Raaka-aineet & luonnonvarat - Talouden primaarisektori

Öljyn ja siitä tehtävien tuotteiden kysyntä voi vähentyä jo tällä vuosikymmenellä länsimaissa. Jos taas ajatellaan globaalia kysyntää, niin se tuskin vähenee vielä pariin kymmeneen vuoteen, koska se kuitenkin on edullisempaa muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna. Kun uusiutuvien kustannustasoa saadaan laskettua, niin öljyn/kivihiileen hinta laskee siten että se pysyy halvempana.

6 tykkäystä

Itse ajattelen että öljyn hinta ei kovin korkealle tule nousemaan, länsimaiden öljynkäyttö vähenee kuten Kiinankin. Köyhemmissä maissa käyttö lisääntyy mutta ovat samalla suuria öljyn tuottajia ja väestö köyhää… hinta pysynee kurissa vaikka jotain piikkejä voi tullakin.

En tiedä oliko tätä Suomen mittakaavassa merkittävää uutista vielä linkattu tänne.

En normisti olisi niin kiinnostunut, mutta sähköisen vallankumouksen eli vihreän siirtymän vuoksi tällä alueella on mielestäni yli nollan mahdollisuus päätyä joskus tuotantoon. Anglo American -yhtiö ymmärtääkseni tutkinut aluetta melkein viistoista vuotta ja työntänyt yli satamiljoonaa Euroopan rahaa kiinni selvityksiin ja koeporauksiin.

Mielipiteitä?

1 tykkäys

Kuinka paljon niistä rahoista lopulta päätyy Suomeen? Entä aikanaan kun kaivos loppuu, kenelle jää ennallistaminen? Jos se olisi suomivetoinen niin ehkä, muuten ei.

2 tykkäystä

Tuo Sakatti on kyllä huikea esiintymä, jonka arvo vain kasvaa vuosi vuodelta. Toivottavasti hillovat sen 20 vuodeksi ennen kuin otetaan tuotantoon :sweat_smile:

Muuualla on kyllä jäänyt todella merkittäviä kaivoksia perustamatta tiukan ympäristölainsäädännön takia, joten on mahdollista ettei Sakattiakaan koskaan oteta käyttöön. Alaskassa esimerkiksi on valtava satojen miljardien arvoinen Pebblen kaivos, jonka resursseja maailma epätoivoisesti tarvitsisi, mutta jonka toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.

Maailmalla on hyvin yleistä, että on valtiollinen kaivosyhtiö joka saa osuuden kaivoksesta ja lisäksi on rojalteja ja sosiaalimaksuja paikallisille, mitä pitää maksaa raaka-aineiden myynnistä. Suomeenkiin on vihdoin saatu uusi kaivosvero:

Jos haluttaisiin olla oikein fiksuja kansallisten malmivarallisuuksien hallinnoinnissa, niin nuo rojaltit pitäisi rahastoida tuleville sukupolville. Lisäksi täytyisi perustaa valtiollinen kaivosyhtiö, joka automaattisesti saisi 10% omistuksen kaikista Suomeen perustettavista kaivoksista ilman investointivelvollisuutta ja pidemmän päälle täyden yksinoikeuden kaivostoimintaan. Harmillisesti nämä ajatukset eivät taida olla nykyisen zeitgeistin mukaisia :frowning:

Tukevathan kaivokset tietysti paikallisten työllisyyttä mikä on aika merkityksellinen summa meikäläisten veroasteella ja rahoja kerätään kaivoksen käyntiaikana rahastoon maiseman entisöintiä varten, eli lähtökohtaisesti entisöinnistä vastaa kaivosyhtiö, mikäli se ei ole mennyt nurin.

25 tykkäystä

Täsmälleen samaa mieltä!

7 tykkäystä

Suomessa on päätökset ja halukkuus koko kaivoasalaan aika minimaalisia (työllistäjän puolelta kunnan päättäjät on oma juttunsa). Vaahteranlehdet sukuelimien suojana, ennenkuin alkaa olemaan hyväksyttävää tämmöinen toiminta.

Jokaisella on oikeus köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Edesmennet Talvivaara-show ei ainakaan nosta suosiota…luottamus on menetetty kansan taholta.

2 tykkäystä

Uuden kaivosveron tuotto tulee olemaan noin 25 miljoonaa vuodessa, mikä on varsin mitätön summa Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden useamman miljardin liikevaihto huomioiden. Tuo kaivosveron malli on toki oikean suuntainen, sillä nuo kaivosjätit ovat verosuunnittelun mestareita, minkä takia yhteisöverotuotot jäävät vaatimattomiksi.

Pelkät työpaikat eivät tosiaan ole riittävä porkkana. Kuntien ja valtion pitäisi saada selkeästi nykyistä suurempi siivu kansallisomaisuutemme hyödyntämisestä tai muussa tapauksessa on parempi antaa mineraalien olla maan alla. Varmaa on, että niiden arvo ei ole tulevina vuosikymmeninä ainakaan laskemassa.

Kaivosten nykyiset vakuudet ovatkin sitten yksi iso vitsi. Vakuudet ovat mitättömän suuruisia ja kaivosten tullessa elinkaarensa päähän, on Suomessa ja useamman kerran jäänyt loppulasku kunnan ja/tai valtion kontolle. Näistä esimerkkeinä vaikka Hituran kaivos Nivalassa, jonka liki 20 miljoonan jälkihoitokustannuksista yhtiön vakuudet kattoivat kaksi miljoonaa. Valtiolle jäi siis miltei 18 miljoonaa maksettavaa ja piikki on edelleen auki, sillä tarkkailua joudutaan jatkamaan vielä vuosia. Leppävirran Särkiniemen kaivos on toinen surullinen esimerkki, jossa Suomen kaivosalalla tunnetut nimet tekivät peliliikkeitä ja loppuen lopuksi miljoonakustannukset jäävät veronmaksajien kontolle. Tässä vaiheessa kunta on jo joutunut maksamaan tuntuvan siivun alueen vesistöjen tarkkailuun liittyviä kustannuksia. Vastaavia esimerkkejä on muitakin ja lisää ja pahempia tapauksia on suurella todennäköisyydellä vielä tulossa. Alla vielä linkki juttuun Särkiniemen kaivoksesta. Itse olen käynyt paikalla ja on kyllä hirveän näköinen ilmestys happamine sivukivikasoineen.

12 tykkäystä

Juuri tuo on se asia jota pelkään kun oikeudet annetaan ulkomaille. Annetaan mieluummin metallien olla maassa kuin rahan virrata ulkomaille ja siistimisen jäädä suomalaisille. Jos Suomessa ei löydy rahaa kaivosten rakentamiseen niin ei niiden työllistävä vaikutus niin suuri ole, että ympäristöä kannattaa pilata.

10 tykkäystä

Tämä ei taida enää pitää paikkaansa, ainakin jos puhutaan sähköntuotannosta. Lämmöntuotanto ei myöskään liene isoin ongelma kehittyvän maailman maissa.

Kiinalaiset ovat painaneet aurinkopaneelien ja tuulivoiman tuotantokustannukset alas, ja ne ovat nykyään halvin tapa tuottaa energiaa. Myös länsimaisten tuulimyllyjen hinta on laskenut voimakkaasti. Lisäksi varsinkin aurinkovoimaa voidaan rakentaa huomattavasti hiilivoimaa nopeammin.

En nyt mihinkään kehittyvän maailman nopeaan energiantuotannon vihertymiseen usko, mutta raha on paras konsultti ja hiilen sekä varsinkin öljyn energiakäytön vähentämiselle on intensiivi myös kehittyvässä maailmassa. Ehkä parantunut ilmanlaatu ja päästöjen vähentäminen painaa myös hieman sielläkin jatkossa.

1 tykkäys

Kyllä köyhissä maissa on aivan sama ongelma sähkön varastoinnin kanssa kuin meilläkin: ei ole halpaa tapaa tehdä sitä sellaisessa mittakaavassa kuin tarvitaan. Tämän takia köyhät maat joutuvat menemään fossiilisilla vielä pitkään.

Varmaan fossiilisia meneekin vielä pitkään, mutta uusiutuvat voivat leikata uuden fossiilisen tuotannon syntymistä. Lisäksi tuuli- ja etenkin aurinkovoima voivat tuotaa ison osan vuorokaudesta energiasta. Tämä laskee hiili- ja öljyvoimaloiden käyttöastetta ja tekee niistä säätö- ja varavoimaa. Eli vaikka fossiilisten radikaali väheneminen lienee vielä haaste, voivat uusiutuvat estää fossiilisten kasvun.

Erityisesti auringon yleistystä voivat ajaa monien kehittyvien maiden huono sähköverkko ja monen kehittyvän maan hyvät olosuhteet aurinkovoiman tuotolle. Aurinko tarjoaa paikallisen tuotannon vaihtoehdon.

Kiinassa puuhastellaan uusia investointeja hiilivoimaan:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-09-04/china-coal-giant-seizing-window-of-opportunity-for-new-plants?in_source=embedded-checkout-banner#xj4y7vzkg

5 tykkäystä

Täällä peräänkuulutetaan valtion tuloja ja riskiä kaivostoiminnassa. Näinhän on se on ollut jo yli 100 vuotta ja jatkuu jossain määrin edelleen. Valtionyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki ovat olleet perustamassa näitä kaivoksia - ja sitten kun metallipitoisuudet ovat laskeneet ja ympäristöongelmat ovat kasautuneet, Outokumpu on myynyt kaivokset eteenpäin. Ostajan kyvykkyys ja halukkuus on sitten loppunut kesken konkurssiin eikä vakuudet ole riittäneet. Nykyään Outokummun selitys on lakimiesten avustuksella, että he ovat toimineet aikanaan voimassaolevien lakien ja viranomaislupien puitteissa. Onneksi jossain kohdin Outokumpu on ymmärtänyt vastuunsa ja yrittää korjata pahimpia vahinkoja - mutta tässä olisi vielä paljon työtä ja Outokummulla on varmaan varaakin siihen, kun täälläkin jo foorumilla firmaan uskotaan :slight_smile: SSAB voisi tehdä samoin Rautaruukin perillisenä.

Nykyään valtion omistama Suomen Malminjalostus Oy on hankkeissa mukana ja nyt on mukana myös isoja sekä osaavia ulkomaisia kumppaneita kuten Terrafame on näin näyttänyt. Minusta tässä bisneksessä ei ole mitään huonoa, kunhan ympäristölupia noudatetaan. Akkuteollisuuden klusteri on Suomelle eduksi. Mielummin tuen Terrafamea, Keliberia, Kokkolan kobolttijalostamoa, BASFin Harjavallan akkumateriaalitehdasta ja muuta downstreamia kuin raakaöljyn jalostamista.

Mitään lisäveroja ja royalteja tänne ei tarvita - homman pitää olla ennakoitavaa. Suomeen ei ole vielä perustettu yhtään kaivostuotantoa viimeisen 2011 lain jälkeen. Keliber ehkä saa homman käyntiin ja maksaa sitten kaivosveroa uuden lain mukaan. Keliberin litium-tuotanto voi auttaa jalostusketjua eteenpäin Suomessa katodituotantoon ja akkukennovalmistukseen asti.

5 tykkäystä

Totta kai homman pitää olla ennakoitavaa. Kuitenkaan Suomen ei tule ole banaanitasavalta, jossa härskeimmälle luovutetaan maaperän luonnonvarat. Suomessa kun ei edes valtion johto tuppaa ottamaan osaansa korruptiona.

3 tykkäystä

Olen vahvasti eri mieltä, etteikö maakunnissa, missä kaivokset poikkeuksetta sijaitsevat, tarvittaisi kipeästi nöitä rojalteja sekä toki valtio myös. Kaivosten auetessa ja työntekijöiden muuttaessa paikkakunnalle, joutuu kunta järjestelemään kasvaneiden lapsimäärien takia koulupaikkoja, päivähoitoa ym. Valtio joutuu kustantamaan tieinfraa ym.

Kaivokset ovat myös aina määräaikainen työllistäjä, joten kuntien tulee saada osansa kaivoksem tuotoista, jotta kunta pystyy paremmin varautumaan myös aikaan kaivoksen jälkeen.

Ennakoitavuutta me kaikki tarvitsemme, mutta välillä asioita tapahtuu ja verotus nousee, eikä kaivosteollisuus ole tästä poikkeus. Suomessa kaivosteollisuuden verotus on kansainvälisillä mittareilla kevyttä, mistä kertoo alan kyselyissä Suomen sijoittuminen houkuttelevaisuuslistausten kärkeen.

5 tykkäystä

Mitä tarkoitat tällä? Jos kyse on houkuttelevasta lainkäyttöalueesta, Suomi tosiaan sijoittuu rankingissa hyvin yhdessä Australian, Nevadan, Alaskan, Portugalin ja Ruotsin kanssa. Ovatko nämä banaanivaltioita? Vertailun vuoksi huonoimpia lainsäädännöltään ovat Tansania, Argentiina (Chubut), Argentiina (La Rioja) Guatemala, Dominikaaninen tasavalta, Sambia, Venezuela, Kongo, Mali ja Nicaragua. Sosialisointi kaivosalalla on muotia Chilessä ja Meksikossa.

Kaivosveroa on analysoitu tarkkaan ja verrattu muihin länsimaihin, Kanadaan, Australiaan, Norjaan ja Ruotsiin. Minusta tässä on tehty hyvää työtä. Vakuudet voivat viranomaiset asettaa niinkuin haluavat ja ennallistamisasetuskin on kunnossa jo vuoden 2011 laissa (143 §):

Kaivostoiminnan harjoittajan on viimeistään kahden vuoden kuluttua kaivostoiminnan päättymisestä saatettava kaivosalue ja kaivoksen apualue yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, huolehdittava niiden kunnostamisesta, siistimisestä ja maisemoinnista sekä suoritettava kaivosluvassa ja kaivosturvallisuusluvassa määrätyt toimenpiteet siten, että suljetusta kaivoksesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Uudessa kaivoslaissa kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Siis kunta voi vaatia kaivosyhtiöltä käytännössä mitä tahansa kaavoitusmonopolin kautta, esimerkiksi kaivosvastuujärjestelmän käyttöönottoa. Nykyään vapaaehtoisen järjestelyn kautta (kaivosvastuu.fi) kautta onkin aika moni kuntien toiminto saanut avustusta kaivosyhtiöltä.

Nimbyily on sitten asia erikseen.

1 tykkäys

Tuossa luettelitkin muutamia paikkoja, missä kaivoksia verotetaan erillisverolla. Tämä onkin nimenomaan se kehityskohde, mihin Suomessakin olisi syytä mennä :+1:

4 tykkäystä

Saapa nähdä, miten oikeus tämän asian näkee.

1 tykkäys

Niin, siis Outokumpu dumppasi jätteet luolaan, väitti, että kaikki on aivan laillista ja myi tyylikkäästi ulkomaiselle firmalle kaivoksen. Nyt sitten ulkomaalaisvihaiset nimbyt saavat bensaa liekkeihin, kun ulkomainen kaivosyhtiö ei suostukaan samantien siivoukseen. En tiedä oikeustapausta tarkkaan, mutta epäilen, että kaivosasiantuntija saattaa olla Outokummun vanhan laintulkinnan takana.

Onneksi Outokumpu on hieman herännyt tässä, mutta on vielä toistakymmentä kaivosta lisää siivottavana. Ei taida olla varauksia kirjanpidossa näihin.

5 tykkäystä