Ite mutuilisin että pelkällä osakesalkulla, jossa uudelleenpainotustarpeet vähäisempiä, tuo ei varmaan kannata.
Mutta jos mukana on muita omaisuusluokkia (hyödykkeet, korot) niin voi hyvinkin kannattaa jo pelkästään uudelleenpainotuksessa säästyvissä veroissa 
Innostuin jo vähän, kunnes katsoin maantieteellisen jakauman.
Luulisi, että painotettaisiin edes vähän järkevämmin.
Nythän tuo on USA-indeksi, jossa on mausteena vähän muuta maailmaa.
Onko sellaisia, jossa on tasapuolisempi hajautus, tyyliin:
Usa 1/4
Eurooppa 1/4
Aasia 1/4
Muut 1/4
Ei taida löytyä yhtenä tuotteena.
Tämmöinen uusi etf antaa kuitenkin kustannutehokkaan mahdollisuuden rakentaa kolmella tuotteella varsin kattavan hajautuksen, jossa USA alipainossa. Tuohon siis USA(esim. SPYL) ja kehittyvät(esim. IS3N) erikseen haluamissasi suhteissa lisäksi.
Edit. EXUS ei näköjään löydy vielä KIID:iä.
Joku täällä joka siirtynyt IBKR puolelle ja säästää kuukausittain sinne ETF:iin?
Lyhyt vastaus tähän: statistisesti odottaminen ei kannata. Isomman summan ajallista hajauttamista on oikeastaan mahdotonta perustella rationaalisesti, toki behavioraalisesti se voisi olla mahdollista. Dollar Cost Averaging vs Lump Sum [All You Need to Know]
Jep asiallista tietoa tuli noissa pätkissä. Ainahan sitä pitäsi vähä vastakarvaan pelata, mutta ei ole helppoa 
varsinkin kun pääsi karkaamaan amerikka noin rajusti viimevuodesta.
Se on maailma-indeksi ja tasapainotus menee markkinan arvon mukaan, ei maantieteellisesti. Jos vaikka Saksa tai Intia jollain ihmeellä tykittelisi isoimmaksi, niin maailma etf tasapainottaisi itsensä vastavaaksi. Sehän tuon idea on, ettei tartte niin välittää sen sisällöstä, koska rahasto tasapainottaa itsensä.
Yksi asioista johon olen omassa toiminnassa kaikkein eniten tyytyväinen, on se kun koin valaistumisen ja hahmotin mielessäni ettei tällainen taktikointi kannata, vaikka kuinka voisi kuulostaa siltä.
Erityisen tyytyväinen olen siihen, etten ole sattumalta onnistunut tuollaisessa ajoittamisessa. Jos olisin, en varmasti osaisi pitää sitä sattumana vaan pitäisin tietenkin esimerkkinä ylivertaisuudestani.
Kun tuotto-odotus on positiivinen, lopputulos on sitä parempi mitä aiemmin laittaa kaiken kiinni. Olisi hölmöä ajatella että olisin itse se, joka tuossa arpapelissä onnistuu toistuvasti ja tilastollisesti merkittävästi.
Itse olen pitkälti kokenut samoin kuin Vostok kirjoittaa, mutta toisaalta eihän tässä tapauksessa olekaan tästä
kyse. Vaan enemmän sellanen once in a lifetime opportunity. Tilastollisesti se varmasti onkin juuri noin, että mitä aiemmin raha on pelissä, sitä parempi lopputulos. Itsekin (toivottavasti) joskus saan perinnön myötä tällaisen yhden tilanteen, jossa pitää päättää samasta asiasta: kaikki kerralla vai tipotellen. Ja sillä hetkellä ainoa millä on väliä, on sen hetken markkinatilanne ja näkymät.
Siinä mielessä vaikea pitää tuota Pika-Sissin strategiaa huonona. En minäkään tässä tilanteessa laittaisi huomenna koko pottia maailmaindeksiin. Nyt kun on tultu jenkeissäkin pulkkamäkeä, niin odottaisin ainakin jonkin käänteen tilanteeseen. Ensi viikolla tulee osavuosirapsoja Microsoftilta yms. niin sieltä saa paljon osviittaa mihin suuntaan jatketaan.
Ja tämäkään ei ole mikään sijoitussuositus.
Nyt kun Trading 212 tarjoaa kulutonta ETF sijoitusmahdollisuutta kuukausittaisella automaattisijoituksella, niin ajattelin jättää korkeakouluisemmat Nordnetin ja LähiTapiolan sijoitukset taakse. Ton QDVE:n kanssa mietin et olisiko LYMS parempi (Nasdaq Indeksi, mutta siinä korkeammat kulut. Mielipiteitä?
Ja tuo turkki on nyt vaan ihan puhtaasti mielenkiinnon takia.
| Rahasto | Ticker | Juoksevat kulut | Kk-säästö |
|---|---|---|---|
| Amundi MSCI Emerging Ex China UCITS ETF Acc (EUR) | EMXC | 0,15% | 7% |
| Amundi MSCI Japan UCITS ETF Acc | LCUJ | 0,12% | 6% |
| Amundi MSCI Turkey UCITS ETF Acc (EUR) | LTUR | 0,45% | 5% |
| Amundi Stoxx Europe 600 UCITS ETF | LYP6 | 0,07% | 32% |
| iShares S&P 500 Information Technology Sector UCITS ETF USD (Acc) (EUR) | QDVE | 0,15% | 15% |
| Nordnet Norge Indeks | 0,00% | 5 % | |
| Nordnet Suomi Indeksi | 0,00% | 5 % | |
| Nordnet Sverige Index | 0,00% | 5 % | |
| SPDR S&P 500 UCITS ETF | SPYL | 0,03% | 36% |
QDVE on aika keskitetty. Microsoft, Apple ja Nvidia on noin 60 prosenttia indeksistä. Nasse on hajautuksen puolesta parempi, mutta enpä minä sen enempää tohdi lähteä paremmuutta arvailemaan. Kannattaa vilkaista onko ANAV tai EQQX saatavilla. Nuo ovat kuluiltaan hieman pienempiä kuin LYMS.
Sinuna varmaan miettisin onko kaikki tuo ETF poiminta ja näkemyksen otto harkittua vai olisiko yksinkertaisempi parempi. Allokaatio prosentit ei muuten summaudu 100%:iin. Eli taulukossa on varmaan virhe jossain.
Käsittääkseni ainoa syy, miksi sijoitettavan potin jakamista muutamaan erään yleensä suositellaan on se, ettei keskivertosijoittajan pää kestä katsella vuosikausien mörnimistä.
Esimerkiksi Pölhexin teknokuplan huipulla köntsän markkinoille kerralla laittanut joutui venaamaan 12 vuotta ennen kuin oli omillaan.
Kyseessä on tietysti ääriesimerkki, mutta harva kestää venailla vuosia, vaikka kaikki kannattaisikin laittaa kerralla tuotto-odotuksen maksimoimiseksi.
Ajallisen hajauttamisen hyviä puolia on myös kätevä tuoda esiin silloin kun henkilöllä sijoitettavaa pääomaa tulee tipoittain (l. ainoa mahdollisuus on sijoittaa vähitellen) ja ollaan tarjoamassa esim. kuukausisäästötuotetta.
Sehän ei ole ajallista hajauttamista kun kuukausisäästetään palkasta. Enemmänkin päinvastoin, siinä laitetaan saataville tuleva raha (pienenä) könttäsummana aina mahdollisimman aikaisin kiinni markkinoille, sen kummemmin miettimättä onko menossa dippi vai ei.
Kyllä tuota markkinoinnissa käytetään, pikaisella haulla esim. OP (“Ajallinen hajauttaminen puolestaan hoituu helpoiten kuukausittaisella säästämisellä.”), Nordea (“Lisäksi sijoitusten ajallinen hajautus esimerkiksi kuukausisäästämisen muodossa takaa sen, että sijoittaa vähitellen ja pitkäjänteisesti.”).
Jos mulla olisi kyseessä kerran elämässä tapahtuva könttäsumman sijoittaminen, niin sitä paremmalla syyllä asiaa täytyisi ajatella rationaalisesti eikä niiden harhojen vallassa mihin ainakin itse olisin selvästi taipuvainen.
Könttäsumman sijoittamisessa tuotto-odotus on suurempi (positiivisempi) mutta tietysti myös lopputulosten hajonta on suurempi. Joku saattaa tuolla hajonnalla mitata sijoituksensa riskiä.
Ajallisella hajauttamisella saa tuota hajontaa eli riskiä pienemmäksi, mutta sehän johtuu vain siitä että sijoituksesi painotus muuttuu 100% käteispainosta 100% osakepainoksi pidemmällä aikavälillä eikä kerralla. Sitten kun ajallisen hajautuksen jakso on päättynyt ja koko summa on markkinoilla, se on ihan sataprosenttisesti sen osakemarkkinan riskin kourissa. Entäs jos se pörssiromahdus tapahtuu heti kun ajallinen hajauttamisesi on juuri valmistunut?
Jos tuollaisen summan kanssa huolettaa sijoituksen riskisyys, niin silloinhan oikea työkalu on miettiä mikä on oikea allokaatio osakkeet vs. korot, eikä se että millaisella aikavälillä kasvatetaan osakepaino 100:aan.
Niin käytetään. Mielestäni se on höpönlöpöä. Kuitenkin varmaan toimivaa markkinointia, toimihan se aikanaan minuunkin.
Ajallinen hajautus on kuin vakuutus, jossa maksetaan rahaa siitä että katastrofaalisen skenaarion (all-in huipulta) todennäköisyys laskee pienestä mitättömäksi. Ei mitään muitakaan vakuutuksia kannattaisi laskennallisesti koskaan ottaa.
Todennäköisyyspohjainen ajattelu kuitenkin lähtee siitä tilanteesta, että tapahtumia sattuu suuri määrä. Näinhän ei tässä ole. Suuren summan, kuten perinnön all-in -sijoittamisessa on käytössä vain yksi yritys.
Myöskään venäläisessä ruletissa ei kannata laskennallisesti ottaa vakuutusta, jossa maksetaan 1/5 tuotoista oleva vakuutusmaksu, jolla estetään tilanne että kuti sattuu kohdalle. Viisas sijoittaja ottanee kuitenkin vakuutuksen.
Puhutaankohan me jotenkin eri asioista?
Jos ilmaantuu sata tonnia hanskaan eikä kehtaa laittaa sitä kerralla markkinoille, vaan automatisoi sen vaikka 24 eräksi kerran kuukaudessa, niin millä tavalla se katastrofin riski on laskenut mitättömäksi sitten kahden vuoden päästä kun koko summa on markkinoilla? Voi se ruletin kuti osua kohdalleen silloinkin.
Jos osakemarkkinan riski huolettaa niin paljon että on valmis maksamaan sen välttämisestä pienemmän tuotto-odotuksen muodossa, niin mikä siinä kahden vuoden aikana muuttuu niin, että sen jälkeen onkin yllättäen valmis sellaista riskiä pitämään? Miksi ei pitäisi sen jälkeenkin osaa käteisenä tai koroissa?
Tarkennetaan tätä omalta osaltani sen verran, että missään vaihtoehdossa (kerralla vs. ajallisesti hajauttaen) en olisi laittamassa 100 % osakepainoa missään vaiheessa. Vaan pikemminkin niin, että painotus on kutakuinkin koko ajan sama siinä rahassa mikä markkinoilla on sisällä. Alkuun jokunen tonni voisi hyvinkin mennä ihan vaan Rahamarkkinarahastoon jne. Ja korot luonnollisesti mukana alusta asti. Toki niin, että ihan samanlaista markkinatilanteen arviointia tehdään korkosijoitustenkin suhteen. Jos on negatiiviset korot meneillään niin en tietenkään ole laittamassa korkolappuihin…
Todennäköisyyksistä kun puhutaan, niin millä todennäköisyydellä 22.4.2024 on oikea hetki laittaa all in markkinoille? Entä 50 000 € nyt ja 50 000 € 22.5.2024? Tai mitä jos 50 000 4.1 % talletustilille ja se sitten osakkeisiin 22.4.2025. Väärään aikaan kun laittaa koko summan kiinni niin voi mennä vuosikausia että pääsee edes alkutilanteeseen. Mutta täytyy myöntää, että nyt en edes enää muista alkuperäisen kysyjän sijoitushorisonttia.
