Ukrainen kriisi on Venäjän sisäpolitiikkaa. Kansalaisten katseet on saatava muualla koronastrategian epäonnistuttua ja kaikien aikojen ryöstön ollessa meneillään. Länsimaiden johtajat sen ymmärtävät ja joutuvat pelaamaan mukana. Venäjä ei halua ylittää määrättyä rajaa, ja kysymys on lähinnä tuon rajan asettamisesta. Yksi pressa sen jo lipsauttikin.
Ihan sama kuin Pohjois-Korea, uhka on ulkona ja siksi me kärsitään, viestii ylhäisö.
Laajamittainen pallon tuhoaminenkaan ei toki ole poissa laskuista. Siihen riittää yksi väärin tulkittu algoritmi ja huonohermoinen sotilas, joka juuri sinä aamuna riiteli puolisonsa kanssa…
Maailmanhistoriassa ei mikään ole muuttunut. Samalla tavalla pörssissä pumpataan rahat taitavimpien taskuihin. Silkaa pahantekoa on sota ja silkkaa rosvousta maailmantalous.
Ihmiselo on liian lyhyt oppiakseen, mutta joillakin on fokus pitemmällä. Esimerkiksi kiinalaisilla, jotka on miehittämässä Afrikkaa koko ajan syvemmältä ja samaan aikaan laittava länsimaat velkaliekaan.
Tämä on kuulkaas isoa peliä! Sen verran monta drippiä olen nähnyt, että “no worries”, tämä on vain korttien uudelleen jako kierrosten välissä.
Ennustaminen, etenkin sodan, on vaikeaa. Minä en usko Venäjän hyökkäävän.
Miksi en usko? 2013 Venäjä kykeni yllättämään maailman, ja miehitti Krimin ilman varoitusta nopeasti. Seurasin tarkkaan jatkoa, 2014 Itä-Ukrainan invaasiota. Odotin jo tuolloin Venäjän miehittävän koko Ukrainan. Mutta seurasi suuri kansainvälinen huomio ja vastustus uusin pakottein. Lopulta Venäjä perääntyi, ehkä odottamaan parempaa aikaa. Mutta nyt ei näytä olevan Venäjän johdon kannalta hyvä aikahyökätä,kun kansainvälinen vastustus on vielä kovempaa kuin se oli 2014.
Ennustaminen on tosiaan vaikeaa, mutta spekulointi hauskaa.
Itse uskon, että Kremlillä on eri tavoitteet itä-Ukrainassa kuin sillä oli Krimillä, ja siten keinotkin ovat erilaiset. Krim haluttiin oikeasti liittää Venäjään, siinä missä itä-Ukrainaa Kreml ei halua riippakivekseen. Itä-Ukrainassa Kremlin tavoite on ainoastaan painostaa Ukraina jättämään Nato- ja EU-haaveensa ja palaamaan Kremlin vaikutuspiiriin. Kreml haluaa näihin liittyen tiettyjä muutoksia Ukrainan perustuslakiin, ja on valmis käyttämään lähes kaikkia keinoja tämän saavuttamiseksi.
Ukrainan BKT:sta hyvin merkittävä osa tulee itä-Ukrainan teollisuudesta. Kreml valmistautuu tällä hetkellä käyttämään sotilaallista voimaa näiden alueiden haltuunottoon. Tarkoituksena on kiristää Ukrainan hallintoa suostumaan Kremlin haluamiin muutoksiin. Ukrainan hallinto mitä luultavammin haluaa katsoa Kremlin bluffin.
Veikkaan, että Kreml ei ainoastaan bluffaa, vaan on valmis avoimeen sotaan. Sodasta tulee lyhyt, länsimaat määräävät pakotteita mutteivat todellisuudessa halua pelastaa Ukrainaa. Kreml ottaa haltuunsa itä-Ukrainan strategiset kohteet, muttei yritäkään vallata koko maata. Rauhanneuvotteluissa Kreml lyö vaatimuksensa pöytään, ja Ukraina on pakotettu suostumaan niihin. Krim liitetään virallisesti Venäjään, mutta muualta Ukrainasta Kreml vetää joukkonsa pois.
Olen tässä pohtinut onko näin. Siis huono ajoitus pienelle rosvoretkelle.
Eurooppa osaa kyllä paheksua, muttei lähde kova kovaa vastaan Venäjän kanssa. Vastahan Ukrainaan vietiin jotain sotilaallista materiaalia, mutta oliko sen lähettäjä joku naapureista tai edes Eurooppalainen? Ei, apu tuli Yhdysvalloista saakka.
Ja toki USAlla on oma kauhansa sopassa, vai pitäisikö tällä kertaa sanoa hieman vaatimattomammin lusikka. Bidenin suusta tuli kyllä melkoinen mato, kun hän tuumiskeli lehdistön edessä, ettei kai se niin kauheaa olisi, jos Putin hyökkäisi ihan vähäsen vaan Ukrainan kimppuun.
Tuli ihan mieleen Söörin edeltäjä “kloritea keuhkoihin” aivopieruineen.
Itse menivät hermostumaan niin tuhannenpäiväisesti, kun Japani aikanaan hyökkäsi ihan vähän vaan jonkun saaripahasen kimppuun. Ei o samat säännöt kaikille ei.
Tuo Ukrainan mahdollinen sota ja miten siitä irtaudutaan, on Venäjälle hankala paikka. Itä-Ukraina ei ollutkaan suunapäänä liittymässä Venäjään 2014, kuten Putin ehkä kuvitteli. Sen sijaan yhdisti koko muun Ukrainan Venäjää vastaan.
Venäjä kyllä pystyy miehittämään Ukrainan halutessaan, mutta haluaako? Ukraina avaisi asevarastonsa kansalaisille hyvissä ajoin ja alkaisi loputon partisaanisota. Venäläiset sotilaat olisivat turvassa vain linnoitetuissa leireissään. Vähän sama kuin Amerikkalaiset Joukot Afganistanissa. Vallattu alue on huomattavasti helpompi vallata kuin pitää hallussaan vihamielisessä ympäristössä.
Ja kuinka paljon Ukrainan miehitys maksaisi Venäjälle, kun on EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteet päällä? Valtion BKT on Espanjan luokkaa. Suurin osa tulee hiilivetyjen viennistä. Entä kun ostajana on enää Kiina ja Pohjois-Korea? Nordstream 2 ei ainakaan käynnistyisi ihan lähiaikoina ja kaasun vienti Ukrainan kautta todennäköisesti katkeasi. BKT kyykkäisi kaksinumeroisia prosentteja samaan aikaan kun sotilasmenot kasvaisivat kaksinumeroisia prosentteja.
Arvioiden mukaan Afganistanin sota maksoi Yhdysvalloille n. 2,3 biljoonaa dollaria 20 vuoden aikana. Eli n. 300 000 dollaria päivässä + kuolonuhrit. Kukaan ei edes laittanut Jenkeille pakotteita Talibania lukuunottamatta. Lisäksi, Ukrainan armeija on rakentanut aseistuksesa Jenkkien tuella viimeisen 7 vuoden aikana. Heillä on antaa siviileille parempaa aseistusta kuin kämäsiä AK47-pikakivääreitä.
Eli Venäjä ei halua miehittää Ukrainaa. Todennäköisempi skenaario on se, että tullaan nopeasti, laitetaan uusi nukkehallitus ja vetäydytään pikaisesti. Sitten toivotaan että pakotteet loppuu ja uusi hallitus säilyy hengissä.
Veikkaan, että tämän kevään aikana, todennäköisesti ennen Vappua nähdään mikä on Venäjän End-game. 100 000 sotilaan armeijan ylläpito Ukrainan rajalla ei ole halpaa, mutta myös iskukyky heikkenee kun asemiin jäädään pitkäksi aikaa. Lisäksi Ukraina ehtii linnoittautua ja rakentaa tulevaa sissisotaa varten varastoja. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä hankalammaksi Venäjän asema käy.
Itä-Ukrainan maasto on hyvin tasaista ja puutonta. Tästä seuraa kaksi asiaa:
Ukrainan on vaikea puolustaa näitä alueita
Sissisota näillä alueilla on vaikeaa
Siksi uskon, että Kreml aikoo ottaa nämä alueet haltuun ja kiristää Ukrainan hallinto suostumaan poliittisiin vaatimuksiinsa. Sen jälkeen Kreml voi vetää joukkonsa pois.
Tässä on aika iso pilkkuvirhe. Jos sodan kustannukset olivat suuruusluokkaa 2000 miljardia (2 biljoonaa), niin se ei 20 vuodelle jaettuna suinkaan tarkoita 300t dollaria per päivä, vaan n. 300 miljoonaa dollaria per päivä.
Jos markkinat odottavat Ukrainaan jotain ratkaisua ja Putin ei tee ratkaisua, niin tämä epävarmuus saa kyllä jatkua aika pitkälle kesään ennen kuin siitä tulee ns. uusi normaali.
On tosin sekin näkemys olemassa, että Ukraina on savuverho ja todellinen tavoite on ottaa Valko-Venäjä hallintaan.
Pyn-Eliten arvio on siis tämä: ”Me olemme päätyneet oletuksissamme skenaarioon, että Venäjä hyökkää Itä-Ukrainaan helmikuun alkupäivinä”.
Mutta Kiina kuulemma on pyytänyt Kremliltä rytinöiden alun siirtoa Pekingin olympialaisten jälkeiseen aikaan eli ensi kuun lopulle. Länsimaat ovat ryhtyneet evakuoimaan suurlähetystöjään.
Markkinoilla on juuri nyt rajallista, osin jopa tervehdyttävää korjausliikettä. Mutta JOS divisioonat vyöryvät rajojen yli, on kohta tiedossa todellinen MEGAdippi. Näiden rinnalla tuloskausiluvut ja Fedin korkonousu sinne tai tänne kutistuisivat lähinnä nappikaupaksi.
Pirua ei pidä maalata seinälle ja aina toivoa parasta mutta kuurojenkin korvissa pitäisi jo soida Kremlin sapelinkalistelu ja telaketjujen kolina. Myös ja etenkin pörsseissä.
Sormet pysyvät pois ostonapista, vaikka hinnat tulevat alas.
Tuloskausi tätä markkinaa heiluttaa ja niistäkin muutaman hassun yhtiön tuloksen pettämisen pelko. Nyt on hyvät mahikset saada kunnon paniikki päälle, mitä tämä nyt nähty ei ole vielä ollut.
Talous ei ole mihinkään taantumaan menossa, että mitään pitkää karhuntaivalta ei ole syytä povata ja teknojen kuplastakin on aika paljon höyryjä jo päästelty, että mielestäni pohjat eivät ole ajallisesti kovin kaukana. Syvällähän ne tietysti voivat olla ja saavatkin olla, koska sitä varten karhumieltä ollaan, että ostopaikkoja joskus tulee.
Se näyttää nyt ilmeiseltä, että niin syvä niiaus on käsillä, että pörssin ilma puhdistuu ja pitkään nousuun on taas latua auki. En oikein usko, että Heksi kymppitonniin asti valuu.
Sodan uhka voi eurooppaa toteutuessaan ajaa paniikkiiin, niillä on sellaista taipumusta, mutta Ukraina ei kokoluokaltaan ole mikään laman laukaisija maailman mittapuulla.
Oliko se iso rotko 2008, niin tällaisia päiviä oli monta peräkkäin ja silloin ostelin hätäillen koko kassan tyhjäksi jo alkumetreillä ja loppuviikosta meni kaikki suunnilleen stoppariin ja tappiota tuli 30%, jota ei sitten enää saanut kiinni. Lopulta kun suunta kääntyi, moni jäi junista laiturille, minä muiden mukana, kun ei vaan uskaltanut ostaa.
Kun pohja lähenee, niin myynti on uskomattoman helppoa, vaikka sitä nousukaudella kaikki bullerot kehuu, ettei myy, vaikka mikä olisi. Joku nuo laput myy. Pohjalta ostaminen on paljon vaikeampaa, vaikkei uskoisi.
Sama ansa toisin päin on huipuillakin. Joko myydään liian aikaisin ja tuotto jää kehnoksi, tai sitten myydään liian myöhään ja haikaillaan huippuja palaavaksi. Ikuinen kiertokulku ja jokainen siihen sortuu, vaikka mitä väittäisi.
Sodan uhka tai eskaloituisi konflikti on lähinnä liukkaria sille korjausliikkeelle, mikä tunkeutuu läpi joka tapauksessa. Taantumaa ei tuloksissa näy, BKT dippiä taantuman tunnukset täyttäen on mutta korona tekee minun kaltaiselle diletantille sen arvioimisen täysin kykyjen ulkopuoliseksi asiaksi. Reaali-investointien näkökulmasta USA on polkenut paikallaan jo vuosikausia. Alas mennään kovaa on oma valittu näkökulmani, joskin tiedostan, että ”vallitsevat arviot” ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Ehkä kysymys on enempi siitä, että nyt vai koska. Kuten aina.
Olet aivan oikeassa, että vaikea nähdä tässä maailmanluokan laman aineksia. Kysehän ei kuitenkaan ole siitä, onko Ukraina iso tai pieni maa. Tai syntyykö globaali lama vai ei.
Vaan mm. minkälaisia poliittisia, pakote-, epävakaus- ja epävarmuusseurauksia sodasta tulisi. Ja ne ovat arvaamattomia, etenkin Venäjän rajavaltakunnissa kuten Suomi. Esim tällaisia mahdollisesti:
-massiivinen pakolaiskriisi
-energiatoimitusten katkeaminen tai niiden vakavat häiriöt
-Suomessakin yhä joukko kovin Venäjästä riippuvaisia yrityksiä (Nokian renkaat jne.)
-Pakotteet menisivät potenssiin ja kauppavaihto kuralle
-Sotien yleinen seuraus on ollut inflaation lähteminen käsistä
-Yleinen kriisin eskaloitumisen vaara
-Ja pahinta mitä bisness tietää, on epävarmuus tulevasta. Juuri siihen Eurooppa syöksyisi sodalla.
Esim. jo laukaustakaan sisältämätön Kuuban ohjuskriisi sai aikanaan pörssit kyykkäämään hetkessä yli 20 %. Toki kurssit sitten myöhemmin toipuivat, mutta tuolloin kriisin aiheuttama häiriö oli lyhyt ja tilapäinen. Ukrainan tapauksessa olisi nähtävissä pitkäaikainen ja ISO sotku.
Kaksijakoinen fiilis tästä pudotuksesta lyhyellä aikavälillä… Mutu sanoo että mitään uutta informaatiota ei ole tullut minkä vuoksi mentäisiin romahdukseen, mikä puoltaisi että kyseessä ”vain” korjausliike eikä (vielä ainakaan) kunnon laskumarkkina.
Samalla kuitenkin pidemmän aikavälin tuotto-odotus on jo jonkin aikaa ollut mielestäni haastava ja riski talous- ja tuloskasvun heikkenemiseen (tai ainakin ennusteista jäämiseen) koholla, joten paranoidi puoleni kysyy onko tässä pidempikin lasku tiedossa.
Osakkeiden suunnan määrää likviditeetti eikä logiikka. Markkinat katsovat myös eteenpäin. Pörssien kaupasta vastaavat isoilta osin robotit ja retailin rahoja vispaavat hedge fundit (Citadel = Robin Hood). Taloustoimittajien keksimät tarinat pörssin suunnan muutokselle on toissijaista.
Näinpä nykytilanteessa pidän markkinan kehittymisen kannalta kriisejä tärkeämpänä FED:n ja USA:n politiikan kehittymistä, kuin pienempiä kriisejä (vrt. Ukraina 2014). TINA on ehdottoman tärkeää osakkeiden performoinnin kannalta.
Tietysti olen samaa mieltä, että dippi tulee jos rytinä alkaa. Olen vain eri mieltä siitä, että se on niin paljon merkityksellisempää, kuin “joka päiväinen” talouspolitiikka ja talousluvut. Ja tietysti mahdollisen konfliktin koko merkkaa paljon.
Aivan oikein Velho, minulla oli tosiaan pilkkuvirhe ja sodan hinta oli n. 300 miljoonaa dollaria / päivä. Sotiminen ei ole halpaa lystiä tänä päivänä. Jos Putin lähtee Ukrainaan sotimaan ja ei saa Ukrainan hallitusta kiristettyä haluamaansa sopimukseen, tulee hän huomaamaan saman asian. Lyhyeksi aiottu retki voi venähtää pitkäksi ja lopputulos ei ole haluttu. Näistä on hyviä esimerkkejä: NL Afganistanissa, USA Vietnamissa ja Afganistanissa, noin niin kuin viimeisimpinä mitä tulee mieleen.
Eilinen osakemarkkinoiden “Maanantain massacre” (joka päättyikin yllättäen nousujohteisesti), voi vielä toistua jos Ukrainassa alkaa tapahtua. Kukaan kun ei tiedä ollaanko jo pohjilla vai vasta putouksen puolivälissä.
Päivän ohjelmassa eilen dippiä ostaneet veivaajat tarjoavat 3-6% kalliimmalla lappua takaisin niille jotka eilen paniikissa tyhjensivät reppua. Pörssi, tuo mekanismi rahojen siirtämiseksi kärsimättömiltä kärsivällisille…
Sen jälkeen alkavat taas hermostuneet kädet miettimään että mitäs jos tähän pomppuun vähän keventelee kun JPown turinatuokio kuumottaa nurkan takana.
mutta kuurojenkin korvissa pitäisi jo soida Kremlin sapelinkalistelu ja telaketjujen kolina. Myös ja etenkin pörsseissä.
