Venäjä rajoittaa polttoaineiden vientiä vastatakseen kotimaiseen kysyntään:
Samaan aikaan Kiina tuo hiiltä ulkomailta taas vaihteeksi hurjia määriä:
12 tykkäystä
Kiinnostava teesi koskien vanadiinia ja sen markkinaa. Kyseessä on uraanin tavoin erittäin pieni ja epälikvidi markkina, jota yksi suurimmista tuottajista pyrkii Sprott uranium trustin tapaisella työkalulla nurkkaamaan. Yllä on paljon herkullisia merkkejä ja mahdollisia katalystejä joita voisi verrata siihen missä uraanin hinta oli pari vuotta sitten.
- Tuottajat tekevät tappiota näillä hinnoilla.
- Hinta lähestyy syklin pohjia.
- Katalystinä uudelle kysynnälle Vanadiinin käyttö pattereissa.
- Teesin tärkeimpänä katalystinä itse LPV, joka imuroi markkinaa tarjonnan jo luonnostaan kiristyessä mainittujen tekijöiden seurauksesta.
Lisäbonuksena se, että Vanadiinin hinta vaikuttaa olevan volaatimpi sekä sitä käytetään jatkuvasti riippuen suhdanteesta toisin kuin uraania, joka elää voimaloiden varastosyklien mukana joten tässä tuskin tulee samanlaista ydintalvea ( pun intended ) kuin uraani härille edellisellä vuosikymmenellä.
6 tykkäystä
En ala jauhaa politiikkaa kun ei siitä valveutuneemmatkaan ihmiset osaa varmaksi sanoa mitään, mutta potentiaalisesti Lähi-Idän tapahtumat on musta joutsen energia markkinoille. En nyt tässä maailmantilanteessa voi noita ihan olankohautuksellakaan ohittaa. Ja siis puhun puhtaasti sijoitusmielessä enkä kommentoi humanitäärisellä tasolla ollenkaan.
Jotain suuremman todennäköisyyden skenaarioita voisi olla Iranin kasvaneen tuotannon ja läpi sormien myymisen tarkempi seulonta tai Israelin toimesta tyhjiin tankkereihin iskeminen. Kiinan olen odottanut tyhjentävän isoja spr varastoja jos öljy raketoi, mutta nyt voi olla tilanne missä yksikään maa ei halua edes taantumaa odotellessa tyhjentää inventaarioita. Sen verran paljon kysymysmerkkejä ilmassa. Nykyisen kärhämän alueella ei ole jalostamoja, joten en odota nyt mitään järin suurta nousua kun kohtahan noi futukin aukeaa. Varmaan pientä nousua ylöspäin kuitenkin, mutta ehkä semi flättiä viikkoa jossei tilanne eskaloidu.
21 tykkäystä
Kiinalaiset jalostamot jalostavat raakaöljyä, kuin viimeistä päivää:
10 tykkäystä
Myös kiinalaiset tehtaat pyöri kovaa Q3:lla
5 tykkäystä
Lisää vientirajoituksia Kiinasta
1 tykkäys
Hesari julkaisi varsinaisen intensiivi-infopakkauksen kriittisistä mineraaleista.
Tekniikka | Maailmaa uhkaa hiekkapula, eikä aavikoista ole siihen mitään apua – Näin pian tärkeät raaka-aineet uhkaavat ehtyä maapallolta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009734381.html
2 tykkäystä
Rasittavia nämä maailmanlopun resurssiartikkelit - aivan kuten öljyssä oli aikanaan. Sekoitetaan kaupallista tuotantoa, megatrendejä ja labrauutisia samaan artikkeliin olettaen jotain yhteismitallisuutta. Öljykään ei loppunut, vaikka siitä pari vuosikymmentä varoiteltiin.
Pari faktantarkistusta näihin. Otetaan esimerkkinä litium, jonka rajallisuudesta on ollut paljon puhetta. Jenkkien geologian tutkimuslaitos USGS julkaisee vuosittain tiedot mineraalivaroista, jotka ovat kaivosyhtiöiden käytettävissä. Näiden lisäksi on olemassa mineraalivarannot kuten esimerkiksi merivedestä löydettävä litium. Nyt kun katsoo näitä tilastoja vuosittain, huomaa, että litiumin mineraalivarat ovat lisääntyneet 4 miljoonalla tonnilla viimeisen kahden vuoden aikana johtuen aktiivisesta etsintätoiminnasta. Tänä aikana mineraalivaran kulutus eli litiumin tuotanto ollut vain 130 000 tonnia vuodessa. Siis litiumia löydetään moninkertaisesti enemmän taloudelliseen tuotantoon kuin kulutetaan - eikä tässä ole merivesien litium-varantoja edes otettu huomioon, kun ne eivät ole kaupallisesti järkeviä resursseja. DLE-teknologialla voidaan saada ehkä lisää resursseja käyttöön, mutta nykyään se ei ole vielä kaupallisesti tehokasta. Sama tarina on nikkelissä ja monessa muussakin mineraalissa.
8 tykkäystä
Hyvä täydennys! En itse niinkään keskittynyt siihen, että mikä on loppumassa milloinkin, vaan siihen, että mitä tulevaisuuden käyttökohteita materiaaleilla on.
En esimerkiksi tiennyt, että niobin käyttäminen aurinkokennossa parantaa sen ominaisuuksia, tai että magnesiumia voi mahdollisesti käyttää betonissa korvaamaan kalkkkia. Myös maininta fosforista oli mielenkiintoinen, koska olin kuvitellut sen palaavan takaisin luontoon elämän kiertokulussa.
2 tykkäystä
Eikö huoli litiumista ole ollut juuri huoli jalostuskapasiteetin rakentamis ja ylösajon nopeudesta (tai siis hitaudesta) suhteessa kysynnän kasvun nopeuteen? Kotimainen esimerkkikin löytyy, Keliberin kanssa on kulunut jo vuosia.
Ei kai se ketään lohduta että maankuoressa keskimäärin on tavaraa ihan riittävästi. Vähän kuin sanoisi että meilä on kaikilla taskut täynnä kultaa, ei vaan ole vielä keritty kaivamaan ja rikastamaan sitä…
7 tykkäystä
Keliber onkin hyvä esimerkki keskeneräisyydestä, kun se ei ole vielä USGS:n 2023 mineraalivaroissa 26 miljoonaa tonnia litiumia. Tämä 26 mt mineraalivara (21 mt vuonna 2021) on siis olemassaolevien kaivosten käytettävissä. On totta, että kaikkea 26 mt ei ole maasta nostettu, jatkojalostettu kemikaaleiksi, valmistettu akkukennoiksi eikä asennettu autojen akkupaketteihin. Mutta siihen on kaupalliset keinot olemassa. Keliberillä näitä keinoja ei vielä ole, kun kaivos ei ole käynnissä.
Varmasti pullonkauloja koko jalostusketjussa on olemassa, kun tarkastelu ulotetaan riittävän kauas. Nyt juuri kuitenkin litiumkarbonaatin osalta varastoja tyhjennellään siihen malliin, että hinta on romahtanut alas. Lisäksi näyttäisi siltä, että kennotuotantokin pysyy kysynnän vauhdissa. Terrafamenkin tulos romahti, kun nikkelisulfaatissa tuli ylitarjontaa ja hinta putosi.
7 tykkäystä
Exxon starts up third Guyana FPSO, on track to double production (energyvoice.com)
Mielenkiintoinen uutinen öljyä ja kehittyviä maita seuraaville kanssaforumisteille
6 tykkäystä
Sigman q3 rapsa. Pisti hymyilyttämään ja kurssi on ottanut rapsan jälkeen kurssin voimakkaasti kohti koillista. Taitaa M&A asiat edetä.
Muutama nosto:
*Sigma Lithium reported third-quarter revenue of USD $97 milion, marking the Company’s first revenue-generating quarter as it successfully transitioned to a leading global lithium producer.
*Low production cost resulting from operational efficiency and overal discipline drives significant financial margins and the ability to generate free cash flow.
*56% Adjusted EBITDA Margin
*37% Net Profit Margin
*Third quarter average adjusted cash operating cost (1) of $505/tonne at mine gate and $577/tonne FOB Vitoria (exroyalties). Adjusted EBITDA totaled USD $54.6 milion.
*Strategic review is ongoing and the process advanced to final rounds on November 1, 2023.
3 tykkäystä
Guyanaa ja Brasiliaa kannattaakin seurata tarkkaan öljyasioissa. Siellä on isot investoinnit nyt käynnissä ja myös pienemmillä mailla on runsaasti kartoittamattomia mahdollisuuksia rannikkoalueilla ja pimeässä viidakossa.
5 tykkäystä
Brassit liittymässä opec+
Venezuelalaiset tiirailee juuri tuota Quaynan öljyntuotanto aluetta.
Ei ole tylsää päivää öljyhommissa
3 tykkäystä
Surullista touhua. Suon alla on 100 miljardin jättimäinen omaisuus eikä siihen päästä kiinni. Ainut syy on se että muutama virkamies parin luontoihmisen tietojen perusteella rauhoitti suon diktaattorimaisella natura päätöksellä.
Suomen kalleimmat maan neliöhinnat ovat Viiankiaavalla. Nyt avosuota rauhoitetaan isolla rahalla. Uskomatonta ettei edes muutaman prosentin alalle voida perustaa kaivosta.
Valtava 100miljardin raaka-aine potti joka toisi Suomelle töitä, tieyhteyksiä, rautateitä ja ennenkaikkea lukuisia teollisia investointeja. Ja tämä kaikki estyy pienen joukon tekemään päätökseen.
Päätökset pitäisi tehdä perustuen todelliseen tietoon, ei ideologiaan.
19 tykkäystä
Samaa mieltä siitä että nuo olisi hyvä saada käyttöön ja sitä kautta työpaikkoja, yhteyksiä yms. mutta ensin ehdot kuntoon rakentamiselle, elinkaarelle sekä kunnon rojaltit valtiolle.
Se että jätevesialtaat vuotaa pohjavesiin ja “puhtaat” vedet lasketaan suoraan jokiin sameuttamaan Lapin vesistöt on mun mielestä ihan käsittämätöntä luonnon tuhoamista.
8 tykkäystä
“Se että jätevesialtaat vuotaa pohjavesiin ja “puhtaat” vedet lasketaan suoraan jokiin sameuttamaan Lapin vesistöt on mun mielestä ihan käsittämätöntä luonnon tuhoamista.”
Tämä on juuri sitä ideologista ajattelua; jotain tapahtuu kun näin olen kuullut. Vesistöt eivät tuhoudu, koska vedet valuvat maan geometrian mukaisesti tiettyihin pisteisiin. Mikäli vesiä valuu aivan pienempiin vesistöihin, lammet ja purot, heikkenee näiden vedenlaatu. Mutta naissäkin tapauksissa hyödyt ovat haittoja miljoona kertaa suuremmat. Käyttöön tulevat lisäksi maailman parhaat vesiensuojelun menetelmät.
Talvien lämpeneminen ja lisääntynyt valunta kasvukauden ulkopuolella on moninkertainen ongelma verrattuna yksittäiseen kaivokseen.
Pitää aina muistaa että maamme pinta-ala on 30miljoonaa hehtaaria josta metsää 20miljoonaa hehtaaria. Muutaman sadan hehtaarin kaivos ei tätä aluetta tuhoa.
2 tykkäystä
Hieman ideologiaa kyllä mutta se on ihan fakta että vuotoja tapahtuu/on tapahtunut useammassa paikassa. Eipä tästä tarvii sen enempää vääntää, samaa mieltä että mineraaleja tarvitaan. Ihmettelen vaan miksei niitä altaita ja juoksutuksia vaadita ja saada tehtyä paremmin ennen kuin yksikään lapio on massa. Vaikka kuullostaakin aika veherrykseltä niin ei puhtaan luonnon kustannuksella pitäisi leikkiä jos siihen viellä näiden mineraalien louhimisella pyritään. Käsittääkseni Suomeen on suunnitteilla aika iso määrä uusia kaivoksia. Määrän kasvaessa myös vaikutukset on suuremmat.
Olen tosin päättänyt ottaa oman osuuteni tuotoista sijoittamalla 
Yksi firma joka osui hetki sitten silmään on: Firefox Gold - Exploring Finland En tosin omista tätä mutta mielenkiintoista infoa. Hehkutetaan matalia kuluja ja voi mennä porailemaan mihin vaan jokamiehen oikeudella… Pitäisi perehtyä siihen uuteen kaivoslakiin.
1 tykkäys
Itse omistan vähän Firefoxia, mutta en voi suositella kuin kokeneille spekuloijille. Toisin kuin naapurit Aurion Resources ja Rupert Resources Firefox ei ole vielä kyennyt oikein osoittamaan markkinoille, että olisi potentiaalia taloudellisen esiintymän löytämisessä. Osa poraustuloksista on ihan hyviä, mutta tarvittaisiin volyymiä ja jatkuvuutta. Kassa alkaa olemaan aika tyhjänä, elokuussa yritettiin hakea 1,4 miljoonaa kanadan dollaria markkinoilta, mutta on onnistuttu saamaan 323,499 dollaria. Nyt toki osakkeen hinta on hieman korjannut ylös markkinan mukana ja lisärahoituksen saaminen voisi olla jälleen mahdollista. Parasta olisi jos isompi kaivosyhtiö validoisi projektin tekemällä sijoituksen Firefoxiin, mutta aika näyttää.
2 tykkäystä