Riskeinä nään juurikin tuotekehityksen ja siinä onnistumisen. Tällä hetkellä Raisiolta löytyy erittäin kasvavassa kasvisproteiini (lihankorvike) sektorista vain Elovena Kaurajauhis, joka ei tuotteena ole kovin kaksinen. Vönerit, Gold&Green nyhtökaura, Beyond Meat, Boltsit ym. menee ohi. Ylipäätänsä Elovenan kohdalla nään riskinä markkinoinnin. Suomessa toki tunnettu, mutta puhutteleeko enää nuorempaa kohderyhmää saati ulkomailla?
Markkinointiviestintään tulee jatkossa panostaa entisestään Suomessa ja erityisesti ulkomailla. Tarvitsevat osaavan toimiston jeesiä ja selkeän lead agencyn.
Terveelliset elintarvikkeet megatrendi tukena ja pienellä hieno säädöllä markkinointiin niin tässä on kova lappu. Tankkailen sopivien paikkojen ilmeentyessä
Hyviä pointteja molemmilla yllä. Yksi mitä itse kaipailisin valikoimiin on kauratortillat. Nyt joutuu käyttämään kilpailijan tuotetta (Myllyn Parhaat).
Raisiossa on hyvää supervahva tase, varsinkin verrattuna muihin elintarvikealan yhtiöihin. Siihen oikeastaan hyvät asiat loppuvatkin. Liikevaihto on laskenut jo vuosia ja oman pääoman tuotto heittelehtii. Oman pääoman tuotto on niin heikko, että yhtiö tuhoaa investoinneilla omistaja-arvoa. Onneksi yhtiö on pidättäytynyt osakeanneista. Osake on huomattavan kallis. P/B = 3,495 / 1,72 = 2,03. Yhtiön 10 vuoden keskiarvo oman pääoman tuotolle on 5,52 %, mikä antaa tulostuotto-odotukseksi vaivaiset 2,72 %. Se ei ole riittävä korvaus yhtiöön liittyvistä riskeistä.
Jos lähtee siitä että yhtiö on menneisyytensä vanki, eikä uusi johto ja päivitetty strategia tuo asiaan muutosta niin kallis on kaikilla mittareilla. Itse katson eteenpäin ja näen potentiaalia fokuksen terävöittämisen ja brändin kirkastamisen kautta. Terveellisten ja vastuullisten elintarvikkeiden trendi antaa sopivasti takatuulta.
Osui silmään eilisestä IL:stä: “Kaupoista kahmitaan nyt läjäpäin leivontatuotteita – näitä reseptejä koko Suomi leipoo”. Itsekin väänsin sämpylät pitkästä aikaa
Oleellista on toki tulevaisuus, mutta en ole niin taitava että osaisin tulevaisuutta ennustaa. Syy miksi nuo menneet lukemat ovat hyödyllisiä on se, että yhtiöillä on aika pitkälti samat assetit vuodesta toiseen. Sama maine, samat tuotteet, samat kuluttajaryhmät, sama yrityskulttuuri, työntekijät ja asema markkinoilla. Tuloksissa on eroa riippuen siitä mitä kertaluontoisia eria sattuu millekin vuodelle, mutta keskiarvoja laskemalla näiden vaikutus vaimenee. Analyytikkojen homma on ennustaa seuraavaa 12kk:ta ja silloin kertaerillä on suuri merkitys, kuten myös sillä mikä on “kertaeristä puhdistettu” suorituskyky. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tällaisilla ei ole merkitystä. Aina tapahtuu jotain mikä tapahtuu vain kerran, mutta sattumia tapahtuu säännöllisesti. Paras arvaus seuraavan 10 vuoden oman pääoman tuotosta on menneet kymmenen vuotta, jos yhtiö ei ole tehnyt jotain todella radikaalia muutosta, kuten vaihtanut kokonaan toimialaansa.
Laadullisilla tekijöillä on myös merkitystä. Jos Raisio keskittyy terveellisyyteen tulevaisuudessa, tuleeko yhtiön brändistä kuitenkaan sellainen, että se assosioidaan juuri terveellisyyteen? Menet kauppaan ja näet Raision uuden tuotteen. Ajatteletko että se on jotain ravintoarvoiltaan ylivertaista kilpailijoihin verrattuna? Brändit ovat toivo elintarvikealan bulkkiintumisen ehkäisystä. Oleellista ei ole se mitä brändistrategit neuvovat, vaan se mitä tavallinen kuluttaja on firmasta mieltä (jos mitään!). Asiaan vihkiintyneet suhtautuvat siihen aina intohimoisemmin kuin muut.
Entä onko terveellisyys hyvä strategia? Ihmiset aina vastaavat kyselyissä kannattavansa terveellisyyttä, vastuullisuutta ym. sosiaalisesti hyväksyttäviä asioita, mutta kauppakassiin sitten tarttuu ne vaihtoehdot jotka on helppoja ja syntisen epäterveellisiä. Aamiaismurot, joiden painosta on 20 % silkkaa sokeria, tekevät kauppansa ja maistuvat kuluttajille. Kumman heppoisesti sanotaan, että kun firma vain seuraa jotain trendiä niin se on silloin aina hyvä sijoitus.
Sotivatko nämä kohdat hieman Raision strategista muutosta vastaan? Yhtiö on tehnyt järjestelyjä 2000 -luvulla ja viime aikoina paljon. Analyysissa ne on saatu pdffässä yhdelle sivulle pelkästään muuttamalla fontti suurennuslasilla luettavaan kokoon.
Mahtaako kokonaan gluteeniton Raision kaura olla patentoitu tai patentoitavissakaan, en muista?
Kaura on luontaisesti jo lähes gluteeniton, ja maailmalla on jo kauravillitys kova monituisten valmistajien luodessa siitä uusia tuotteita. Kilpailua siis on.
Kai tuo gluteeniton kaura on juurikin se Raision kärkituote, mitä kauran vientimarkkinoihin tulee. Myös Elovenaan on luvassa gluteeniton tuotelinja Nokian uudistettuun kauramyllyyn. Kaura on siis itsessään gluteenitonta, mutta viljelyvaiheessa pitää käsityönä varmistaa, ettei joukkoon eksy muita viljalajeja. Muualla Euroopassa kaura ei ole vielä yhtä suosittua ihmisravintona kuin Suomessa ja Venäjällä.
Ihan bulkki viljantuotannossa ei Suomalainen pärjää Jenkeille, Ukrainalaisille tai Venäläisille. Heillä on kilpailuetu suurten viljelmien tuoman hyödyn, hyvän viljelymaan, työvoimakustannusten ja sallivamman kemikaalien käytön vuoksi. Omat odotukseni Raision suhteen on gluteenittomana tuotettu kaura ja siitä tehtävät laadukkaat jatkojalosteet. Käsittääkseni ruuan terveystrendin pitäisi tulla vähentämään vehnän ja lisäämään kauran syöntiä. Muistaakseni olen nähnyt Semperin gluteenitonta kauraa, joka oli tuotettu jossain muualla kuin Suomessa, eli ei ole ainoastaan Suomalainen juttu. Raisio voi silti olla luotettavampi tuottaja tällaisessa äärimmäisen hygieenisesti tuotetussa tuotteessa, kuin moni kilpailija johtuen jo Suomalaisista laatuvaatimuksista.
Varmaan, ja toivottavasti, patentti on sitten haettuna puhtaasti ja laadukkaasti tuotetulle kokonaan gluteenittomalle kauralle. Hintakilpailuun suomalaiset tuotteet eivät pysty, ainakaan vielä. Jos hinta tuntuu korkealta, kuluttaja saattaa yhtä lailla valita suuresta liudasta kokonaan gluteenittomia heinäkasvien siemeniä ja hiutaleita, joita suuri osa maailmasta syö jo nyt.
Olen tutkinut viime päivinä Raisiota ja yrittänyt löytää firmalle ajureita, joilla ~20 p/e olisi oikeutettu. Inderesin laajan katsauksen läpikäyneenä potentiaalisesti pelkkään noin 4% osinkoon nojaava tuotto ei tunnu itselleni riittävältä painaa ostopainiketta.
Q1 oli kova, kaupoista tyhjennettiin jauhot, makaroonit ja puurot. Ottaen huomioon brexitin varjon ja sen vaikutukset Benecol brändin myyntiin tuntuu nykyinen yli 3€ arvostus kovalta. Suomessa Benecol ei ole vahvoilla vaan markkinalla isoimmat taitavat olla Oivariini ja Keiju? Leipooko ja kokkaako Suomi entistä enemmän kotona nyt poikkeustilan jälkeenkin vai haihtuuko Q1 kaltainen huipputulos?
Olen myös henkilökohtaisesti pettynyt Elovenan brändiuudistukseen ja epäilen että sen suhteen ei uskallettu tehdä riittävän radikaaleja muutoksia, että brändi kantaisi muualla kuin kotimaassa. Ilme on parempi kuin aikaisemmin, mutta edelleen kovin vanhahtavan tuntuinen. Katsoin että Suomen parhaimmistoon kuuluva firma on ollut tekemässä uudistusta (Bond), joten katson tätä mahdollisesti aivan liikaa omasta kuplastani, jossa eniten trendaavat suoraan kansainvälisiksi suunnitellut brändit kuten Beyond Meat, Oatly jne.
Kauran käytön lisääntyminen ja siihen liitettävät terveysvaikutukset voivat olla Raisiolle iso etu, mutta pystyykö Raisio hyötymään tästä kansainvälisesti.
Pitkään salkkuun on haussa tasaista osinkoa maksavia defensiivisiä yrityksiä. Myykää minulle ne positiiviset ajurit, joiden vuoksi sijoitatte Raisioon näillä p/e kertoimilla, jotka eivät ole ‘‘bondin korvike’’
Hyvä poiminta @Aston_Livingstone , ihmettelin itsekin tuota 15% kurssilaskua ja päätin ottaa riskin. Nyt OP:kin toteaa, että se tapahtui ilman merkittävää uutisvirtaa. Itse lähinnä pelkäsin jotakin epämieluista sato- tai Brexit-ylläriä.
Lisäys: Täytyy aina lisätä näissä vähävaihtoisissa osakkeissa, että olen omistanut runsaat kolme viikkoa ja tarkoitus pitää pitkässä salkussa, hieman tosin voi keventää, jos kurssi kipuaa 3,50-60 tasoille. Välillä vaan tulee mieleen, että jotakin osaketta hehkutetaan, jotta itse voisi tehdä treidausmielessä onnistuneen exitin
En nyt euromääräisesti alle puolen miljoonan vaihtoista osaketta miksikään kovin vaihdetuksikaan osaa kutsua, mutta ehkä huono esimerkki siitä, mitä ajoin takaa kommentillani.
