Yritänpä referoida muutaman pääpointin muistiinpanojeni pohjalta, kirjastossa itse kävin lehden lukemassa. Hieman yksinpuheluksi tosin ketju uhkaa muuttua , Q1-tulosjulkistus on kuitenkin vasta 7.5 eli mikäpä tässä höpistessä, silloin vasta päästään numeroita murskaamaan. Jutun otsikossa mainittu Elovena-tytön ulkoasun muuttuminen tosiaan kirvoitti runsaasti palautetta, Kuusniemi vastasi niistä jokaiseen.
Raision uusin, vuonna 2021 valmistunut tehdas pukkaa 8000 tölkkiä Elovena-tuotteita tunnissa, toiminta vaatii vain 20 työntekijää
Elovena-tuotemerkin myynti kasvoi Suomessa viime vuonna 20% , jota voi pitää kovana suorituksena tässä talousympäristössä
kuten aiemmin mainittu, uusin aluevaltaus on Belgiassa ja Hollannissa, siellä Raision tuotteita myydään Albert Heijn-ketjussa
muut markkina-alueet ovat Baltian maat, Puola, Ruotsi ja Ukraina
raha ratkaisee yhä useamman kuluttajan ostopäätöksen, premium-elintarvikkeille kuitenkin kysyntää, joten yhtiö pystyy viemään kohonneita kustannuksia hintoihin
kauran hankintahinta tällä hetkellä 230 e/tonni, Ukrainan sodan alkuvaiheessa 435 e ja ennen sotaa 170 e, myös saatavuusongelmia ollut, onhan Venäjän ja Ukrainan osuus maailman viljakaupasta noin kolmannes
inflaatio näkyy kuitenkin edelleen palkkakustannuksissa ja monessa muussa kuluerässä
Elintarviketeollisuus Suomessa on ikävästi alkutuottajien ja vähittäiskaupan välissä, turhaa vastakkainasettelua, pitäisi ajatella ruokaketjua kokonaisuutena. Raisio ostaa pörssiyhtiönä markkinahinnalla, ei voi maksaa omille tuottajilleen korkeampia hintoja
Elintarviketeollisuus ei ole Suomessa konsolidoitunut käytännössä lainkaan, kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen vaatii isompia hartioita. Yksi syy, miksei tätä tapahdu, on alkutuottajien vahva omistusote yhtiöissä
Ukrainan sota vei viidenneksen liikevaihdosta eli 52 miljoonaa
Benecol vaikeuksissa Britannniassa koronasta alkaen, kohderyhmä jäi kotiin, edustaa kuitenkin neljännestä konsernin liikevaihdosta. Tämän jälkeen korkean inflaation aikana, kilpailijat ostivat hyllytilaa kaupoista, nyt on kuitenkin voitettu takaisin.
Euroopan maihin on perustettu terveydehuollon ammattilaisten yksiköitä, jotka lääke-edustajan tapaan pyrkivät vakuuttamaan lääkäreitä ja hoitajia Benecolin käytön terveyseduista. Suurin tuki kasvulle tulee eurooppalaisesta väestörakenteesta ja sitä kautta kasvavista terveysongelmista, 50%.lla eurooppalaisista aikuisista kolesteroliarvot on yli suositusten
Kauramaidon ja gluteenittoman kauran(Nokian kauramylly) kysyntä kasvanut nopeasti
Strateginen yhteistyö italialaisen Dr.Schärin kanssa ollut pettymys, ei ole edennyt, mutta hanketta ei ole haudattukaan
Kasviproteiinimarkkina ollut myös pettymys, Verso foodin ja sen Härkis-brändin osto ei siis ole tähän mennessä tuottanut hedelmää. Kuolemanlaaksossa ollaan, mutta laakson pohja on jo nähty. Aiemmin tätä meni työpaikkaravintoloihin paljon, mutta ne ovat nyt ahtaalla, koska etätyö lisääntynyt. Tappio kuitenkin pienentynyt, mutta niin myös liikevaihto. Hintojen nousu vähentänyt kiinnostusta ja sen myötä kauppojen halukkuus antaa hyllytilaa vähentynyt. Kuitenkin, kun kasvu aikanaan lähtee liikkeelle, se voi olla hyvinkin nopeaa, siksi halutaan pysyä mukana. Nykyinen lihansyönnin määrä on kuitenkin kestämättömällä tasolla
Henkilökunta on erittäin tyytyväistä ja sitoutunutta yhtiöön. Kuusniemen kaudesta yli puolet oli poikkeusaikaa, hän jatkaa vielä elokuuhun saakka yhtiön neuvonantajana.
Ei haittaa, hyvä että joku höpisee. Mulla ei ole muuta sanottavaa kuin että toistan pyyntöni että Elovena kauraproteiinipirtelöihin lisää makuja, kokoja ja nyt kun niitä on tässä säännöllisesti hörppinyt, niin myös vaikka 6/12/24 -päkkejä myyntiin.
Paulin etkokommentit, kun Raisio julkistaa Q1:nsä tiistaina.
Raisio julkistaa Q1-tilinpäätöstiedotteensa tiistaina 7.5. noin klo 8.30. Odotamme kasvun jääneen hieman negatiiviseksi vielä Q1:llä, mutta ennustamme kasvulukujen piristyvän myöhempinä kvartaaleina. Arvioimme Q1-tuloksen pysyvän vakaana vertailukauden tasolla.
Konsernin liikevaihto oli 55,5 (56,5) miljoonaa euroa, laskua 1,7 %.
Vertailukelpoinen käyttökate oli 6,8 (6,7) miljoonaa euroa, mikä on 12,3 (11,9) % liikevaihdosta.
Käyttökate oli 6,1* (6,5*) miljoonaa euroa, mikä on 11,0 (11,5) % liikevaihdosta.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 4,2 (4,2) miljoonaa euroa, mikä on 7,6 (7,5) % liikevaihdosta.
Liiketulos oli 3,6* (4,0*) miljoonaa euroa, mikä on 6,4 (7,1) % liikevaihdosta.
Konsernin jatkuvien liiketoimintojen rahavirta rahoituserien ja verojen jälkeen oli 8,5 (3,3) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli 7,4 (6,4) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli 6,3 (6,0) prosenttia.
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,03 (0,02) euroa/osake.
Osakekohtainen tulos oli 0,02 (0,02) euroa/osake.
Ainakin vahvaa kassavirtaa tarjoiltiin, ei mielestäni pöllömpi tulos muutenkaan, hiukan taidettiin ennusteista jäädä paikoitellen.
“Kassavirta koheni todella merkittävästi, ollen 8,5 (3,3) miljoonaa euroa. Myös vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) kehittyi edelleen positiivisesti, ollen 7,4 prosenttia (6,4). Kriisiaikojen hieman hellitettyä olemme pystyneet paremmin optimoimaan käyttöpääomiamme ja sille on osoitettu selkeät tavoitteet ajassa eteenpäin.”
Q1 oli pitkälti odotustemme mukainen. Liikevaihto kääntyy kasvuun tulevina kvartaaleina, mutta vuoden 2024 oikaistu liiketulos pysynee edellisvuoden tasolla, sillä yhtiön kansainväliset kasvupyrkimykset vaativat myynnillisiä ja markkinoinnillisia panostuksia.
Aina aika-ajoin väläytellään, kuinka Ukrainan vilja on EU:sa hintahäirikkönä ja romuttaa viljan hintaa. Onko Ukrainan viljantuonnin hintapiikeillä vaikutusta Raisioon? Käsittääkseni Ukrainan viljantuontia vauhditetaan EU maihin jo, vaikka maa ei ole liiton jäsen (tai vauhditus on tavoite).
Raisio kuitenkin jatkojalostaa kauraa, ei myy bulkkina. Voisi siis elätellä toivoa, että Raisio saisi jopa edullisista viljanhinnoista hyötyä ostamalla viljaa halvalla ja jalostamalla kalliimmaksi tuotteeksi. Toisaalta Raision käyttämästä viljasta X% (osaako joku sanoa montako prosenttia?) on kotimaista ja voisi kuvitella, että Suomeen hinnanmuutokset näkyy hitaammin jos ollenkaan.
Viljan kotimaisuus on myös riskienhallintaa. Jalostaja osti taannoin yhden erän herneitä muistaakseni Puolasta ja hernekeitoista alkoi löytyä kuoriaisia, joita ei Suomen herneissä ollut.
Raision ostama viljaraaka-aine on suomalaista ainakin pääosin ellei jopa kokonaan. Erityisesti kotimaisen kauran hinnalla ja laadulla on vaikutusta katetasoon. Ukrainan ja EU-hintojen vaikutukset välittyvät myös Suomen markkinoille, joten niitä ei voi jättää täysin huomiotta. Merkittävä osa viljasta käytetään rehuksi, jolloin viljojen hinnat usein korreloivat keskenään ja esimerkiksi vehnän hinnan nousu tyypillisesti nostaa myös kauran hintatasoa. Tällä hetkellä hinnat ovat käsittääkseni melko vakaat ja laskeneet vuoden 2022 hintapiikistä. Kesän 2024 sato voi jälleen vaikuttaa hintoihin suuntaan tai toiseen. Kauran viljelypinta-aloissa on pientä kasvua sekä Suomen että Euroopan tasolla vuodelle 2024, mutta sääolot tulevat myös osaltaan vaikuttamaan sadon toteumaan.
Lainaan tämän tuosta aiemmin jakamastani vajaan kuukauden vanhasta Talouselämä-lehden haastattelusta, jossa @Pekka_Kuusniemi antaa lukuja. Mutta joo, kyllähän hinta luonnollisesti elää satojen mukana.
, Q1-tulosjulkistus on kuitenkin vasta 7.5 eli mikäpä tässä höpistessä, silloin vasta päästään numeroita murskaamaan. Jutun otsikossa mainittu Elovena-tytön ulkoasun muuttuminen tosiaan kirvoitti runsaasti palautetta, Kuusniemi vastasi niistä jokaiseen.
