Rausannen omistajat ilmeisesti pääomistaja Salmivuoren lähipiiriä, tai ainakin tehneet bisnestä yhdessä. Näyttää ihan hyvältä jos pääomistajan kaveritkin haalivat osakkeita🤔
5 tykkäystä
Kiitos vastauksesta @Petri_Gostowski
Lähdin tämän pohjalta tekemään laskuharjoitusta loppuun. Ronic-% olisi hyvä lisä seuraavaan laajaan rapsaan!
Huom, alla olevat luvut voivat olla virheellisiä amatöörin jäljiltä, tulkinnat siis omalla vastuulla!
Tarkastelin siis uuden sijoitetun pääoman tuottoa jaksolla 2019-2024. Tein laskuharjoituksen taseen kummaltakin puolelta, ensin laskemalla sijoitetun pääoman varoista ja sen jälkeen omasta pääomasta + veloista.
Operatiivisen tuloksen osalta käytin EBITA:a, josta on vähennetty verot. 2024 luvuissa käytin inderesin ennusteita.
Huom. sijoitetussa pääomassa on käytetty Q3/24 taseen lukuja. Pitää tehdä laskut vielä uudelleen, kun tilinpäätöstiedote tulee. Sitten saa todellisen operatiivisen tuloksen ja sijoitetun pääoman vuodelta 2024. Liikearvona on käytetty vuoden 2019 lukua tarkastelujakson alussa sekä lopussa. @Petri_Gostowski Onko tässä ideana se, että tarkastelussa otettaisiin huomioon vain operatiiviseen toimintaan sijoitettu pääoma? Entä sitten, jos ostettavista yrityksistä maksetaan jatkuvasti liikaa, jonka myötä liikearvoa kertyy taseeseen. Eikö tätä pitäisi ottaa huomioon myös sijoitetussa pääomassa?
Lukuja vääristänee hieman myös se, että 2019 luvuissa vuokrasopimuksia tai leasing-maksuja ei näy taseessa?
Yllä kuvatulla laskentatavalla vuosina 2019-2024 sijoitettu pääoma olisi siis n. kaksinkertaistunut ja samalla operatiivinen tulos lähes kolminkertaistunut. Sehän tietää hyvää sijoitetun pääoman tuotolle, joka olisi ollut uudelle pääomalle n. 19 %.
Sitten sama harjoitus taseen toiselta puolelta. Tässä laskelmassa on käytetty 2024 luvuissa inderesin ennusteita sekä operatiivisessa tuloksessä että sijoitetussa pääomassa.
Näin tarkasteltuna lopputulos ei ole yhtä mairitteleva. Joka tapauksessa uusi sijoitettu pääoma on tuottanut ihan mukavasti (n. 12 %) ja selvästi pääoman kustannusta paremmin. Tältä puolen tasetta liikearvo tulee laskuihin mukaan, joten sijoitettu pääoma on kasvanut tarkastelujaksolla enemmän. Totuus uuden sijoitetun pääoman tuotosta lienee siis jossakin 12-19 % välimaastossa.
Mitä mieltä olette, kumpi laskentatapa on lähempänä totuutta uuden sijoitetun pääoman tuoton tarkastetelussa?
Katsoin nopeasti googlesta, että Relaisin osake olisi tuottanut 2019 listautumisesta osinkoineen n. 100 % eli keskimäärin 15 % vuosittain. Relaisin kohdalla voisi siis se vanha viisaus toteutua, että osake tuottaa pitkällä aikavälillä yhtä paljon kuin sen alla oleva liiketoiminta tuottaa.
Toivottavasti yritysostoja maltetaan tehdä jatkossakin kurinalaisesti kovista tavoitteista huolimatta. Jos tässä onnistutaan, ovat tuotot vähintäänkin yhtä hyvät kuin historiassa, koska tällä hetkellä osakkeeseen ei onnistuneita yritysostoja hinnoitella, vaan arvon voi mielestäni perustella nykyisellä liiketoiminnalla.
Mielestäni Relais on yksi mielenkiintoisimmista Suomen pienyhtiöistä, koska sillä on aito mahdollisuus investoida kassavirtoja selvästi pääoman kustannusta korkeammalla tuotolla. Track record yritysostoista on hyvä, toimiala on defensiivinen ja ostettavia kohteita riittää vielä pitkään.
23 tykkäystä
Imo, Relaisin osinkopolitiikka auttaa tässä asiassa. On hyvä että kassavirrat jaetaan vaikka osinkoina ulos yrityksestä omistajille sen sijaan että ne laitetaan väkisin kiinni huonosti kannattavaan liiketoimintaan
7 tykkäystä
Niin, tietysti rahat kannattaa ennemmin jakaa ulos osinkoina tai omien ostoina, jos mitään hyvän tuotto-odotuksen investointikohteita ei ole. Relais on tosin mielestäni juuri siitä syystä houkutteleva sijoitus, että sillä nimenomaan on mahdollisuus tehdä investointeja varsin hyvällä tuotolla yritysostojen muodossa.
Viimeisimmässä esityksessä oli hyvä kalvo potentiaalisten ostokohteiden määrästä:
Ostokandidaatteja n. 170 kpl, tästä seulottu n. 50 kpl korkeamman prioriteetin ostokohdetta ja n. 20 yrityksen kanssa keskustelut on meneillään parasta aikaa. Jos tästä listasta saadaan kauppoja käteltyä yhtä onnistuneesti kuin viimeiset viisi vuotta, voisi osingot minun puolestani jättää jakamatta.
14 tykkäystä
Kiitos laskelman tekemisestä!
Muutama huomio itseltäni, mutta en minäkään rahoituksen ammmattilainen ole, joten osaavammat voivat tarvittaessa korjailla.
Mietin tuota samaa, mitä itsekin tuumailet, että kyllä kait liikearvon kasvu pitäisi ottaa huomioon kun vertailee 2019 ja 2024? Jos ajatettelisi, että ostat firman 100 ja siellä on assettaja 50. Tässä nykyisessä mallissa oltaisiin investoitu vain 50 rahaa lisää, mutta eikö todellisuudessa investointi ole ollut 100, jolle tuotto pitäisi laskea?
Toisena huomiona esitän, että ei kai rahavaroja vähennetä korollisesta velasta kun lasketaan sijoitettua pääomaa?
Ison potentiaalin osakkeena pidän itsekin relaisia, joka on varmaan tullut jo ilmi :D. Ei varmasti tule olemaan mikään lyhyen aikavälin raketti, mutta pitkällä aikajänteellä näen tuotto/riski suhteen tosi hyvänä. Erityisesti pidin tuosta, että tossa isossa blokkikaupassa myyjänä toimi rahasto eikä joku “kasvollinen” omistaja. Rahastot voi sitten hyvin ostaa osakkeet takaisin tulevaiduusessa 
3 tykkäystä
Hienoa, että olet tehnyt omia laskelmia 
Tässä lomilta palatessa on sen verran hommaa, että en juuri nyt kerkeä perkaamaan kaikkia lukujasi. Mutta toisaalta olet aivan oikeassa siinä, että pitkässä juoksussa osake tuottaa sen mitä liiketoiminta tuottaa. Siten oon varsin luottavainen, että tuolla liikearvon huomioivalla laskentatavalla olet oikeilla jäljillä.
Tuossa jo vastasinkin yhteen kysymykseesi, mutta selvennyksenä vielä, että kyllä se liikearvon kasvu pitää huomioida sijoitetun pääoman kasvuna. Sen kuitenkin täsmennän, että liikearvon kasvu ei suoraan tarkoita, että ostetuista yrityksistä on maksettu liikaa - käytännössä se tarkoittaa, että niistä on maksettu yli niiden tasearvon, mutta jos ostajan pääoma tuottaa silti yli sen kustannuksen, niin silloinhan yritysostot ovat olleet arvoa luovia (kuten laskelmasi indikoi). Tällöin sanoisin, ettei yritysostoista ole maksettu liikaa.
12 tykkäystä
Tässä ei kuitenkaan ole tietoa siitä miten suurista kaupoista on kyse sekä miten suuri osa (ja milloin) keskusteluasteen kandidaateista päätyy oikeasti yrityskauppaan. Lisäksi ainoa viite siitä ettei Relaisilla olisi näihin varaa on koholla oleva velkaantuneisuus, jota on kuitenkin parin viime vuoden aikana säännönmukaisesti onnistuttu laskemaan.
Tässä voisi ajatella niin, että firma jakaa ylimääräisen rahan ulos yhtiöstä joko omistajille tai yritysten myyjille (arvoa luomattomien kauppojen muodossa)
1 tykkäys