Nyt taisi olla 33 myymälää ja maksimiksi arvioitiin Suomessa 60 myymälää. Aukeavat valmiisiin tiloihin pikku hiljaa, joten rahaa siihen ei määräänsä enempää tarvita ja voidaan jakaa 80% ulos.
Hyvältähän tämä kuulostaa, jos nyt maksaisivat 4% osinkoa ja myymälät tuplaantuvat tämän vuosikymmenen aikana. Ennustettavuus on hyvä ja brändi tuntuu vahvistuvan koko ajan. Kun 60 myymälää on auki, niin tuskin tällä osakkeella tappiolla on, en tiedä mitä sen jälkeen. Suomen markkinalla on maksimikoko ja ulkomaille tuskin lähtevät.
Ruotsiin puuilo on aikanaan ainakin katsellut, joitain vuosia sitten oli työnhaku jonkinlaiseen maajohtajan pestiin pitkään auki mutta silloin taisi pääomasijoittajavaihdos sentica partners–> adelis haudata homman.
Kysymykset huomiseen ti 15.6 esittelytilaisuuteen:
Miksi Puuilon liikkeiden sisätilat ovat usein epäsiistit ja tavaraa pitkin käytäviä? Kuka vastaa ja tekee siivouksen?
Mikä on yleisöannin arvostus v. 2019, 2020 ja 2021 ennusteilla?
Tämä “sotkuisuus” voi tosiaan olla vahvuus, mahdollisesti harkittu sellainen. Kirkkaan valkoiseksi valaistu ja viimeistellen järjestelty myymälä ei välttämättä tunnu kaikkien mielestä miellyttävältä ostamisympäristöltä.
Sotkuisen kotoinen myymälä voi myös vaikuttaa positiivisesti halpaan hintamielikuvaan. Tokmannihan on ainakin aiemmin puhunut sijoittajamateriaaleissaan hintatason sijaan nimenomaan hintamielikuvasta:
Näin näen tämän myös, “kodikkaan” sotkuinen antaa luvan vähän penkoa hyllyjä ja hypistellä kaikessa rauhassa tavaroita ostopäätöstä tehdessä. Siivottomuus itsessään on sitten eri asia jos nurkissa on vuosien pölyt ja roskat mutta tässä ei ihan siitä tainnut olla kyse.
Tavaran purkamisen takia käytävillä olevat lavat tai rullakot on tietenkin inhottavia ja häiritseviä varsinkin ostoskärryjen kans liikkuessa mutta kuitenkin tilapäisistä haitoista kyse.
Ja tavaraa purkaessaan sen haitalla olevan lavan kans se myyjä on siellä käytävällä asiakkaan käytettävissä kuitenkin mikä on hyvä asia.
Isoissa kaupoissa tavaran hyllytystä tehdään usein myös aukioloaikojen ulkopuolella jolloin lavat eivät ole asiakkaan tiellä mutta tällöin myös palkattua henkilökuntaa on oltava aukioloaikojen ulkopuolella myymälässä joka lisää työvoiman tarvetta ja näinollen kuluja.
Mitä olisi Puuilon P/E-luku jos merkintähinta suhdautetaan 2019 tulokseen? Joku mainitsi että P/E 23, 2020:n tuloksen mukaan, mutta kuulostaa se vähän kalliilta kun tiedetään että 2020 oli ennätysvuosi… (?).
Ymmärsinkö muuten ehdot oikein, että nämä rahastot yhteensä ovat sitoutunueet merkata 96 milj. €
“Tietyt Capital World Investorsin hallinnoimat rahastot, valikoidut Evli-rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat rahastot, DNCA Financen hallinnoimat rahastot, tietyt Sp-rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat rahastot, tietyt Svenska Handelsbanken AB:n hallinnoimat rahastot, Conficap Oy ja tietyt Creades AB (publ.):n vakuutuskuorijärjestelyn (endowment insurance) kautta hallinnoimat rahastot ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita Listautumisannissa yhteensä noin 96 miljoonalla eurolla tietyin edellytyksin.”
Tuossa laskeskelin, että 6,6e merkintähinnalla laskettuna 2019 P/E olisi noin 34? Eli 6,6e merkintähinta jaettuna 2019 vuoden EPS:llä. 2020 P/E 18 samaa ajattelua käyttäen.
Mites viisaammat on P/B laskenut? OPO 38 miljoonaa ja ulkona 85miljoonaa osaketta, voisiko siis todeta, että 0.45e/osake omaa pääomaa. Eli merkintähinnalla laskettuna taas 6,6e/0,45= 14?! Voiko olla, P/B näin korkea?
Niin vaikka itse merkkasin jo Puuiloa, niin onhan hinta korkea.
Ei hyvää yhtiötä ruotsalaiset porvarit ala dumppaamaan.
Ensin tyhjätään kassa ja sitte P/B tappiin.
Hyvää ei saa halvalla, näin se vaan on.
Puuiloissa on vähän sellainen hallittu kaaos, joka miellyttää allekirjoittanuttakin. Vähän niinkuin Tuurin kyläkauppa oli ennen. Nykyisin sekin on pääosin turhan kliininen, kuten Tokmannit. Tuurissakin suurin kuhina käy aina sesonkiosastoilla, joihin tavara on vain kaadettu.
Esteettömyysasia on tietysti sellainen asia, joka kuitenkin pitäisi ottaa huomioon. Ts. että ihmiset, jotka käyttävät rollaattoria tai pyörätuolia, pääsisivät kulkemaan. Tokihan sitä joutuu itsekin välillä kiertämään, jos on hyllyjen järjestelyt meneillään. Muissa kaupoissa ne tosin taidetaan hoitaa pääsääntöisesti aukioloajan ulkopuolella.
Tuuriin palatakseni, sielläkin aloittivat pienestä ja epäsiististä, mutta 20-30 vuotta myöhemmin se on Suomen suurimpia myymälöitä.
Enpä usko että nikkarointibuumi loppuu ainkaan tåänä vuonna.Tuskinpa syksyllä vielä palataan töihin entiseen formuun. Etätyöt ja nikkarointi jatkuu vielä pitkään rokotteista huolimatta. Seuraavaksi alkaa hiilijalanjälkitalkoot ja kestävämmät elämäntavat jarrutamaan matkailua ja suosimaan lähimatkailua nikkarointeineen. Kompensaatiolla ei tätä palloa pelasteta.
Tämä kannattaa kertoa sille viisi-kuusikymppiselle joka vuosi samaan aikaan Thaimaassa käyvälle kokemusasiantuntijalle, joka on matkustusrajoitusten vuoksi joutunut olemaan ilman lihallisia ja/tai lihattomia lomanautintoja lähes pari vuotta ja säästänyt parikymmentä tuhatta euroa samaan aikaan. Uskoisin, että ilmastoasiat eivät lentojen jälleen avautuessa juuri mieleen tule.
Toki nuorempi polvi, joka on tässä suhteessa tiedostavampaa, voi hyvin todeta että kotimaassakin voi lomailla. Tilanne on ollut koko ajan samanlainen enkä siis usko että pandemian aikana on mitään ihmevalaistumista kellekään tullut.
Kesko antoi juuri positiivisen tulosvaroituksen rautakauppa puolesta. Itse uskon ainakin koronan lisäävän etätöitä ja sitä kautta “investointeja” kotikonttorieihin. Niitä työtiloja tehdään kotiin ja Puuilokin saattaa omansa ottaa, kun johonkin työpistettä väännetään.
Yleisesti sellaista tajunnan virtaa tilanteesta, niin omaan silmään “perinteisiä” rautakauppoja, kuten Stark ja K Rauta myymälät näkyy mielestäni vähemmän katukuvassa. Niitä on nakerrettu aika useasta suunnasta, Biltema, Motonet, Tokmanni ,Puuilo, IHK, ByggMax ja Bauhaus. Jokainen toimii vähän omalla spesifillä sektorilla. Omalta lähiallueelta on pistetty K Rautaa, Stark ja Halpahalli säppiin. Minusta ensin mainitut voittavat markkinaa. Lähipiirini nikkarit eivät esitä mennä Starkkiin tai K Rautaan vaan noista muista tarvikkeet sitä haetaan. Puuilo liikkeen viihtyvyys ei ole omasta kokemuksesta huipussaan, mutta hyvät ostokokemukset sieltä on siitä huolimatta hyvät. Tiettyjä artikkeleita tulen varmaan jatkossa sieltä katsomaan ja hakemaan. Osa kaupaoista pikku tilpehöörin hinnoitellut ihan ylitse. Puuilot ja Tokmannit on juuri pieneen askarteluun, jos ei ole K Rautojen kultapossukortti jolla irtoaa automaattisesti 20% alennusta.
Näin se taitaa olla, että K-Raudoissa on sesonkiaikana ruuhka. Kaikkia asiakkaita ei ehditä palvelemaan yhtä hyvin. Yritysasiakkaat saavat Pro Center-osastolla hyvää palvelua, mutta kotinikkaroijat jonottavat. Sesonkiaikana moni ostaa sitten muualta pienet remonttiostokset.
Puuilon keskiostos on suuruusluokaltaan Puuilon halvin tasohiomakone, iskuporakone, pistosaha.
=> Keskiostos noin 26 euroa 31.1.2021 päättyneellä tilikaudella (esite, s. 66)
Verkkokaupan kautta ostetaan sitten vähän isokokoisempaa ja kalliimpaa tavaraa
=> Verkkokaupan keskiostos oli noin 61 euroa 31.1.2021 päättyneellä tilikaudella (esite, s. 69)
Puuilon myymälöiden hidas liikevaihtopotentiaalin saavuttaminen tuntuu tätä taustaa vasten erikoiselta.
Miksi myymälöiden kestää hyvin pitkään saavuttaa todellinen liikevaihtopotentiaali? Esitteen mukaan “myymälöiden liikevaihdot kasvavat edelleen kymmenen vuoden jälkeen avaamisesta” (esite, s. 63)
Potentiaalin hidas saavuttaminen voi olla vain tilapäistä. Tein kuitenkin pientä haarukointia Puuilon myymäläverkoston liikevaihtopotentiaalista esitteessä annettujen tietojen avulla.
eri-ikäisten myymälöiden liikevaihto per neliömetri: 2 200 - 4 800 € (esite, s. 89)
myymälöiden myyntipinta-ala: 1 706 - 3 175 m², keskiarvo 2 355 m² (esite, s. 13)
Myymälöiden ikäjakauma 1-2 v. 7 kpl, 3-5 v. 9 kpl, 6-10 v. 9 kpl, yli 10 v. 5 kpl (esite s. 89)
Tästä voi haarukoida nykyisten 34 myymälän liikevaihtopotentiaalia vuoden 2026 alussa (keskiarvo):
3-5 vuotiaita myymälöitä noin 4 kpl: 4 x 3000 €/m² x 2 355 m² = noin 28 MEUR / vuosi
6-10 vuotiaita myymälöitä 16 kpl: 16 kpl x 3700 €/m² x 2 355 m² = noin 139 MEUR / vuosi
yli 10 vuotiaita myymälöitä 14 kpl: 14 kpl x 4800 €/m² x 2 355 m² = noin 158 MEUR / vuosi
Hyvin karkea laskelma, mutta tarkoitus vain havainnollistaa. Vuonna 2026 nykyisten myymälöiden liikevaihtopotentiaali olisi tässä laskemassa noin 325 miljoonaa euroa vuodessa.
400 miljoonan liikevaihtotavoitteen toteutumisen sitten ratkaisee tulevaisuuden myymäläavaukset.
Siksi, että “rahalla ei kannata ostaa rahaa”. Yritysarvo ja sitä myöten osakkeen hinta nousisi kassan arvolla.
Sama ilmiö kuin yrityskaupoissa.
(Tokihan pieni omavaraisuusaste tekee yrityksen herkäksi nopeille ulkoisille muutoksille, mutta monet eivät osaa reagoida pitkän ajan trendeihinkään. Kysymys on riskien hallinnasta ja rahoituksen riittävyydestä eri tilanteissa.)
Tämä selvä! Puuilon esitys juuri kuultu ja merkintä tehty!!
Toivottavasti nyt IPOn jälkeen kaikki osakkeita ostavat ymmärtävät kuinka halpa listautumishinta oli, cursus heti avauksessa koilliseen ja Masse-setä saa osalle IPO-osakkeistaan ainakin tuon klassisen 10% pikavoiton, YES!!!
Masse-setä, FA, tavaraa, tavaraa, tavaraa ja muailma pelastuu
Kuuntelin myös esityksen ja ei jäänyt mikään voittaja-fiilis vaikka merkinnän olenkin jo tehnyt.
Toivotaan, että saavat kasvua aikaan liikevoittomarginaalin kärsimättä.
Hiukan talousjohtaka kaksiteli kun oli kysymys omista pääomista, hän ei viitsinyt sanoa että nykyiset omistajat laittoivat jo 70 miltsii fikkaan. Tällaista tämä on…
Käyn kyllä asioimassa Puuilossa siloin tällöin ja kyllä siellä kauppa käy, ei siinä ole mitään.
Tj. vvieläviitsi pariin kertan sanoa että korona-maskeilla tuli kiva nousu keväällä 2020…, olisin itse jättänyt sanomatta, nehän maksoivat silloin 60e laatikko ja nyt saa alta kympin… bisnes is bisnes
