Siinä tapauksessa
- ostokustannus 9 € / ostotoimeksianto
- myyntikustannus 9 € / myyntitoimeksianto
Riippuen tietenkin palkkiotasosta. Esimerkissä se on taso 4.
1 tykkäys
Ja ehkä selvennyksenä vielä että kulut rahastolta veloitettavista on eriasia kuin omat kaupankäynti kulut.
3 tykkäystä
Robecolta aktiivisia faktori etf:iä tulossa.
Robeco unveils active emerging markets ETF
With this launch, we are making our EM quant strategy available in a format that is efficient, transparent, and easy to access. The ETF strategy will focus on the most liquid stocks to ensure a smooth execution whilst capturing the unique alpha of this capability.”
Robeco to launch five active ETFs in Europe debut
Löytyvät jo Nordnetin listoilta.
4 tykkäystä
Kun myyt, sinulta verotetaan 2 % nostetusta summasta, tai mikäli 2 % on vähemmän kuin 100 €, sinulta veloitetaan 100 €.
Lainausta seuraavassa viestissä tuota jo ehkä yritettiin selventää mutta asia on minulle uusi ja tuli yllätyksenä niin kysyn tarkennusta.
Olen ostanut Seligson & Co OMX Helsinki 25 ETF rahastoa Dansken kautta, osto/myyntitoimeksiantoa tehdessä tulee näkyviin kaupankäyntikulut (minulla 0,12% tai min 5€). Missä tapauksessa tämä 2% tai min 100€ veloitetaan?
Sinulta menee ainoastaan pankin ilmoittamat kulut eli tuo Dansken 0,12 % tai min 5 €.
Tuo 2 % tai min 100 € veloitetaan ainoastaan, mikäli ostat suoraan Seligsonilta.
2 tykkäystä
Kiinnostava video indeksirahastojen “piilokuluista” ja siitä kuinka joustavammin toteutuilla “indeksoimattomilla indeksirahastoilla” voi saada ylituottoa indeksiin nähden.
Indeksirahastot kärsivät tilanteissa, joissa yhtiöt tekevät IPO:n, delistauksen, annin tai omien ostoja. Näitä seuranneissa rebalansoinneissa indeksirahastot joutuvat yleensä ostamaan kalliilla ja myymään halvalla. Annit tehdään yleensä hyvinä aikoina kalliiseen hintaan ja tällöin indeksirahasto joutuu ostamaan, kun taas omia ostetaan osakkeen ollessa halpa, mutta tällöin indeksirahasto joutuu myymään.
Toisena seikkana mainittiin indeksiin lisäämisen ja sieltä poistamisen yhteydessä muodostuvat piilokulut, kun osaketta joudutaan ostamaan kalliilla, kun indeksiin lisääminen ja tieto siitä on ehtinyt jo nostaa kurssia väliaikaisesti ja vastaavasti myymään halvalla kun indeksistä poistaminen on laskenut kurssia.
Indeksiin lisättävät osakkeet ovat myös tyypillisesti korkeammalle arvostettuja kuin sieltä poistuvat ja indeksilisäyksen jälkeen näissä havaitaan paluuta keskiarvoon.
Lopussa esimerkiksi nostettiin DFA:n DFUS, joka pyrkii tavoittelemaan jenkkimarkkinan tuottoa joustavammalla indeksöimättömällä ratkaisulla olematta kuitenkaan faktori-ETF. DFUS on kuluiltaan vain hieman vastaavaa indeksiä seuraavaa ETF:ää VTI:tä kalliimpi 0,09% vs 0,03%, ja on lyhyen historiansa aikana peitonnut sen 0,56% annualisoituna.
DFA on toistaiseksi suomalaisten ulottumattomissa, mutta video on omiaan lisäämään kiinnostusta esim. vastaavaa joustavaa strategiaa hyödyntäviä Avantiksen ETF:iä kohtaan. Saattaa näiden ilmiöiden välttelystä hyötyä toki myös esim. Storebrandin indeksiä lähellä olevat rahastot.
24 tykkäystä
Tämä video olisi parempi indeksirahastot löytäneiden tavallisten sijoituspulliaisten olla katsomatta. 
Hauskaa, että aviovaimoni Brands onkin kuluiltaan samaa luokkaa, kuin EUNL. EUNL kokonaiskuluthan ovat noin 0,5 % ilman videon lisäkuluja, jotka keskimääräinen tuplaavat kulut 1 %:iin.
Brandsin koknaiskulut ovat hieman alle 1 %, koska se ei kärsi mistään videon mainitsemista piilokuluista. Täten se on EUNL:ää halvempi, vaikka sen hallinnointipalkkio on suolainen 0,6 %. En olisi kyllä itsekään tätä uskonut. 
12 tykkäystä
Omia taidetaan ostella enemmänkin markkinan ollessa korkealla, indeksisijoittajien iloksi.
IPO:issa varmasti on indeksiinnousupreemiota mukana, mutta näistäkin olisi kiva nähdä tutkimusta että kuinka pärjäävät pitkällä aikavälillä sen jälkeen. Intuitiivisesti ajattelisi että aika ei olisi sellaisen yhtiöjoukon puolella jotka ovat alisuorittaneet siinä määrin pitkään että putoavat indeksistä.
3 tykkäystä
Podcast edelliseen viestiini liittyen. Ei niin tiivis informaatiopaketti kuin tuo Ben Felixin video, mutta ihan kiinnostavaa aihetta syventävää jutustelua.
Tietäisikö joku kun Nordnet Suomi indexsi rahasto saa osinko tuottoa ja ostaa sillä lisää osakkeita niin millä tavalla se tapahtuu? Onko siellä joku rahastohoitaja joka päättää mitä osaketta ostetaan lisää vai onko se tietokone mikä ostaa tasaisesti kaikkia osakkeita saman verran? Vai miten?
En tiedä tarkasti toiminnastaan, mutta eiköhän lie automatisoitu, samoin kuin muidenkin rahastojen, joilla tarkka etukäteen määritelty säännöstö omistuksilleen, turha siihen ihmisiä sotkea tekemään virheitä.
4 tykkäystä
Tässäpä RR:stä poimittuja kuluvertailuita. SPYI:tä omistavat voivat onnitella itseään. Rullaava 3v gross tracking difference vain 0,3%.
https://community.rationalreminder.ca/t/search-for-an-ideal-ucits-eu-factor-portfolio-part-2/31258/2597?u=citizenj
https://community.rationalreminder.ca/t/search-for-an-ideal-ucits-eu-factor-portfolio-part-2/31258/2570?u=citizenj
18 tykkäystä
Kopioin kommentin Rational Reminderista sinulle vastaukseksi. Buyback indekseillä on tehty merkittävää ylituottoa.
To me, the most interesting part of the Sammon and Shim paper on Adverse Selection was the following (my bold):
Having established that index funds systematically buy into issuance and sell towards buybacks, we test whether and the degree to which index funds are exposed to this type of adverse selection by constructing a long short rebalancing portfolio that captures the buying and selling index funds do in service of maintaining a constant ownership ratio. We find that rebalancing portfolios have a -4% average annual return. Moreover, these portfolios have a -2.8% annual alpha with respect to the Fama-French 5 factors (Fama and French, 2015), the momentum factor (Carhart, 1997), and the short-term reversal factor. The change from the -4% annual return to the -2.8% alpha comes from negative loadings on the value factor (HML) and the profitability factor (RMW), suggesting that index fund rebalancing leads to buying growth stocks and stocks with weak profitability while selling value stocks and stocks with robust profitability. Despite this, the alpha is still economically large and statistically significant, suggesting that rebalancing returns are more of a “constant,” consistent with the notion that it incurs adverse selection costs from firms.
Implies:
Companies buying back stock = “value stocks with robust profitability” (on average)
Companies issuing stock = “growth stocks with weak profitability” (on average)FWIW, this is broadly consistent with my take on buybacks and factor exposure over 9 years ago, and there are several ETFs that screen for (net) buybacks (a deliberate selection, rather than adverse selection)."
6 tykkäystä
Mielenkiintoinen tutkimus, kiitos tästä!
Amundiltahan löytyy tähän ETF:
LU1681048127.
1 tykkäys
Mistä tämän GTD:n löytää tai pystyykö itse laskemaan? Olen aikaisemmin tarkastellut vain tracking differenceä.
Alkoi kiinnostamaan.
1 tykkäys
Ei tuohon dataan taida olla tavan pulliaisilla pääsyä ainakaan ilmaiseksi.
Nuo kuvan kaappaukset ovat peräisin tältä kaverilta. Jakoi nuo hyvää hyvyyttään RR keskustelupalstalla.
Olen uusi keskustelussa, mutta eikö tuo gross tracking difference voi olla positiivinen tai negatiivinen. Toisin sanoen GTD netottaa ittensä pitkällä aikavälillä aika lähelle nollaa ja juoksevat hallinnointikulut on se joka merkkaa?
Sulla menee nyt tracking difference ja tracking error sekaisin.
Ei ETF ikinä gross total return indeksiään voita. Juoksevatkulut, transaktiokulut ja etf:n saamistaan osingoista maksamat verot pitävät siitä huolen.
Okei, viitsitkö avata mikä näiden termien ero on?
Ilmeisesti olin hieman epäselvä. Ymmärrän, että ETF ei ikinä indeksiä voita, koska kulut. Luulin että tuo GTD on ero ETF:n omistamien osakkeiden ja indeksin omistamien osakkeiden allokaation välillä. Näin ollen vain kuluilla olisi vain väliä ja nuo omistusten tuottoerot olisivat jonain vuosina negatiivisia ja joinain vuosina positiivisia.