Nyt kun Raisio alkaa suuntaamaan yhä enemmän myös ulkomaille kaurapohjaisilla tuotteillaan, niin onko foorumilla tietoa siitä, pidetäänkö kauraa esimerkiksi Euroopassa samanlaisena superfoodina kuin se Suomessa on?
Kiitos tarkkasilmäiselle, sivun 8 arvostustaulukko on nyt korjattu!
Mielenkiintoista seurata miten kv-laajentuminen etenee ja mitkä ovat ensimmäiset laajentumismarkkinat. Tätä kv-kulmaa lienee pidetty mielessä jo siitä lähtien, kun Raisioon alettiin rakentamaan suurta kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden tehdasta.
Käsittääkseni kaura on perinteisesti nähty monissa maissa lähinnä rehuviljana, mutta viime vuosina sen terveysominaisuudet ovat nousseet esiin ja etenkin anglosaksisissa maissa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa kulutus on kasvanut.
10 tykkäystä
Talousjohtaja ostanut 5000 kpl.
6 tykkäystä
Hieman historiaa…
Wahlroosin tuoreimmassa kirjassa “Sateentekijät” oli hieman juttua Raisiosta Nallen näkökulmasta. Olivat siis ymmärtääkseni Raisiossa konsultoineet Mandatumia silloin kun Benecol -buumi oli isoimmillaan siinä vuosina 1997 - 1998. Benecol oli silloin ulkomaisten sijoittajien suuren kiinnostuksen kohteena ja Raision osakekurssihan nousi silloin korkeimmillaan yli 17 euron ja ymmärsin kirjasta, että isoimmat omistajat olivat kysyneet Mandatumilta “mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä”. Nallen mielestä Benecol oli Raisiolle aivan liian iso riskikeskittymä, koska se oli jo käytännössä luokkaa 90% firman markkina-arvosta. Eli tätä riskikeskittymää olisi ihan järkevä vähän pienentää omistajien näkökulmasta.
Nalle oli ehdottanut pariakin tapaa, jolla Raisio olisi tehnyt hyvän tilin Benecolilla järjestemällä osakeannin benecolista kiinnostuneille ulkomaalaisille sijoittajille ja toinen vaihtoehto taisi olla benecolin spin-offaaminen yhtiöstä ulos. Nallen mukaan ainakin molemmat vaihtoehdot olisivat olleet melko helppo toteuttaa ja silloisille pääomistajille tämä olisi ollut melko järkevä tapa pienentää riskiä menettämättä kuitenkaan äänivaltaa yhtiössä. Mutta näitähän ei sitten edistetty ja jäi ainakin itselleni aika huono kuva silloisesta päätöksenteosta: ilmeisesti silloiset omistajat olivat pääosin viljelijä-taustaisia ja haluttiin pitää kynsin hampain kiinni omistuksista periaatteellisista syistä vaikka rahallisesti tuossa olisi ollut paljonkin järkeä.
Nyky-Raisiosta en itse paljoa tiedä ja toki parinkymmenen vuoden aikana on moni asia muuttunut. Toivottavasti päätöksenteko ja omistuspohja on paremmalla tolalla kuin 90-luvulla. Mutta jos kiinnostaa tuo osa Raision historiasta niin kannattaa tuo Nallen kirja lukaista tai kuunnella äänikirjana niinkuin itse tein. Raisiosta on juttua siellä kirjan loppupuolella.
12 tykkäystä
Minkä verran Raisiolla on mahdollisuus vaikuttaa omien tuotteidensa näkyvyyteen kaupassa?
Käsittääkseni parhaista paikoista kaupan hyllyillä kilpaillaan verisesti. Onko tuote niin alhaalla, ettei selkävaivaiset saa kurotettua tai niin ylhäällä, ettei muksut yletä, onko tuote silmien korkeudella, paljonko tuotetta esillä yms. yms.
Jokainen K-Kauppa on yksilöllinen ja S-Ryhmä on mitä on, mutta toivoisin Eloveenalle parempaa näkyvyyttä. Esimerkiksi sellainen kartonkihylly Eloveena kuosilla, missä pelkkää Eloveenan kaurajuomaa olisi loistava. Onko Raisiolla siis mitään “lihaksia” saada myymälöiden sisälle parempaa näkyvyyttä omille tuotteille vai ollaanko sen armoilla, mihin (syystäkin) työhönsä kyllästyneet hyllytäjät tuotteet milloinkin laittaa?
Välillä Eloveenan kahvikaurajuomat ovat hyllystä kokonaan loppu. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia. Joulukin tulossa, kaupat täyttyy ties mistä värikkäästä sesonkitilpehööristä, joten erottuminen sen kaiken keskeltä olisi tärkeää.
2 tykkäystä
Terve.
Kuten alla toteat, kaupparyhmien välillä on huomattavia eroja. Kauppiasvetoisissa vaikutusmahdollisuudet ovat pistetasolla varsin hyvät sekä näkyvyyteen että valikoiman laajuuteen. Tästä syystä olemme lisänneet kotimaan myyntikenttäämme 40%:lla vast’ikään. Lihaksia siis on.
Elovenan hyllypuutteet ovat kysynnästä johtuvia, olemme kasvaneesta volyymista huolimatta pystyneet hyvään toimituskykyyn koko syksyn ajan.
Parhain terveisin,
Pekka
PS. Onko Elovena-joulukalenteri jo hankittu? 
22 tykkäystä
“Elovenan hyllypuutteet ovat kysynnästä johtuvia, olemme kasvaneesta volyymista huolimatta pystyneet hyvään toimituskykyyn koko syksyn ajan.”
Tämä on kyllä tosi kova uutinen, koska itsekin olen joutunut täällä pohjoisemmassa useita kertoja syksyn aikana toteamaan, että Elovena-kaurajuoman kahviversio on loppu. Tilalla vain tyhjä nostolava eli isosta kaupasta kyse. Tämä siitäkin huolimatta, että esim. Oatly lähti syksyllä välillä erittäin aggressiiviseen hintakilpailua n. 30%:n alennuksella.
Olen itse lisäillyt Raisiota pikkuhiljaa salkkuun sillä ajatuksella, että Elovena on kaurajuomien kuningas ja viimein pastahyllylläkin on pärjätty, kun markkinajohtaja sössi oman tuotantonsa.
Jos sillä halvemmallakin pastalla pystytään katetta tekemään, niin rohkeasti vaan siihenkin suuntaan panoksia.
7 tykkäystä
Eikö tämä ole hieman ristiriitainen lause? Jos on puutteita niin ei silloin toimituskyky ole riittävä?
2 tykkäystä
Jos uskotaan, että se ei sisällä ristitriitaa, se on tulkittava jotakuinkin näin:
“Meillä on hyvä toimituskyky, olemme toimittaneet sen mitä on tilattu, ja toimitusajat ovat olleet normaalit. Kysyntä on ollut kovaa, joten jotkut kauppiaat eivät ole osanneet ajoissa tilata joitakin tuotteitamme riittäviä määriä, joten hyllyissä on ollut ajoittain tyhjää siitä syystä.”
Eli jos kauppias huomaa tiistaina, että tietty tuote on selvästikin loppumassa keskiviikon aikana, ja uusi tilaus on tulossa perjantaina, aina ei ole mahdollista tilata tukusta lisäerää niin pikaisesti, että uusi erä olisi jo keskiviikkona perillä.
Jos puute johtuu vähittäiskauppiaan tai tukun huonosta ennakoinnista (ja sehän voi johtua kysynnän nopeasta muuttumisesta, ei välttämättä huonosta ennakointitaidosta), ei valmistajan toimituskykyä voi siinä kohtaa parjata.
10 tykkäystä
Huomenta Enska.
Kyse on monesti kaupan omien tilauksien riittävyydestä, kun jonkun tuotteen kysyntä kasvaa. Ennuste ja siitä syntyvät tilausehdotukset eivät aina seuraa riittävän nopeasti kysynnän kehitystä.
Pt,
Pekka
17 tykkäystä
Huomenta!
Kiitos vastauksesta.
En sitä osannut noin ajatella, mutta näinkin se tietysti voi olla kuten @P_O_Niemi kin ylempänä asian avasi.
Toivotaan siis, että kauppiaat huomioivat asian ja ostavat isompia eriä.
Lisäksi on hienoa, että @Pekka_Kuusniemi ehditte seuraamaan ja kommentoimaan täällä Indresin foorumilla. Se tuo Raision lähemmäksi meitä sijoittajia.
Pt, “enska”
14 tykkäystä
Samoilla linjoilla ja ostot päällä.
1 tykkäys
Talousjohtajan hankinta 5000 osaketta.
10 tykkäystä
Antti Leinonen on kirjoittanut Raisiosta.
Viime vuosina Raisio on kuitenkin muuntautunut entistä enemmän kuluttajatuoteyhtiöksi. Nykymuotoonsa Raisio asettui, kun se myi vuonna 2018 naudanrehuliiketoiminnan 34 miljoonalla eurolla (P/S 0,46x). Ennen sotaa Ukrainassa Venäjän osuus Raision liikevaihdosta oli noin viidennes. Raisio myi Venäjän liiketoiminnot 3,6 miljoonan euron tappiolla viime vuonna. Tämän vuoden alussa Raisio myi kalanrehuliiketoimintaa harjoittavan Raisioaquan.
Alaotsikot:
- Investoinneista rahantekoon
- Tuotto nojaa maltilliseen kasvuun ja osinkoon
- Viljan hinnoista vipua tulokseen?
6 tykkäystä
En tiedä onko tästä jo ollut puhetta jossain, mutta osaako joku sanoa, mikä on julkisen sektorin osuus Raision myynnistä?
Aina välillä nousee esiin, pitäisikö kaurajuomien päästä tukien suhteen samalle viivalle maidon kanssa niin, että koulut, päiväkodit ym. saisivat myös kaurajuomaa tarjolle. Itse kun en enää peruskoulussa vuosiin ole käynyt (päiväkodista puhumattakaan), eikä vanhainkotiin ole vielä asiaa niin en tiedä mikä niissä on politiikka näiden juomien suhteen.
4 tykkäystä
Kaurajuomaa on tarjolla noissa paikoissa.
2 tykkäystä
Miten Myllyn paras makaroni on saavuttanut oman asemansa niin suosittuna tuotteena kauppojen makaronihyllyssä? Olen kiinnittänyt huomiota, että Myllyn parhaalla on usein iso lava makaroneja kaupoissa mutta Raision Torinoa saa hakea katseella hyllystä. Viimeksi eilen asia tuli mieleen kun olin vaimon kanssa kaupassa ja sieltä vaimo nappasi Myllyn parhaan mukaansa niin ettei tarvinnut edes pysähtyä niiden kohdalla. Itse perässä kulkiessa hain katseella Torinoa mutta en löytänyt. Varmasti siellä niitä oli mutta ei sattunut silmään. Raision pitäisi pyrkiä tuomaan esille niitä paremmin. Ehkä toinen on pussin väritys joka voisi olla Torinolla erottuvampi. Tämä siis Prismassa.
1 tykkäys
Hintaero on ainakin näiden kahden välillä merkittävä.
3 tykkäystä
Toinen asia joka tuli mieleen, että Raisio voisi lanseerata kauramakaronin joka tulisi Elovena-tuoteperheen alle. Saa käyttää, muttei oo pakko.
5 tykkäystä
Terve.
Mainitsemasi kenttä on varsin pirstaleinen ja myös hankintakanavien suhteen on tarjontaa. Teemme aktiivisesti työtä foodservice -asiakkaissa koskien koko tuoteportfoliota.
Ruokamurroksen vauhdittamisessa tällä jakelukanavalla on tärkeä rooli. Saadaan kuluttajia tutustumaan kasvipohjaisiin tuotteisiin isommassa mittakaavassa ja sitä kautta kulutustottumukset muokkautuvat.
Parhain terveisin,
Pekka
10 tykkäystä