Jos ovat niin hyvä niin. Tuosta aiemmin linkkaamasta QTday Italia:n videosta olisi ymmärrettävissä ettei autonvalmistajat(ei poissulje etteikö joku olisi) olisi valmiita tästä maksamaan, kun vaativat kaikkien ohjelmisto osien olevan open source, mikä puhujan mukaan poissulkee kaupalliset lisenssit. Tesla nyt taitaa ainakin varmistettu esimerkki olla Qt:n vapaan lähdekoodin lisenssin käyttäjästä, kun oikein uutiskynnyksen ylitti aikanaan asiasta.
Mutta ettei menisi enempää jankkaamiseksi, niin parempi varmaan minun siirtyä takariviin. Alkaa tuntumaan siltä että väkisinkin minun täytyy olla hakoteillä tämän asian kanssa, kun täällä on niin vankka luottamus siihen, että Qt:n käyttäjät nimenomaan on pakotettuja/valmiita maksamaan pitkän pennin Qt:lle kaupallisesta lisenssistä.
Yocto on ”kokkauskone” ja reseptit. Koneeseen voi sitten laittaa erilaisia aineksia, kuten Qt, gstreamer, bluez, jne. Kukin syötetty komponentti on mikä on, eli ”kakussa” on sitten monella eri lisenssillä olevaa tavaraa.
Yocto ei mitenkään muuta käyttämänsä komponentin lisenssiä. Qt on kaksoislisensoitu. Riippuen käyttökohteesta ja tilanteesta voi käyttää joko kaupallista tai ilmaista. Yocto tai mikään muukaan ei siihen vaikuta.
Tämä ei siis millään muotoa ohita Qt:n lisenssivaateita, milloin tarvitaan commercial-lisenssi. Joka siis näissä autojen suljetuissa systeemeissä aina tarvitaan, jos valmistaja ei halua avata systeemiään käyttäjien vapaasti muokattavaksi, mitä taatusti kukaan ei tee.
Asiallista kirjoittelua sinulta tähän asti, mutta vähän tyhmä tällainen marttyyrin kaapu hakea komerosta. Lienee Qt:n liikevaihdon kehityskin jonkinlainen evidenssi asioista?
Päinvastoin. Tarkoitin, että olisivat valmiit maksamaan, jos hyödyt on suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa.
Tämä on minullekin iso kysymysmerkki, että onko QT ainoa kaupallinen vaihtoehto tai ylipäätään, tarvitaanko QT-framework, jotta kehitystyö onnistuu tehokkaasti.
Tesla on ajalta ennen nykyistä lisensointimallia, katsotaan, uskon että siirtyy kaupallliseen lisenssiin. Muistelen että väärinkäyttivät muutenkin avointa lisenssiä, eivätkä ole avanneet juttujaan. (tämä ei perustu varmistettuihin faktoihin).
Täältä forumilta on saanut niin hyvää infoa, että tein tilin voidakseni tarjota opponointia Qt-caseen. Sanottakoon alkuun, etten ole muutamaan vuoteen kirjoittanut riviäkään koodia, mutta aikoinaan C-maailma tuli tutuksi. Omat muistoni Qt-kehityksestä Nokian ja spinoffauksen aikana ovat, että Qt-toteutus oli se kakkanakki joka lankesi niille, joista ei ollut suunnittelijoiksi. Mutta kyllä osa siitä pitikin.
Aloitetaan Yoctosta. Minulle vieras, mutta nopealla hakukonetuksella ymmärrän sen vaan helpoittavan embedded-systeemien jalkauttamista. Ei siis missään määrin kilpaile Qt:n kanssa, ennemminkin helpottaa sen käyttöönottoa. Samallahan se toki helpottaa myös kilpailevien frameworkkien käyttöönottoa.
Niistä kilpailijoista, näkisin että Qt loistaa alustoilla jossa laskentatehoa on niukasti. Desktopilla esimerkiksi Electron on erittäin suosittu, koska sillä saa tehtyä funktionaallisia, näyttäviä sovelluksia ja se on MIT-lisensillä jaettu (aina ilmainen).
Kilpailevia teknologioita Qt:lla kyllä riittää. Täysin ilmaisista mainittakoon Tk ja GTK+, jotka ovat cross-platform kirjastoja grafiikan esittämiseen. Lisäksi Ultimate++ on tutustumisenarvoinen. Qt etu on helppokäyttöisyys ja Qt-Companyn tarjoama konsultointi, muut ovat enemmän ruohonjuuritasolla, eli vaativat enemmän asiantuntemusta ja kärsivällisyyttä kehitysvaiheeseen. Mutta samaan lopputulokseen näillä kyllä pääsee, ilmaiseksi.
Nähdäkseni kaupallisia kilpailijoita on helposti löydettävissä ainakin Embedded Wizard (Pricing - Embedded Wizard) ja Xojo (Xojo: Store). Löysin nämä vasta joten en deepisti osaa kommentoida, mutta molempien hinnoittelu on kehityslisenssipohjainen. Eli ei rojalteja. Nopeastihan sitä yritys laskee mikä tulee kannattavaksi pitkällä ajalla. Näistä jos tekninen tuki ja toteutus on kunnossa sekä myyntiorganisaatio aktiivinen, voi tulla Qt:lle harmia.
Jos Qt olisi ainoa tai edes halvin vaihtoehto, tuskin tarvitsis järjestää messuja yms. statuksennostatustapahtumia? Hinta/laatusuhteeltaan se voi toki olla paras vaihtoehto, mutta asiakas pitää tästä saada vakuuttuneeksi.
Frameworkkeja tulee ja menee, aniharva säilyy ja on taaksepäin yhteensopiva. Qt on todistanut tätä olevansa. Vakavasti otettavat tahot ei hönkyile eri trendien perään.
Hienoa opponointia! Kiitos. Pitäisi selvittää onko näillä toimijoilla muita kilpailuetuja QT:hen verrattuna kuin ilmaisuus. Ja tämä erityisesti niillä toimialoilla missä QT vahvoilla. Osaakohan joku vastata siihen
juu, en perehtynyt, voi hyvin ollakin. Pitäisi varmaan perehtyä, että saisin sen selville, onko takana kaupallinen toimijakin noissa? Nimittäin, Qthan teki jo kuolemaa, kun se Nokialla oli tuuliajolla, kun Nokialla ei lisensointi-intressiä ollut. Nyt jo olisi kadonnut kartalta.
Xojo ja Tara Systems (Embedded Wizardin taustalla) ovat juurikin kaupallisia toimijoita. En tiedä tuotteen laadusta, mutta hinnoittelufilosofia vaikuttaa erilaiselta. GTK ja TK kehitys taitaa nojata lähinnä Linux distrojen ylläpitäjien vaatimusten täyttämiseen, eli avointa lähdekoodia johon kontribuutiota tulee jos ihmisillä riittää mielenkiintoa.
Ei ollut tarkoitus martyyriksi heittäytyä. Koen vain ettei ole tällä haavaa pahemmin lisää tarjottavaa tähän keskusteluun. Ehkä vähän huonosti ilmaisin tämän.
Tästä Burkhardt Stubert QT-päivän puhujana oli eri mieltä. Tähän pohjaten uskoisin enemmän @DayTraderXL argumenttiin kaupallisen lisenssin hyödyistä ja haitoista vs vaihtoehdot.
Tuolla linkkaamallani videolla tuo muuten myöhemmin avaa miten voit käyttää sulautetuissa järjestelmissä tuota LGPLv3-lisenssiä. Nyt vain joku ostamaan MBUX Mersua tai QT-Fordia, koska mikäli näissä käytetään vapaan lähdekoodin Qt:ta, niin näytöltä pitää pystyä kaivamaan mitä Qt:n paketteja on käytetty ja niiden lisenssit. Mersujen kohdalla vielä voit auton VIN-koodilla ladata ilmeisesti heidän sivuiltaan kaikki open source lisenssit mitä ovat käyttäneet juuri siinä autossa.
Tässä muuten tuon esityksen dataa arvioiduista(“rough number”) kuluista kaupallinen vs LGPLv3 kohdasta 36:10. Tätä ennen kaveri tosiaan käy läpi prosessia miten voit käyttää vapaata lisenssiä esim autoissa, puhelimissa yms. Tuon kustannus sliden jälkeen käydään läpi kaupallisen lisenssin etuja vs vapaa kohdassa 39:45. Tuossa aletaan mielestäni pureutumaan niihin oikeisiin(mielestäni) syihin, mitkä saattaa sataa rahaa Qt:n tuloslaskelman ylimmälle riville. Kysymys kuuluu mitkä noista kaupallisen lisenssin mukana tuomista hyödyistä pystytään kustannustehokkaasti tuottamaan muuten. Nopeasti googlaamalla esim tuolle Boot2qt:lle on tehty Yocto yhteensopiva open source versio,
On hyvää keskustelua. Sijoittajana yksi tärkeimpiä taitoja on itsensä maanpinnan tasalle palauttaminen, joka ei onnistuisi jos kukaan ei koskaan kontraisi omia näkemyksiään
Mercedes on listannut vuoden parhaat innovaationsa (oli aluksi uutisoitu virheellisesti ”vuosikymmenen”).
Tarkkaan ottaen uusi MBUX tuli jo vuonna 2018 uuden A-sarjan myötä, mutta kun puhutaan vuosimallista 2019, niin saakoon se sijan tällä listalla. Ja samalla se nousee ykköseksi, sillä järjestelmän myötä Mercedes-Benzien ohjaamot suunnitellaan kokonaan uudestaan. Valmistajan pienimmistä mallisarjoista MBUX on löytänyt tiensä jo V-sarjaankin.
Kirjaimet tulevat sanoista Mercedes-Benz User Experience eli Mercedes-Benzin käyttökokemus. Tavoitteena on käyttää auton ominaisuuksia sekä tieto-viihdejärjestelmää intuitiivisesti eli luontevasti. Niinpä ohjeita voi antaa niin kosketusnäytöllä, liikkeillä kuin puheohjauksella.
Niille joita tuo Yocto kiinnostaa:
The Qt Company is now proudly also an official Yocto Project Participant
Hyvä tiivistys siitä mitä Qt for Automotive (commercial) tarjoaa
Ja yleensä siitä miksi commercial licence: https://lists.linuxfoundation.org/pipermail/automotive-discussions/2017-June/004410.html
Ote:
The benefits of the commercially licensed Qt include eliminating the requirement to allow end users to update Qt libraries in the head unit and removing the need to publish the Qt source code for products developed with Qt. To obtain these benefits it is our policy that the whole project be developed with the commercial license from start to finish; developing a product using the open source licensed Qt and then switching to a commercial license prior to shipping the product is not in the spirit of the dual license and is prohibited under the applicable license terms.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on autotehtaan ja asiakkaan välinen asiakassuhde. Jos auton tarjoamien palvelujen rajapintana ja maksukanavana on Googlen sovellus, kuka silloin oikeastaan omistaa asiakassuhteen?
Autovalmistajalle asiakkuuden lipuminen kauemmas olisi huono uutinen. Valmistajat eivät varmasti halua luopua asiakkuudesta tai liikevaihdoista, joita digitaaliset palvelut autojen jälkimarkkinoille voisivat tuoda. Autovalmistaja tuskin haluaa olla uusi Samsung ja Huawei, jonka rooliksi jää laitevalmistuksella kitkuttelu, samalla kun Google vie suurimmat katteet.
Mitäs mitäs?
Mercedes-Benzin MBUX kuuluu niihin käyttöjärjestelmiin, joissa käytetään vapaan lähdekoodin Linux-arkkitehtuuria.
Autojen informaatio-, viihde- ja navigointijärjestelmien ohjelmistot ovat perinteisesti olleet autotehtaiden omaa tuotantoa. Kun valmistajan resurssit ovat uponneet perustan valamiseen, on varsinaisille käyttösovelluksille jäänyt turhan vähän huomiota. Tämä näkyy usein kojelaudan ohjelmistojen heikkona laatuna.
Mitäpä jos autojen käyttöjärjestelmät olisivat samalla tavalla yhteisiä ja avoimia kuin tietokonemaailmassakin?
Tämän ajatuksen pohjalta on syntynyt Automotive Grade Linux (AGL), avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Yhteisen käyttöjärjestelmän päälle kukin valmistaja voi kehittää omat sovelluksensa.
”Nykyinen autojen ohjelmistojen kehityskaari oli näkyvissä jo 2010-luvun alussa”, muistelee Reaktorin Juha-Matti Liukkonen. Tuolloin Reaktor oli mukana käynnistämässä AGL-projektia. Google ei siis ole yksin autojen käyttöjärjestelmämarkkinoilla, mutta sillä on merkittävä etumatka muihin.
Tällä hetkellä Androidin kehittäjäresurssit ovat niin paljon suuremmat kuin minkään sen kilpailijan, että AGL:n kaltaisten järjestelmien tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Yksityisyys- ja turvallisuuskysymykset sekä liikevaihtojen ja asiakkuuksien karkaaminen ohjelmistojättien kirstuihin voi kuitenkin mietityttää potentiaalisia asiakkaita.
AGL:n jäseninä onkin pitkä liuta autoalan merkittäviä toimijoita, kuten Toyota, Volkswagen, Ford ja Mercedes-Benz.
AGL? Googlella merkittävä etumatka? Kommentteja?
Ilmeisesti ainakin Volvo on valumassa kilpailijan leiriin…
Qt saisi vetää, vaikka tappiolla, kaasu pohjassa vielä jonkun aikaa kahmien markkinoita ja kehittäen työkaluja. Aikanaan se tulos kyllä paranee, mutta jos ei pysy kilpailussa mukana, niin tuloksen teko jää lyhytikäiseksi.
Kuten täällä on moneen kertaan todettu, niin pohjimmiltaan Qt on luokkakirjasto, jota voi käyttää monessa eri ympäristössä.
Ote ao. linkin tekstistä:
Furthermore, we continue to improve support for multi-domain architecture on a single SoC, embracing webOs, Android Automotive OS, AGL, GENIVI and bringing inter-domain interactivity on top.
Niinpä pelkästään siitä mitä käyttöjärjestelmää autonvalmistaja käyttää, ei voi tehdä päätelmää siitä millä välineillä varsinainen käyttöliittymä on tehty.
Ja koska Qt:ta on käytetty open source lisensoituna lukemattomissa muissa open source hilkkeissä, niin se että jonkun systeemin open source lisenssiluettelosta löytyy Qt:n copyrightit ei tarkoita sitä, etteikö varsinainen käyttöliittymä olisi voitu tehdä commercial lisenssillä.
Esim. tuo Mercedeksen tapaus on hyvä esimerkki. VIN-koodin perusteella generoituu yli 500-sivuinen open source lisenssidokkari. Copyright Qt 2015, löytyy 14 kertaa eri lisenssien alta. Huomattavaa on kuitenkin se, että LGPL 3 lisenssiä ei listassa ole. Jos joku haluaa itse tuota dokumenttia ihmetellä, niin Google löytää helposti uusien Mersujen VIN-koodeja amerikkalaisista autojen myynti-ilmoituksista.