Saahan sitä yrittää, mutta ketjussa on jo moneen kertaan perusteltu useisiin tutkimuksiin viitaten, että könttäsijoitus on todennäköisyyksien valossa parampi ratkaisu.
7 tykkäystä
Tuo Vanguardin V3AA on ihan kelpo vaihtoehto, mutta sijoitusten määrä saattaa sinänsä hämätä, että SPYI on uudempi ja kasvaa vielä, jolloin sijoitusten lukumäärä voi myös kasvaa.
En kuitenkaan itse missään nimessä haluaisi sijota ESG rahastoon +50 vuoden sijoituksiani, koska koko hömpötys saattaa loppua matkan varrella tai vähintäänkin muuttua erilaiseksi useaan kertaan. Lisäksi sillä sulkee pois historiallisesti kaikista eniten tuottaneita firmoja, jotka usein on tosi matalasti arvostettuja, hyljeksittyjä firmoja, jotka ei nykyään ESG-sääntelyssä pääse mukaan indeksiin. Kuten tupakkafirmat esimerkiksi.
Koko edellisen kappaleen voi kuitenkin unohtaa, ellei ole indeksiautisti. Lopputulos tuotoissa on kohtuu samanlainen ja käytännössä sijoituksen lopputulos riippuu oikeasti paljon enemmän sijoitetuista rahasummista, kuin siitä, seuraako valittu indeksi ESG vai ei-esg -versiota tai onko sen TER 0,07 % korkeampi.
4 tykkäystä
Pitää tässäkin yhteydessä tietysti muistaa, että nuokin tutkimukset perustuvat menneeseen dataan. Eli analysoitu sen perusteella erilaisia “miten olisi käynyt” -skenaarioita.
Ja kuten tiedetään, se ei ole tae tulevasta. En nyt tarkoita, että olisi syytä pysyä pois markkinoilta, mutta kun katsoo vaikka sepen käppyrää niin ei voi välttyä pieneltä ajatusleikiltä. Eli jos uskoo siihen, että tuo nousu ei jatku ikuisesti, vaan jossain vaiheessa heijarikin hellittää, voisi jäädä “passiivisesti odottamaan sitä”. Eli rahat jonnekin 4-5 % tuottokohteeseen siihen asti, kun S&P 500 tulee alas vaikka 20-30 % (tai joku muu luku) ja sitten taas sinne kiinni.
Ei sijoitussuositus tämäkään.
Ongelma tässä taktiikassa on, että nousua saattaa tulla vielä vaikka yli 50% ennen kuin tulee se 20-30% lasku. Itse olen tämän kokenut joskus, kun tuli yritettyä markkinoiden ajoitusta. 
26 tykkäystä
Totta kai nousua saattaa vielä tulla. Eihän strategiaa tarvitsisi edes miettiä jos sitä vaihtoehtoa ei olisi 
Kysehän on vain siitä, minkä suuntaista kehityskulkua pidät todennäköisempänä tästä hetkestä eteenpäin.
En ihan saa kiinni miksi SPYI eikä IUSQ. Jälkimmäisessä on on Intiaa 1,5%, mitä ei SPYIssä ymmärtääkseni ole erikseen ollenkaan. Itse laitan suurimman osan iusq (toki muitakin) enkä tarvitse koskaan muuta.
Molemmissa on intiaa vajaa 2%… plalalalalalalallalalalalaalla
SPYI seuraa ACWI IMI indeksiä, jossa on mukana myös pienyhtiöt toisin kuin ACWI indeksiä seuraavassa IUSQ:ssa. Lisäksi SPYI:ssä on inan verran matalammat juoksevat kulut.
Mutta ei näissä isoa eroa ole. Molemmat on hyviä all in one ratkaisuja.
10 tykkäystä
Ero on siinä, että toisessa vai isot yhtiöt (IUSQ) toisessa sen lisäksi myös pienet. Valinan kai ratkaisee enemmän se, ajatteleeko että pienilläkin olisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia
1 tykkäys
Miksei olisi? Pienyhtiöt ovat tuottaneet historiallisesti paremmin kuin isot.
Historical and expected returns - Bogleheads
Ovat myös tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvässä alennuksessa large cappeihin nähden.
Are overlooked small- and mid-cap stocks about to surge? | J.P. Morgan Private Bank U.S. (jpmorgan.com)
13 tykkäystä
Lyhyt ja tietämätön kommentti, mutta miten korkokäyrät käyttäytyy samalla? Kiva olisi saada viereen graafi korkokehityksestä. Onko tämä vai sitten joku muu asia isoimpana vaikuttamassa isojen ja pienten väliseen tuottoeroon.
Kutina, että korkeiden korkojen aikaan pienet ottaa hudaa, huonommat lainaehdot ja usein enemmän lainaa kuin isoilla.
Ei nuista ainakaan selvää korrelaatiota näy. Tuossa kuva jenkkien kymppivuotisesta samalta ajanjaksolta vertailun vuoksi.
Teknokupla tuossa P/E ratio käppyrässä näkyy ainakin selvästi. Epäilen, että 70-luvun ale voisi liittyä öljykriisiin, mutta tämä on puhdas mutu.
1 tykkäys
Myös minulla SPYI kiikarissa (horisontti 20+ vuotta). Nyt on vain niin, että välittäjällä, jota olisin käyttämässä, kyseinen ETF on tarjolla vain Lontoosta ostettuna ja USD-noteerattuna. Pitäisi siis ostaa dollareissa.
Auttakaa hahmottamaan keskeisiä riskejä, jotka liittyvät dollareissa ostamiseen. Siis muita kuin että euro vahvistuu merkittävästi dollariin lähden.
Välittäjä antaa valuuttamarginaaliksi +/- 1,85 %, mitähän tuo tarkoittaa kulujen kannalta?
Ei ole poissuljettua ostaa toisellakin välittäjällä, mutta en haluaisi.
Kerropa, mikä välittäjä on kyseessä? Helpompi vastata kun ei tarvitse arvuutella asioita. Ja onko siis järkevämpi ostaa tuon mysteerivälittäjän kautta kuin esim. Nordnetin kk-säästön kautta 2,5e/kk kuluilla ja samalla menee veroilmotkin oikein?
Tämän olet ymmärtänyt väärin. Mitään valuuttariskieroa ei ole ostit sitten USD-noteerattua tai EUR-noteerattua. Niiden arvo kehittyy euroissa (tai dollareissa) ihan samaa tahtia. On siis ihan se ja sama kumpaa ostat valuuttariskimielessä. Valuuttariski muodostuu vain sen rahaston omistuksista eli firmojen bisneksistä. Ja ne ovat tismalleen samat noissa. Ja hajautettu öbaut täydellisesti ympäri maailman.
7 tykkäystä
Kerrotko, miksi tuollaista harkitset? Miksi haluat realisoida verot ja maksaa kulut päälle ja vaihtaa toisiin ihan vastaaviin (?) ETF:iin? Mikä on tuon liikkeen hyöty? SRX8:n kulu on tismalleen sama kuin vuaa:n. vwce:n kulu hiukan korkeampi kuin EUNL+hilut. Eli sulla on varmaan joku muu syy tuolle kuin massiiviset säästöt kuluissa, joilla kuittaisit myynnin aiheuttamat menetykset?
Muutoinkin en tajua, miksi myisit vaikka haluaisitkin uudet sijoitukset johonkin toiseen ETF:ään (esim. jos haluaa eroon tuon EUNL-kombon ostamisesta). Eikö ne vanhat voi jättää tuottamaan ja laittaa uudet ostot uuteen etf:ään?
Mutta siis: miksi?
6 tykkäystä
Sitä tässä juuri pohdin, että onko järkevämpää.
Mulla on pankkiasiointi Danskessa, ja ostaisin mieluummin sinne pitkään salkkuun säilytykseen tämän tyyppistä tavaraa, koska se pitää pankkiasioinnin juoksevat kulut alhaalla.
Nordnetin kautta ostaminen on halvempaa, mutta mulla on insentiivi maksaa yksittäisestä ostosta enemmän. Tulen tekemään muutaman kertasijoituksen, joissa kustannus on Danskessa mulle 5 €, Nordnetissa sen 2,5 €. Ostokertoja tulee ehkä 10, ja sitten haluamani pääoma on sisässä, ja asioinnin laajuus takaa sen, että säästän pankkipalveluissa kymppejä vuodessa.
Myyminen on sen sijaan Nordnetissa törkeän kallista. Voi tietysti olettaa, että heillä hinnat laskevat, mutta niiden pitää laskea ihan tosi paljon että vuosien säästö ylittyisi.
Mutta tuo valuuttakysymys tässä nyt vielä mietityttää. Nordnetista lappua saa XETRAsta, Danske myy vain GB-versiota dollareissa. Valuutanvaihtokustannuksetkin mietityttävät.
2 tykkäystä
Kysy niiltä, että llisäävät SPYI:n Xetrasta. Usein hyväksyvät.
1 tykkäys
Luultavasti myyt lukumääräisestä vähemmän kuin ostat. Eli myydessä korkea minimikulu ei ehkä ole niin iso ongelma kuin ostettaessa. Mutta ymmärrän tuon pointin, että saat muita etuja kun Danskessa on tietty määrä varallisuutta.
Valuutanvaihtokulu näyttäisi Danskessa olevan 0,25%. Lontoon osakeostoissa tulee myös 0,5%:n leimavero, joten luultavasti tulee ETF:ienkin kohdalla. Eli se nostaa entisestää ostokuluja. Mutta tuntuu oudolta, että Danske ei tarjoasi tuota Xetraa. Mitä jos kysyisit, että voisivatko laittaa tarjolle SPYI:n Xetrasta? Joskus pankit ottavat noita manuaalisesti kaupankäyntiin. En ole itse Dansken asiakas, joten en tiedä, miten heillä. Mutta ei maksa mitään kysyä.
Dansken hinnasto: https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-bank/fi/sijoittaminen/danske-kaupankaeynti-online_hinnasto.pdf
1 tykkäys
@Ilarion @Paapaa kysyin jo lisäämisestä 
Ei ole kuulemma tulossa. En ymmärrä syytä, kun xetrasta myyvät kuitenkin paljon muita lappuja.
Täytyy laskeskella tätä nyt vielä. Jos yhtä lappua kerran vuodessa vanhoilla päivillään myy, on totta että myyntikertoja ei välttämättä paljon tule. Toisaalta niitä voi tulla vaikka 40 
Edit kiitos kommenteista, näillä pääsen kyllä ratkaisuun.
1 tykkäys
Onpa todella ikävää ja täytyy pitää mielessä jos joskus edes vahingossa mietin tilin avaamista Danskeen.
1 tykkäys