Osakemarkkinan huiput eivät ole yleensä mitään vuosien permanently high plateuita. Jos finanssikriisiä edeltävästi olisi all-in niin tulisi karkeasti -50% turskat heti kättelyssä ja 5 vuotta omilleen pääsemiseen. Jos taas mainitsemallasi tavalla 2 vuoden aikana, niin max drawdown olisi -25% ja omilleen pääsisi parissa vuodessa. Japanin asuntokuplassa jos tekisi samat laskelmat, niin tuhotut pääomat olisivat all-in -tekniikalla kamalia, vaikka 2v hajautuskaan ei olisi nättiä jälkeä. 3v hajautus suojaisi jo varsin hyvin tuollaisilta skenaarioilta että omilleen pääsisi vasta vuosien (tai vuosikymmenien) päästä.
2 tykkäystä
Osakemarkkinan tuotto-odotus on kuitenkin reilusti positiivinen ja yleensä huippuja seuraa uudet huiput. Ajoittaminen on vaikeaa, vaikka takaraivossa toki aina on ajatus siitä että saisipa rahat töihin juuri pohjilla, tai pelko siitä että sijoittaa juuri ennen suurta rommia.
Mutta markkinoilta ei kannata olla pois ainakaan pitkiä aikoja ja könttäsumma kerralla lienee paras strategia. Mutta en tiedä paljonko siinä häviää, jos nyt laittaa vaikka puolen vuoden sisään mielenrauhan vuoksi.
Jos huomioisi markkinan yleistä arvostustasoa (CAPE), tai trendiä, niin ehkä ajoittaminen toimisi hieman paremmin.
Tässä oli aika kiinnostavaa dataa.
Täytyy kyllä sanoa, että itsellekin tekee “pahaa” laittaa rahaa töihin kalliille US markkinoille, mutta olen vähän koittanut globaalien ETF:ien kautta pakottaa sinnekin sijoituksia ja toisaalta painottanut halvempia markkinoita. Mutta ajoittamista siten, että tilillä olisi summa odottamassa ostopaikkaa, en harrasta. Liian vaikea peli.
7 tykkäystä
Todennäköisyyksiä voi arvioida vaikka tämän kaltaisista laskelmista: Dollar Cost Averaging vs Lump Sum [All You Need to Know]
Tuon artikkelin edellisestä osasta tällainen kuva:
Ja siihen liittyvä tuhannen taalan kysymys: Do you really think you are going to be one of the lucky ones to start averaging-in during the handful of months above the 0% line?
Mun mielestäni mielenrauhan tavoittelu tällä menetelmällä on itsensä huijaamista pahemman kerran. Ymmärrän kyllä tuon houkutuksen aivan hyvin koska sama houkutus on itseäkin usein rienannut.
7 tykkäystä
Mutta jos se mielenrauha auttaa esim. siihen että se estää turhan soutaamisen tai huopaamisen tai muut pahemmat virheet, voi se olla täysin vaihtoehtoiskustannuksen arvoista mielestäni. Vaikka onkin epäoptimaallista.
Toki sitten jos meno alkaa olla sitä että odotetaan seuraavaa finanssikriisiä vuosikausia, niin siinä ei ole mitään järkeä.
5 tykkäystä
Juuri näin se lopulta taitaa olla. Hyvin todennäköisesti tässä pelissä voittajia ovat ne joilla kuukausisäästö on automatisoitu ja salkun salasana unohdettu.
3 tykkäystä
100% samaa mieltä.
Minusta tämä on tavallaan vähän koomistakin, että jos temmataan kadulta tyyppi, joka ei tiedä sijoittamisesta yhtään mitään, tehdään sille matalakuluinen indeksisalkku, sinne automaatilla summa x, poltetaan tunnukset ja kielletään tätä tyyppiä ikinä lukemasta pörssiuutisia.
Niin hän todennäköisesti voittaa suurimman osan niistä, ketä käyttää satoja tai tuhansia tunteja aikaa ja vaivaa markkinoiden ja osakkeiden analysointiin, opiskeluun, tutkimiseen ym.
En ihan heti keksi montaa asiaa, missä ilman mitään taitoja voi itseasiassa pärjätä paremmin kuin jopa ammattilaiset.
28 tykkäystä
Mutta jos ostojaan ei kannata yrittää ajoittaa, niin ei varmasti menneisyydenkään analysointia. Edes finanssikriisiä edeltävältä huipulta ostaminen ei ole ollut mikään superhuono paikka ostaa, nyt kun aikaa siitä on kulunut.
Tuo analyysi kuuluu tehdä niin että katsotaan kaikkia muitakin yhtä todennäköisiä ostoajoituksia kuin pelkästään tuota, ja sitten tutkitaan onko sen jakauman vasen laita liian hirvittävä vai ei. Kuten tuossa linkittämässäni tekstissä on tehty. Tämä taktiikka ei tietenkään sovellu niille, jotka osaavat ennustaa noita finanssikriisejä.
Japaniesimerkki on todellakin kamala, mutta ainakin kaikki mitä itse olen ylle kirjoittanut on sillä oletuksella että globaali hajautus on kunnossa ja että sen ajoitusriskin rinnalle ei ole haalittu muita riskejä keskittämällä.
2 tykkäystä
Linkittämäsi teksti ja argumenttisi on aivan oikea, mutta vain todennäköisyyslaskennan näkökulmasta. Jos saisin lukuisia könttäsummia, niin huippujen välttely olisi turhaa. Myöskin jos tuotto on varaa hävitä tai aikahorisontti on erittäin pitkä, niin silloin hajautus ei kannata. Vrt. se venäläinen ruletti, sekin kannattaa jos olisi varaa hävitä.
Konkreettisempi esimerkki voisi olla, että saan juuri sen suuruisen perinnön että voin sen turvin elää sen tuotolla. Hajautan esim. 3v ajallisesti, menetän hiukan tuottoa mutta perusajatus eli lokoisa loppuelämä toteutuu. Jos en hajauta ja osun muuhun kuin niihin harvoihin huippuihin, saan myös lokoisan elämän plus hiukan ekstratuottoa joka ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa lainkaan. Sen sijaan jos satunkin osumaan huonolla tuurilla huippuun, tuotto ei enää riitä tuotolla elämiseen ja tapahtuu katkimeneminen ja joudun töihin. Mielestäni tilastollista tuoton maksimointia tärkeämpää olisi välttää katkimeno ja “vakuuttaa” itsensä.
3 tykkäystä
Kuvitellaan, että hajautat könttäsumman kolmen vuoden ajalle. Markkina nousee tuona aikana vaikka 20%. Mitäs jos heti tuon kolmen vuoden jälkeen markkina romahtaa -50%? Siinä tapauksessa olisi kannattanut sijoittaa könttäsumma heti sisään. Eli ei tuo ajallinen hajauttaminen toimi kuin hyvällä tuurilla.
5 tykkäystä
Tässä mielenkiintoinen käppyrä liittyen ajallisen hajauttamisen mielekkyyteen, poimittu kirjasta ”Nick Maggiulli - Just keep buying”
4 tykkäystä
Kyllä tämä on ihan validi skenaario. Mikäli tuollainen tapahtuma tuhoaa ne suunnitelmasi tuon potin käyttämiselle (tuon summan tuotoilla eläminen), etkä millään pysty ottamaan sellaista riskiä, niin silloin sitä riskiä on pienennettävä. Se tapahtuu perinteisesti allokoimalla pienempi osa kuin 100% siitä potista osakkeisiin. Silloin tietenkin pienennät myös odotettavissa olevaa tuottoa.
Jos et tee niin, vaan tuudittaudut siihen että 3 vuoden pituinen ajallinen hajauttaminen pelastaa tuolta riskiltä, niin sen 3 vuoden kuluttua olet edelleen 100% riskin tilanteessa ja tuo skenaariosi voi edelleen tapahtua. Ainoa ero on, että olet saanut kolmelta vuodelta jonkin verran tuottoa.
Mikä se kolmen vuoden aikainen toteutunut tuotto on, on sitten eri asia. Todennäköisesti se on hieman pienempi kuin könttäsummalla saatu tuotto olisi ollut. Jos on ollut myrskyiset markkinat, niin arvoa ei välttämättä ole sulanut yhtä paljon kuin könttäsummasta olisi. Mutta voi olla mitä tahansa näiden vaihtoehtojen väliltä tai ulkopuoleltakin.
Silti, kolmen vuoden jälkeen riski on edelleen tapissa ja kuvailusi perusteella sen pitäisi olla edelleen sulle liian korkea.
Ajallinen hajauttaminen ei tarkoita mitään muuta kuin saman riskin ottamista vähän myöhemmin.
6 tykkäystä
Absoluuttisesti huonoin skenaario on että ostaa kerralla huipulta. Ajallisesti hajauttamisen ainoa etu on että se pehmentää tuon harvinaisen tapauksen iskua.
2 tykkäystä
Näissä lump sum vs DCA tutkimuksissa usein oletetaan, että käteinen on sijoitettuna johonkin lyhyisiin korkopapereihin. Esim tuossa PWL Capitalin tutkimuksessa käytössä oli US 1 Month TBill. Tuon korko on tällä hetkellä 5,49%.
Aika harva taitaa säästössä olevalle käteiselleen tuommoista korkoa saada. Korkopapereiden tuotoistakin maksetaan vielä välissä verot, joita tutkimuksissa tuskin on huomiotu.
Eli todellisuudessa tilanne on vielä enemmän könttäsumman puolella.
6 tykkäystä
100% osakesalkku on volatiili. Vaikea sellaisella on firettää, ellei salkku ole oikeasti ISO. Ei auta ajallinen hajauttaminen, sillä romahdus ei kysy ajankohtaa.
1 tykkäys
Tuossa vielä Ben Felixin turinat aiheesta
3 tykkäystä
Ja jos ei ole tänään pokkaa laittaa sataa tonnia kerralla markkinoille, niin mikä kolmessa vuodessa ehtisi muuttua niin, että silloin on pokkaa pitää koko summa siellä?
Tämä ajatus siitä että salkussa jo olevat laput olisi jotenkin erilaisia kuin ne joita vasta aiot ostaa, liittyy vahvasti erään toiseen harhakäsitykseen:
Moni ajattelee tehneensä hyviä osakepoimintoja halvalla, mutta nyt kun ne onnistuneet valinnat ovat raketoineet, ne ovatkin niin kalliita ettei kannata ostaa lisää. Kannattaisi valkata jotain muuta halpaa, tai ei ostaa ollenkaan vaan odotella.
Jos sulla olisi nyt nykyistä salkkuasi vastaava määrä käteistä, koostaisitko niillä nykyistä vastaavan salkun, vai jonkin toisenlaisen? Jos toisenlaisen, niin silloin varmaan ajattelet että tuotto-odotus olisi parempi niille toisille osakkeille kuin nykyisille.
Miksi silloin kannattaisi nytkään säilyttää niitä nykyisiä, eikä myydä pois ja vaihtaa toisiin?
Verot ja kulut tietenkin mutkistavat tätä skenaariota, mutta perusajatuksen pitäisi välittyä.
3 tykkäystä
Jep, huonoimmalla mahdollisella ajoituksella dca on lähes yhtä huono kuin all-in huipulta, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä huono (tässä n. -45%). Ajallinen hajautus antaa siis huonoimmillaankin hiukan suojaa sitä vastaan että ostaisi all-in huipulta. Jos tällaista vastaan haluaa vakuuttaa itseään niin dca (tai vaikka osa sijoituksista lyhyisiin korkoihin, joka myös uhraa tuottoja volan laskemiseksi) on ihan okei.
1 tykkäys
Näistä kahdesta vaihtoehdosta dca suojaa sinua tuolta riskiltä vain kestonsa ajan (esimerkeissä pari vuotta), ja siltäkin ajalta suoja painottuu vain alkupuolelle. Korkoallokaatio suojaa koko sijoitusajan. Aivan eri asiat.
2 tykkäystä
Totta, näitä ei voi kokonaan rinnastaa, mutta jos tarkoitus on ainoastaan välttää kuplan huippu, korkoallokaatiota tulisi pitää vain tuon samat pari vuotta.
Taustoitan dca-puolustuspuhettani hiukan: sain talokaupasta 2021 syksyllä klönttäsumman rahaa. Tulkitsin tuolloin että markkina on nyt historiaansa nähden kallis, mutta en tiennyt tapahtuuko normalisaatio tuloskasvun vai arvostustasojen laskun myötä. En halunnut istua markkinalta poissa jälkimmäisen vaihtoehdon pelossa mutten myöskään mennä all-in siinä pelossa että ostaisin kuplan huipulta. Hajautin siis ostokset parin vuoden ajalle ja se sattui olemaan hyvä valinta ja ennen kaikkea psykologisesti helpompi.
Mutta vaikka nuo kaaviot näyttävät hyvin kuinka harvoin dca on kannattavampi kuin könttä, mielestäni tuota vääristää jonkin verran se, että eihän kuplan huipulla ostamista pelätä yleensä silloin kun arvostustasot ovat neutraalit. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että keskimäärin ajallinen hajauttaminen ei kannata ja sen suoja voi olla huonolla tuurilla miltei olematon.
2 tykkäystä
