Ainoa syy olla tekemättä suoraan 0.5 prosenttiyksikön laskua on välttää antamasta hell is loose -signaalia markkinalle. Toisaalta, koska se on jo laskettu sisään nykykursseihin, tulisi persmäkeä joka tapauksessa. Jollei kehitetä rinnalla kuvaamiasi lisätoimia, joilla (kuviteltuihin) turvasatamiin sijoittamisesta tehdään kusiaispesässä istumiseen verrattava elämys.
Vaan toimiiko se enää? (Koronlasku, siis.) FED voi lähteä entistä vahvemmin Japanin tielle ja ostaa osakkeita tai muita sille (toistaiseksi) epätyypillisiä omaisuusluokkia. Tuolta tieltä on vaan pirun vaikea palata, vaikka olosuhteet palaisivat normaalimmaksi.
En tiedä muista, mutta itse “maalaan” vastauksesta sormea/hiiren namiskaa pohjassa pitäen halutun pätkän ja klikkaan “Vastaa” tuon tekstiblokin perästä.
Kiitos In_Der_Esche. Anteeksi sekoilu foorumilla, täällä toimii muihin foorumeiden nähden editoinnit hieman eritavalla. En onnistunut poistamaan edellistä viestäni.
Itselläni jonkun verran pörssinoteerattuja yrityslainoja (Baby bondeja) ja etuoikeutettuja osakkeita (Preferred shares) ja hieman yllättäen Investment Grade luottoluokituksen omaavienkin yritysten baby bondien arvot ovat olleet viimepäivinä laskussa. Vaikuttaisikohan tähän mahdollinen taalan arvon aleneminen, toisaalta rahaa tullaan painamaan kaikkialla.Tällä hetkellä keskimäärin reilua 5% taitaa saada.
Hajontaa näiden hintoihin varmasti tulossa ja tulee. Jos virus pääsee pahasti jylläämään jenkeissä niin vakuutusyhtiöille voi tulla tiukat ajat, esim energiasektorille vaikutukset vähäisempiä.
Tämän uskoisin johtuvan epäluottamuksesta koskien yritysten maksukykyä. Kukaan ei halua omistaa velkakirjaa, jos uskoo velallisen ehkä ajautuvan maksukyvyttömyyteen.
Markkina todennäköisesti fronttaa koronasta tulevia yritystuottojen laskuja. BBB on toki aina varmempi kuin C mutta ei “turvassa”.
Erotuksena US 10-yeariin siis, koska Yhdysvaltojen katsotaan olevan mahdotonta joutua maksukyvyttömäksi. Jos kävisi ilmi tällaista, 10-year halpenisi ja korko nousisi.
Tietysti onhan Yhdysvalloilla paljon velkaa, mutta vain reilut 100% BKT:stä. Ei lähelläkään kriisitilannetta siis. Mutta olisihan siinä aineksia uuteen Big Shortiin, jos joku tekisi omaisuuden shorttaamalla Yhdysvaltoja.
Varmasti noin, mutta näissä(kin) ylilyöntejä varmasti tulee, joihin pitäisi osata reagoida. Esim. tämä Nexteran papru käväisi viime viikolla melkein 10% kuopassa ja yhtiöllä viimeksi 10 vuotta sitten luottoluokitusta Moodys tarkasti alaspäin tasolle Baa1 mikä sekin varsin hyvä. Kyseessä iso energiayhtiö, jollaiseen coronan suorat tai välillisetkin vaikutukset pitäisi olla varsin maltillisia, varsinkin lainanmaksukykyyn.
Epäluottamus voi olla myös perusteetonta
tietenkin ja markkina voi hinnoitella väärin. Sillä periaatteella minäkin ostan osakkeita, että “tiedän” ne hintaansa arvokkaammiksi.
Myös uskomus inflaatiosta toki nostaa korkoa. Voi hyvin olla yhdistelmä molempia, koska QE tapaa nostaa pitkää korkoa vaikka laskee lyhyttä.
Baby bondeja ja preferredejä vaihdetaan aika vähän. Jos tulee isompi myyntishokki niin ostolaita saattaa löytyä vasta 10-20% päästä.
Piensijoittajile tämä tarjoaa ihan kivoja tilanteita, mutta varovainen näidenkin kanssa saa olla. Joskus myyntishokki ei johdukaan yleisestä markkinatilanteesta tai rahastojen myynnistä niin silloin jää pekka käteen.
Ehdottomasti saa olla tarkkana ja jonkun itselle vieraan jenkkiläisen yhtiön rahoitusaseman arviointi on melkoisen hankalaa. Riskin hajauttamiseksi olen asettanut itselleni jonkinlainen henk koht capin paljonko yhden yhtiön babyja tai preferredejä maksimissaan hankin. Lisäksi lähes kaikilla hankkimillani on kelvollinen luottoluokitus, mikä tuo jonkinlaista turvaa. Myös yhtiön pörssikurssi ja uutisointi kertoo jotain.
Niillä kenellä on enemmän tietoa/taitoa/aikaa arvioida luottoluokittelemattomien ehkäpä eksoottisempienkin yhtiöiden lainanmaksukykyä voisi olla oikein hyviä ostopaikkoja.
Mitä tästä sivusta seurattuna voisi sanoa. Suurimmat uhat ovat tietenkin Kiinan talousvaikeudet, jotka heijastuvat etenkin Eurooppaan, jossa Italian talouden kestävyys saattaa aiheuttaa suuria ongelmia ja lisätä pörssin laskua loppuvuodesta. Miten italialaisen pankkisektorin käy tässä tilanteessa, kun turismi vähenee ja yritysten toimintaedellytykset heikkenevät? Flyben konkurssi herätti kysymyksiä jälleen velkaisista yrityksistä. Voisiko Deutsche Bank olla sellainen? Viime vuonnahan se ei ollut otsikoissa mutta sen konkurssilta voisi olla Euroopassa suuri vaikutus. Tämän vuoksi pysyn erossa Nordeasta ja Sammosta toistaiseksi.
Uskon, että lasku jatkuu vielä pitkään. Q1 tulokset antavat suuntaa ja vaikka niitä olisi hinnoiteltu jo osakkeisiin, on negarit aina negareita. Tilanteen eskalotuminen ja EKP:n vähäiset työkalut saattavat johtaa suureen kriisiin vielä tulevina vuosina.
Euroalueellahan ratkaisu ongelmiin olisi, että Saksa alkaisi kuluttamaan ylijäämiään ja näin tukemaan muiden euromaiden taloutta mutta tämä on inflaatiopelkoisille saksalaisille historiallisista syistä kauhistuttava ajatus.
Matkustamiseen (lentoyhtiöt ym) liittyen, osui Linkedinistä silmäön Ikaalisten Matkatoimiston toimarin päivitys, jossa on kohtuullisen rehellistä ja tarkkaa dataa.
Ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että monella muulla matkustamiseen liittyvällä yrityksellä on tarkalleen sama ongelma. Jos matkustamisesta seuraa pahimmillaan tartunta ja minimissäänkin puolivapaaehtoinen (työnantajan nimeämä) kotikaranteeni, niin kyllähän se jossain näkyy. Ja näitä lukuja on vaikea ottaa myöhemmin kiinni.
Makoilin aamulla lueskelemassa uutisia sohvalla kun vaimo tokaisi yhtäkkiä vieressä “kato, paddington sijoittaa”. Ehdin juuri näkemään kriisin eskaloitumisen ja pörssipaniikin
Olikohan sattumalta tämä pätkä just tänään vuorossa
