Alkaa tässä olla aikamoisia syytöksiä. En osaa ottaa niihin kantaa mutta yksi syy siihen että olen vielä jollain panoksella mukana on ollut iso omistaja Ingmanin muodossa. Onko Ingman myös juoneessa mukana vai onko vaan nukkumassa tai muuten tyhmä? Entäs muut isohkot omistajat?
32 tykkäystä
@Sambadi , jos henkilöiden Sonera-taustan arvostelu perustuu viihdelukemistoon ”Minne katosivat Soneran rahat”, niin pieni lähdekritiikki olisi paikallaan.
Olen itsekin kyseisen tekeleen aikoinaan lukenut ja sen perusteella odotin jännittyneenä, millainen tyyppi ilmestyy Digian yhtiökokouksen kun Varelius ensimmäistä kertaa uutena toimitusjohtajana esitti tj:n katsauksen yli kymmenen vuotta sitten. Kirjassa muistaakseni luonnehditaan Vareliusta ”mörököllien mörökölliksi” sekä mainitaan, että häntä ei saisi päästää mihinkään tekemisiin asiakkaiden kanssa. Ilokseni totesin, että kyseessä olikin mitä mainioin tyyppi ja tunsin, että viimeinkin Digian puikoissa on oikea osaaja.
Petteri Holländeriin tutustuin työkuvioissa 90-luvun lopulla ennen hänen Sonera-kauttaan. Hän oli silloin erittäin terävä ja osaava nuori koodari, jonka kasvu suurempiin saappaisiin ei ole yllättänyt.
39 tykkäystä
Kukin tehkööt omat päätelmänsä ja johtopäätöksensä. Toisin kuin @Fidel mainitsee niin itse en ole ketään syyttämässä tai syytöksiä esittämässä. Toin vain esiin asioita jotka noussset vuosien varrella Qt-keississä esille. En käsittääkseni edes arvostellut Holländeria tai Vareliusta Sonerassa mahdollisesti tapahtuneista asioista tai vielä tärkeämpää arvioinut heidän suoriutumistaan Qt:ssa.
Kaikella kunnioituksella yhtiökokouksista ja julkisista haastatteluista ei varmaan ihan parasta mahdollista kuvaa henkilöstä jää?
Sekin muuten hauska yhteensattuma, että vuonna 2015 uutisoitiin:
Kuka pelkää Sonera-kirjaa?(HS arkisto)
Hakukoneyhtiö Googlelle on lähetetty pyyntö, että suomenkielisen Wikipedian sivu “Sonera-kirja” poistettaisiin Googlen hakutuloksista. Sivu kertoo Minne hävisivät Soneran rahat? -kirjasta.
Digian ja Qt:n jakautumisaikeista uutisoitiin vuonna 2015. Ei välttämättä nämäkään asiat liity mitenkään toisiinsa.
Vielä kertauksena en ole ketään syyttämässä ja toivon, että yrityksen johdolla on puhtaat jauhot pussissa. Silti tuntuu sinisilmäiseltä olla huomioimatta potentiaalisia varoitusmerkkejä joita on ilmassa nyt jo jonkin verran.
30 tykkäystä
Totta, mutta tunnen myös pari muuta arvostamaani ihmistä, jotka olivat enemmänkin tekemisissä Vareliuksen kanssa hänen ollessaan Digian toimitusjohtajana, ja heiltä en ole kuullut mitään negatiivista.
5 tykkäystä
Viimekädessä hallitus päättää esimerkiksi yritysostoista, jolloin Vareliuksella itsellään ei periaatteessa ole täysimääräistä valtaa päättää ostettavia yrityksiä. Yleensähän yrityskaupat “epäonnistuvat” nimenomaan siksi, että kaupasta on maksettu liian korkea hinta. En ole väittänyt, että Qt toteuttaa yrityskauppoja toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän täyttämiseksi, mutta yhtiön bonusjärjestelmän mittauskriteerit asettavat toimitusjohtajalle erityiset kannustimet a) suhtautua kaikkiin yritysostoihin myönteisesti b) yliarvioida saavutettuja hyötyjä/synergioita.
Toimitusjohtajan näkemykselle annetaan kuitenkin varmasti suuri painoarvo, koska hän on nimenomaan vastuussa strategian toteuttamisesta ja jalkauttamisesta. Vaikka hallitus saa paljon enemmän tietoa kuin tavan piensijoittaja, on toimitusjohtajalla kuitenkin paras näkyvyys operatiiviseen toimintaan. Nopeasti vilkaistuna viime vuoden bonarit Vareliuksella oli 76 x ansiotulot. Siinä voi jokainen miettiä, toimisiko täysin osakkeenomistajan etua ajatellen vai omia ansioita maksimoiden.
Tämä ei ole myöskään Vareliuksen vika vaan puhtaasti hallituksen, joka tämän kannustinjärjestelmän on luonut.
20 tykkäystä
Nuo ei taida olla vuosibonareita vaan, jos katsoo tuota harmaata pikkupränttiä tarkemmin, 2016 optioiden merkintä ja 2019 osakepalkkio-ohjelmasta tulleita tuloja. Peruspalkka ei ole kuitenkaan ihan noin suuri ja bonareineen juhlava (kts. linkki alla). 
Ottaen huomioon mahdolliset muutamien satasten vuosibonarit (lyhyen tähtäimen kannustimet), tuntuu oudolta kaivaa maata bisneksen jalkojen alta toimarin vinkkelistä, jonka osakeomistus taitaa olla 1,5 % osakekannasta eli noin 27 MEUR.
Yleisenä huomiona miettisin, että jos johto maksimoisi vain lyhyen aikavälin numeroita pitkän aikavälin kustannuksella ryvettäen samalla liiketoiminnan, miksi sisäpiiri on ollut ostolaidalla syksyllä, miksi osakkeita ei ole myyty julmetusti ja miksi ylipäätään on jääty sitten töihin, kun muhkeisiin palkkioihin pääseminen uudessa pitkänaikavälin kannustinohjelmassa (linkissä eritelty muuten tarkemmin palkkaus) ei näytä nyt todennäköiseltä.
77 tykkäystä
The incentive program has one reward collection period covering years 2019–2021. Rewards in the program are determined by Qt Group Plc’s net sales in 2021. Rewards will start
accumulating once the net sales for 2021 exceed EUR 80 million, and then continue to increase in a linear manner up to a
The Group has a share-based incentive scheme where
payments are made in equity instruments. The stock
option program is a market-based incentive scheme
pursuant to IFRS 2. The benefits granted through
the scheme are measured at fair value on the date of
them being granted and recognized as expenses evenly
during the vesting period. The impact of these arrangements on the financial results is shown under personnel
expenses with retained earnings as the counter-item.
The expense determined at the time of granting
stock options is based on the Group’s estimate of
the number of stock options assumed to be earned
at the end of the vesting period. The Group updates
the estimate of the final number of stock options
on the closing date of each reporting period.
maximum value equivalent to 530,000 shares once net sales
reach EUR 120 million.
Tuo 2019 osakepalkkio-ohjelma oli nimenomaan sidottu 2021 vuoden liikevaihtoon.
6 tykkäystä
@Juha_Varelius Qt:lla olisi nyt erinomainen tilaus hälventää tämän tyyppisiä huolia tarkemmalla liikevaihdon jaottelulla raportoinnissaan.
2022 vuosikertomuksessa:
Yhtiön liikevaihto perustuu jatkuvan tilauksen on-premisekehittäjälisensseihin, laadunvarmistuslisensseihin, jakelulisensseihin ja konsultointipalveluihin.
Jos konsultointi ja laadunvarmistuslisenssit esitettäisiin omina riveinään, voisi sijoittaja huomattavasti paremmin arvioida yrityksen liiketoiminnan kehittymistä. Lisäksi tuollainen tarkempi erittely vähentää huolia mahdollisesta liikevaihdon manipuloinnista. Tämä olisi sekä yhtiön ja että omistajien edun mukaista.
@Antti_Luiro, oletko keskustellut Juhan kanssa tästä aiheesta?
Tämä esitys on Inderesin yhtiöpäivityksessä 16.2.2023 on erinomainen. Mutta todellakin kaipaan tuonne konsultointia ja laadunvarmistuslisenssejä eroteltuna.
@Verneri_Pulkkinen, ideana vain esitän, että kutsuisit hallituksen puheenjohtajan ja suurimman omistajan edustajan Robert Ingmanin haastateltavaksi. Olisi mielenkiintoinsta kuulla hänen ajatuksiaan Qt:n strategiasta ja Qt:stä sijoituskohteena.
68 tykkäystä
Missä menee julmetun raja?
Jos Varelius on 2021 myynyt osakkeita pois yli 26milj arvosta niin eikö se täytä näitä kriteerejä?
Katja Kumpulainenkin on myynyt miljoonalla eurolla Robert Ingmanin lisäksi ainoa joka on vuoden sisään ostellut on Turusen Tuukka ja hänenkin lisäys on hieman yli 300k.
Pälsin Mikahan on kanssa lisäillyt, ainoa ristiriitainen asiahan on vain se että hänkin myi nettona 200k edestä osakkeita enemmän kuin osti.
Mitä näihin ingmannin lisäyksiin tulee niin heillä on vajaa 5,5 miljoonaa lappua qt:ta, syksyn tankkailuissa ostettu osakemäärä oli vajaa 19 000 lappua ja se on vain pisara meressä kokonaispottiin nähden.
Jos koko sijoituskeissi on yhden sisäpiiriläisen ostojen varassa niin aika heikoiilla hangilla tämän suhteen mennään.
Kassavirta on kuningas ja katsellaan koska sitä paljon luvattua hokistikkiä alkaa tulla muuallekin kuin exceltaulukkoihin. 
35 tykkäystä
Nuo toimarimyynnit liittyivät osakeoptio-ohjelmaan, osakkeita ei ole myyty ainakaan Holdingsin datan mukaan. 
Samoin Katjan, kun avaa nuo tiedotteet Sisäpiirikaupoissa niin näkee tarkemmin.
Julmettu oli kyllä kieltämättä ehkä hieman railakas sanavalinta.
33 tykkäystä
Eikö tuo ole vähän laiskaa argumentointia?
Myönnän että on aika raflaavaa käyttää Enronia esimerkkinä ottaen huomioon ettei Qt:n kohdalla ole vielä varsinaista näyttöä väärinkäytöksistä, mutta menkööt nyt. Toivottavasti tästä ei kukaan vedä hernettä liian tiukasti nenään sillä en ole vertamaassa Enronia Qt:seen. Jos hakee överiä esimerkkiä, niin miksi Enronin CFO lähti yrityksestä vasta, kun kakka lensi mediassa jo tuulettimeen ja pankit ilmoittivat etteivät lainaa rahaa Enronille ennen kuin ryvettynyt CFO on potkittu pois talosta? Tuo siis tapahtui lopulta kuukausi ennen Enronin konkurssihakemusta.
2016 optio-ohjelmasta jo Vareliuksellakin oli muutama miljoona hyvää syytä pysyä talossa. Itse ajattelin keväällä kun edellisen palkkio-ohjelman palkkiot menivät maksuun, että nyt vain odotellaan tuleeko myyntejä ja Uharin brändäämää “Great exitsia” ja mikäli ei tule niin huolet olivat turhia. Nyt taas mietityttää, jos kirjanpidon kanssa kikkaillaan, niin kuka tietää kuinka pitkään tuo voi jatkua? Tuon itselleni tuoreen tuttavuuden Beneish M-Scoren kanssa havaittiin Enronin kirjanpitokikkailut jo 1998. Tuon kusetuksen kliimaksi koettiin lopulta vasta kolme vuotta myöhemmin.
Enronin tuomittu CFO Fastow muuten kertoi haastattelussa vankilasta jo päästyään:
“Every single deal I did at Enron was approved by the accountants at Enron, the outside auditors, the internal attorneys, the outside attorneys and the board of directors. How can you get approval from all of those people and still commit fraud?” he said.
“You can follow all the rules and still commit fraud at the same time. That’s what I did at Enron in a nutshell. I followed the rules and committed fraud. I didn’t set out to commit fraud. I didn’t set out to hurt anybody.”
“When you’re in the business world, it’s a lot harder to recognise unethical situations than you think… our financial statements were intentionally misleading. But did I think that was wrong? No. I was just following the rules,” said Fastow.
Qt tekisi sijoittajille suuren palveluksen pelkästään seuraavilla askelilla kohti avointa sijoittajaviestintää:
- Avaamalla selkeästi liikevaihdon tuloutumis periaatteet.
- Erittelemällä lisenssimyynnin osatekijöihinsä(erittely vaikka: Qt for Application development[työpöytä/mobiili], Qt for device Creation[sulautetut], jakelulisenssit, muut lisenssit)
- Raportoisi nämä segmentit kvartaaleittain.
- Raportoimalla jollakin tasolla maksavien asiakkaiden määrästä.
Näitä jo nosti mielestäni ansiokkaasti @MoneyWalker esiin aiemmassa viestissä, mutta ajattelin laittaa oman lusikkani myös tähän kehitysidea soppaan.
62 tykkäystä
Johan tilanne on ollut kristallin kirkas Antti Luiron ansiosta jo viisi päivää. Palstalla on kerrottu mm. että:
"Kehittäjälisenssit
-
Miksi lisenssikaupat tuloutetaan myyntihetkellä (vs. SaaS-mallin täysi jaksotus)?
- Qt kehittäjäisenssit ovat On-Premise lisenssejä, joihin asiakas saa myyntihetkellä avaimet ja lataa ohjelmistot itselleen >> toimitus on tehty heti kaupantekohetkellä. Tilintarkastaja on näissä tarkka ja tulkitsee tuloutuksen näin . Vrt. SaaS-malli, missä ohjelmisto pidetään saatavilla pilven kautta koko ajan ja toimitus on selvemmin jatkuvaa ja jaksotus perusteltua."
Eli sopimus on tehty, tavara luovutettu kokonaisuudessaan asiakkaalle, myynti tuloutetaan. Rahat kertyvät aikanaan laskutuksen ja maksujen kautta.
Johan siitä älläkkä syntyisi, jos pörssiyhtiö myisi ja luovuttaisi sitovasti tavaran ostajan haltuun ja kirjaisi tapahtumaan myynniksi kassaperusteella.
Ja vielä, kirjanpidon on annettava oikea ja todenmukainen kuva yhtiön toiminnasta. Kumpi vastaa paremmin todellisuutta kun sitova lisenssisopimus on solmittu ja tavara on luovutettu:
a) Kirjataan kauppa myynniksi kassaperiaatteella, vaikka ostaja on tavaran saanut ja on 100% velvollinen maksamaan kauppasumman sovitussa aikataulussa. Aikanaan maksettaviin maksueriin ei enää sisälly mitään erikseen luovutettavaa oikeutta tms.
b) Kirjataan kauppa myynniksi kokonaisuudessaan heti.
Eiköhän tilanne ole aika selkeä?
20 tykkäystä
Kyllä oikeasti pitää olla puusilmä, jos ei muuta näe. Pelkästään hallituksen jäseniä katsomalla voi nähdä, miten Varenius on päässyt kertomaan, miten bonusten ehdot on syntyneet. Kuten sanoin, tässä kohtaa hallituksen pitäisi vaihtua, mutta tällä omistusrakenteella ei taida tapahtua.
8 tykkäystä
Sijoittajana on toki hyvä olla näissä tarkkana, mutta en yhtiötä seuranneena ja johdolta asioita selvitelleenä tunnista täällä esitettyjä syvällisiä huolia kirjanpitokikkailusta ja liikevaihdon tuloutuksen ongelmista. Tässä muutamia nostoja 
Videohaastikset tosiaan viime ajoilta uupuu, mutta johdolta tuli viimeksi perjantaina näistä kysyttyä (yllä). Tuo tuloutuskäytäntö on tosiaan ollut hieman epäselvä ja tuloutus kauppahetkellä on tullut myös usemmalle instituutiosijoittajalle yllätyksenä, kun olen asiasta heidän kanssaan puhunut.
Qt:lta olen saanut tästä kysyessä mielestäni selvän ja loogisen vastauksen: tilintarkastajalla on asiaan tarkka linjaus, eli kun koko sopimuskausi laskutetaan kerralla ja itse lisenssien toimitus (suorite) tapahtuu käytännössä suoraan kaupan yhteydessä, täytyy myös lisenssiliikevaihto tulouttaa pitkälti kaupantekohetkellä (pl. erillinen pieni ylläpitoliikevaihto käytön ajalta). Jos lasku on ulkona ja lisenssikoodit toimitettu, niin liikevaihto kirjataan ja on suoriteperusteisesti ihan kuranttia.
Tuosta suoritteen ajoituksesta tuntuu olevan täällä erilaisia näkemyksiä. Jos ottaa vertailukohdan, niin On-premise ohjelmistomaailmasta olen joskus kuullut sanottavan, että kun nimi on paperissa ja lisenssit asiakkaalla, niin myyjän auton perävalot vilkahtaa ja asiakas jää ihmettelemään miten pääsee eteenpäin, kunnes erillisen tukisopimuksen kautta saavat apua Qt myy myös lisenssien lisäksi jaksotettavat ylläpito/tuki+lisenssipäivitykset sekä laskuttaa konsultointia erikseen asiakkaan tarpeen mukaan, mutta lisenssitoimitus on tehty jo kaupantekohetkellä eikä yhtiöllä ole tähän enää velvoitteita (pl. jaksotetun ylläpitosopimuksen osalta, jossa saa tuen ja softaan päivitykset).
Toki liikevaihdon laadusta voisi olla myös huolissaan silloin, jos kirjattu liikevaihto jäisi makaamaan myyntisaamisiin eikä päätyisi kassaan. Keräsin yhtiön liikevaihtoon suhteutetun käyttöpääoman kehityksen graafiin - tässä mukana korottomat velat (ennakot, ostolaskut ym.) sekä lyhytaikaiset saamiset (mm. myyntisaamiset). Kuvasta näkee myyntisaamisten itseasiassa pysyneen liikevaihdon kasvu huomioiden hyvinkin tasaisena (2017-2022 mediaani 118 %, Q4/22 myyntisaamisia 112 % liikevaihdosta) ja käyttöpääoman kasvun itseasiassa johtuvan enimmäkseen siitä, että yhtiön korottomat velat ovat vähentyneet. Tämän taustalla ovat mm. ennakkomaksujen vähentyminen
- 2018 ennakkomaksut: 11,9 MEUR / 26 % liikevaihdosta
- 2022 ennakkomaksut: 10,2 MEUR / 7 % liikevaihdosta
Q1/22 kohdan heilahdus johtui muistaakseni osakepalkkiojärjestelmään maksujen ajoittumisesta Q2/22 ajalle, mutta kirjattiin korottomaksi velaksi Q1/22.
Tilintarkastuskertomuksessa myynnin tuloutus ja myyntisaamiset ovat myös mainittu keskeisinä tilintarkastuksen kohteena olevina asioina, eli pelkän yhtiön harkinnan varassa nämä eivät myöskään ole:
Ehdottomasti samaa mieltä ennustettavuuden näkökulmasta, tällä vältettäisiin kvartaalien välistä heiluntaa. Yhtiö tästä mielestäni myös kärsii, sillä tämä vaikeuttaa kasvuvauhdin arviointia ja tuo osakkeen arvostukseen volatiliteettia. Suoriteperusteisesti tarkasteltuna yhtiön kehittäjälisenssimyynti vaan ei taida tähän taipua (eikä tilintarkastaja tähän suostua), mutta vaihtoehtoisena tunnuslukuna jatkuvan liikevaihdon kannan (ARR) julkaisu olisi hyödyllistä.
Myyntisaamisia kommentoin ylempänä. Valuaatiossa on hyvin tilaa kritiikille, onhan Qt:n hinnassa ehdottomasti paljon tulevaa kasvua sisällä ja kuten hyvin tiedetään niin se on aina riskin takana. Mielestäni kasvua hinnoitellaan kuitenkin hyvästä syystä (houkutteleva markkina, kilpailuasema ja yhtiön omat näytöt), vaikka jakelulisenssien kasvuodotuksia on siirretty eteenpäin.
Kassavirran osalta tilanne ei mielestäni ole niin kummallinen - onhan tuota kassavirtaa myös tuloutunut, vuoden 2022 Q1:llä vielä erityisen pajon vahvan ja takapainotteisen Q4:n jälkeen. Suurimmat kassasyöpöt ovat olleet Q2/21 froglogic kaupan käteismaksu, Q2/22 osakepalkkion maksu ja Q3/22 Axivion-kaupan käteismaksu. Suuri osa näkemättä jääneestä rahavirrasta on siis mennyt kasvuun. Lisäksi korottomat velat (mm. ennakot) ovat laskeneet Q3/20 alkaen (lisenssimallin päivitys alkoi näillä main) eivätkä enää tukeneet käyttöpääomaa aiemman tilanteen tavoin, mutta nämäkään eivät voi enää määräänsä enempää laskea. Myyntisaamisille seuraava tarkistuspiste on Q1/2023, oletettavasti silloin nähdään joulukuun viimeisten viikkojen kaupat kassassa asti.
Kannustimista voisin jakaa myös muutaman ajatuksen. Qt:n johdon palkkioiden suuruus liittyy suoraan yhtiön osakekurssin kehitykseen ja siten toinen puoli kritiikistä on mielestäni erimielisyys osakkeen arvostustasosta. Koska markkinat ovat nähneet yhtiön kasvunäkymät niin hyviksi, on myös palkkio nykyhetken tulostasoon nähden hyvin suuri.
Palkkioista syntyy usein keskustelua etenkin tilanteessa, jossa yhtiö yltää kannustimien sisältämiin tavoitteisiin. Tällöin palkkio-ohjelman syntyhetkellä omistajina olevat ja omistuksistaan kiinni pitäneet sijoittajat saavat usein erinomaiset arvonnousut, mikäli johdon alaisuudessa yhtiö on edennyt hyvin. Tässä kohtaan mukaan tulee uusia sijoittajat, jotka jäivät pidemmästä arvonnoususta paitsi ja katsovat palkkioita uuden omistajan silmin. Monikohan 14.2.2019 n. 10e/osake -hintatasolla viimeisten vuosien kasvua katsonut Qt:n omistaja kokee ettei palkkioille saatu vastinetta, kun ne menivät maksuun ~100e/osake kurssitasoilla viime vuoden alkupuolella?
Ainahan näitä on hyvä katsoa kriittisesti omistaja-arvon suojelun kannalta eikä tämäkään ohjelma varmasti täydellinen ollut. Usein vain unohdetaan mitä omistajat ovat saaneet palkkioiden vastaanottaneiden henkilöiden työpanoksen vastineeksi palkkiojaksolta. Avidlyn kohdalla tuli vastaava tilanne, kun osake oli n. nelinkertaistunut vuodessa uuden johdon tehtyä yhtiössä hienon käänteen konkurssiriskin rajamailta.
144 tykkäystä
Aijjaa.
- Missä yhtiö kertoo, että kuinka suuri osuus kehittäjälisenssimyynnistä tuloutetaan ylläpito tuottoina?
- Yhtiö kertoi @Antti_Luiro:lle, että isot asiakkaat ostavat pienemmissä paloissa pitkin matkaa jakelulisenssejä tuotantovolyymien mukaan. Ostavatko he siis tuotantoennusteisiin perustuen ennakkoon jakelulisenssit vai toteutuneen tuotannon perusteella jälkikäteen?
- Jos isot asiakkaat ostavat pikkuhiljaa tuotannon mukaan jakelulisenssejä niin miksi yhtiö kertoo, että heillä hyvä näkyvyys jakelulisenssituloihin, kun niistä on jo sopimukset tehty? Pitääkö yhtiö kirjaa minkälaisilla volyymiarvioilla asiakkaille sopimustarjouksia tehdään?
5 tykkäystä
Eihän tämä vastaa kysymykseen, miksi johdon/Vareniuksen bonukset on sidottu pelkästään nettomyynnin kasvuun vai miten?
2 tykkäystä
Muutamia raportointiteemoja on nostettu yhtiölle esiin - konsultoinnin eriyttäminen, jakelulisenssien kvartaaliraportointi ja vaihetoehtoinen ARR-tunnusluku liikevaihdosta on ainakin mielestäni ollut pöydällä. Osalla analyytikoista nämä ovat olleet vakiokysymyksiä tulosinfoissakn. Mutta: laadunvarmistusta ei ole itseasiassa vielä nostettu erikseen esiin, tämä on noussut merkittäväksi osaksi liiketoimintaa vasta froglogic- ja Axivion-kauppojen jälkeen.
16 tykkäystä
Totta, tuossa on ollut kenties yksi ohjelman heikko kohta, kun on jäänyt tilaa tavoitetason saavuttamiselle ostamalla liikevaihtoa. Tehdyt yritysostot ovat kuitenkin toistaiseksi näyttäneet osuneen lankulle ja palkkio-ohjelmasta päättänyt hallitus on ollut niitä myös hyväksymässä, eli tietty kontrolli on näidenkin osalta ollut.
17 tykkäystä
Toki eihän tämä sinun vika analyytikkona ole, mutta vanha sanonta “lihava sika juoksee hitaammin kuin laiha” pitää monessa asiassa paikkansa. Kun palkkiorakenne muodostuu kasvuyhtiössä etupainotteisesti, se voi johtaa vääränlaiseen yhtiön toiminnan kehittämiseen.
Nythän kasvua ollaan hakemassa “täyden ratkaisun” ohjelmistotalosta, jossa pyritään tarjoamaan kaikki softatarpeet, mitä asiakas tarvitsee (testaus, laadunvarmistus, tietoturva (?)). Kuinka moni yhtiö tähän pystyy kannattavasti? Usein parhaat softat löytyy aina siihen keskittyneiltä erikoisosaajilta ja tällainen “osta meiltä kaikki” on minusta “meh”. Eikö kasvu riitäkään ydinalueelta olisi minun ydinkysymys, kannattavasti?
- edit: @Zipuli Onhan niitä ja moni on myös kaatunut. Microsoft lienee näistä parhaista esimerkeistä, mutta meni monen monta vuotta yrityksellä tehdä rahaa ydinliiketoiminnalla (käyttöjärjestelmällä), ennenkuin laajensivat portfoliota. Minusta Kuutti on vasta alkuvaiheessa, matkalla kannattavaksi myös kassavirran osalta ja puhumattakaan kyvystä maksaa osinkoja tai ostaa omia osakkeita takaisin.
18 tykkäystä
Ohan noita paljonkin. Vaikka JetBrains tai Devart. Ei ny just samanlaisella portfoliolla mutta aika laajalla.
5 tykkäystä