi ja spekulatiivisempi, joten siinä on sitten pieni mahdollisuus erittäinkin suureen kasvuun
Totta kai kaikkien valuutoiden, raaka-aineiden ja kryptojen kanssa on kyse luottamuksesta. Luottoa kultaan lienee vain huomattavasti vaikeampi murtaa sen historian vuoksi.
Kullan arvostus on jäänne ajalta, jolloin sitä käytettiin maksuvälineenä ja maksuvälineellä oli yhteys kultaan. Jos iskisi globaali finanssijärjestelmän kriisi, ihmiset todennäköisemmin siirtyisivät kultaan sen historian vuoksi.
Bitcoin ei ole kovinkaan uniikki muuten kuin ideatasolla siten, että juuri tämän kryptovaluutan nimi on Bitcoin. Kryptovaluutoita voi tehdä kuka vain. Kultaan verrannollinen olisi tilanne, jossa kuka vain voisi luoda tyhjästä uuden alkuaineen, jolla olisi kullan kanssa liki identtiset ominaisuudet paitsi väri ja nimi.
Mielenkiintoinen on ajatus, että jospa on väärin sanoa Bitcoinin olevan kuin kulta, vaan oikeammin kulta olisi spekulatiivinen kuten Bitcoin. Ainakin hopean arvo on viimeisen sadan vuoden aikana villisti heilunut sen fyysisyydestä huolimatta.
Kultakin voinee menettää arvonsa, jos ihmiset kokevat valuutat turvallisiksi ja unohtavat kullan merkityksen vaihdannan välineenä. Silloin kulta olisi enemmän joku johtimissa käytettävä raaka-ainehyödyke. Ei arvoltaan nolla, mutta jotain muuta kuin turvasatama. USD kultastandardista ei ole vielä edes yhtä sukupolvea ja käteinen vielä muistuttamassa sen käytöstä laajalti.
Ei mikään nopea juttu, mutta kaiken käteisen siirtyessä virtuaaliseksi FIATiksi, voi olla ettei 500 vuoden päästä kultaa juuri muistella arvon säilyttäjänä.
Tällainen kevyt heitto. Ei provo.
Laitan tähän vielä hopean USD-määräisen arvostuksen 100 vuoden ajalta.
En tiedä kuuluuko tämä keskustelu enää varsinaisesti tähän ketjuun, mutta tämän kommentin kun laittaisit sam laaksolle niin saisit romaanin pituisen vastauksen miksi näin ei voi tapahtua.
Oma mielipiteeni lyhyesti: FIAT kaatuu aina jossain vaiheessa, se ei kestä kovin pitkään historiallisella tasolla, koska se on ihmisten säätelemä ja ihmiset tekevät inhimillisiä ratkaisuja saadakseen hetken helpotuksen. Tuskin se ihmisen psykologia siitä mihinkään muuttuu. Näissä valuutan romahduksissa se luottamus uudelleenrakennetaan kullan avulla, joten se on välttämätön rahajärjestelmän vakauttaja
"Eurooppa harkitsee rajoitusten purkua mutta asiantuntijoiden mukaan poikkeustilan on jatkuttava ainakin vuoden ajan eli ”kunnes rokote on laajasti saatavilla”.
Minun käsityksen mukaan hopea, kulta tai bitcoin ei varsinaisesti kelpaa maksuvälineenä lähes missään. Jos joku oikeasti haluaa vaihtaa oikeaa valuuttaa bitcoineihin niin voi herran jumala.
Ajatus oli, että ihmiset unohtaisivat kullan aseman arvon säilyttäjänä ja siitä tulisi sukupolvien yli enemmän hyödykeraaka-aine muiden jalometallien tapaan ja se lakkaisi olemasta turvasatama, kun talous siirtyy pysyvästi pois käteisestä rahasta jossain vaiheessa.
Tämä ei mielestäni ole niin epärealistinen näkemys riittävän pitkän ajan kuluessa. Se on tapahtunut jo kuparille, mikä oli vuosituhansia vakavastiotettavaa rahaa mutta nykyään lähinnä johde. Hopeallekin melkein.
Ei tämä mikään tämän hetken asia ole. Yleensä esittelen todennäköisimpänä pitämiäni skenaarioita, mutta tämä ei nyt ole sellainen. Lähinnä mielikuvitusharjoitus miten voisi mennä. Me emme tule olemaan täällä näkemässä, käykö näin. Mielessäni on vähintään satojen vuosien horisontti nyt, hieman tavanomaista sijoitushorisonttiani pidempi siis.
Nykymuotoista fiat-rahaa on ollut olemassa vasta vuosikymmeniä(?). Nyt en kyllä ole ihan varma, onko se kultakantaan sidottu paperiraha myös fiat vai ei, mutta tarkoitan tällaista vapaasti kelluvaa valuuttaa.
Ymmärrän jos tätä ei oteta vakavasti. Tuskin 1200-luvun aatelinenkaan olisi voinut kuvitella miekkojen ja kirveiden olevan historiaa muutamassa vuosisadassa. Olivathan ne olleet state-of-the-art sotateknologiaa vuosituhansia, mitä nyt muuttuneet paremmiksi miekoiksi ja kirveiksi. Mutta sama mies olisi voinut ihmetellä, että miten niin kupariraha ei ole rahaa, vaan jotain heinään verrattavaa kulutushyödykettä?
Kukaan ei tietenkään halua mitään toista aaltoa, mutta valtioiden talous ei kestä montaa kuukautta, jos ihmiset ovat kotona. Se on vaan fakta. Hyvä esimerkki on Saksa, jonka talous on kunnossa - vielä. Rajoitusten alkaessa todettiin, että 3 kk Saksan talous kestää rajoituksia, mutta sen jälkeen ei. Jos talous romahtaa, niin silloin taitaa koronakin olla aika ”pieni” harmi. Sen jälkeen jenkkien vessapaperien hamstraamisen lisäksi ostetuille aseillekin tulee käyttöä, kun alkaa selvitymiskamppailu.
Olen itse varma, että rajoituksia on pakko asteittain purkaa suuremman katastrofin välttämiseksi. Se tulee varmasti näkymään sairastumisien ja kuolemien lisääntymisenä, mutta se hinta siitä on vaan maksettava.
Bitcoinin louhintaan käytettävän sähkön määrä riippuu bitcoinin hinnasta. Peliteoreettisesti bitcoinin louhintaan käytetään sähköä niin paljon kuin se on louhijoille kannattavaa.
