Rausannen omistajat ilmeisesti pääomistaja Salmivuoren lähipiiriä, tai ainakin tehneet bisnestä yhdessä. Näyttää ihan hyvältä jos pääomistajan kaveritkin haalivat osakkeita🤔
Kiitos vastauksesta @Petri_Gostowski
Lähdin tämän pohjalta tekemään laskuharjoitusta loppuun. Ronic-% olisi hyvä lisä seuraavaan laajaan rapsaan!
Huom, alla olevat luvut voivat olla virheellisiä amatöörin jäljiltä, tulkinnat siis omalla vastuulla!
Tarkastelin siis uuden sijoitetun pääoman tuottoa jaksolla 2019-2024. Tein laskuharjoituksen taseen kummaltakin puolelta, ensin laskemalla sijoitetun pääoman varoista ja sen jälkeen omasta pääomasta + veloista.
Operatiivisen tuloksen osalta käytin EBITA:a, josta on vähennetty verot. 2024 luvuissa käytin inderesin ennusteita.
Huom. sijoitetussa pääomassa on käytetty Q3/24 taseen lukuja. Pitää tehdä laskut vielä uudelleen, kun tilinpäätöstiedote tulee. Sitten saa todellisen operatiivisen tuloksen ja sijoitetun pääoman vuodelta 2024. Liikearvona on käytetty vuoden 2019 lukua tarkastelujakson alussa sekä lopussa. @Petri_Gostowski Onko tässä ideana se, että tarkastelussa otettaisiin huomioon vain operatiiviseen toimintaan sijoitettu pääoma? Entä sitten, jos ostettavista yrityksistä maksetaan jatkuvasti liikaa, jonka myötä liikearvoa kertyy taseeseen. Eikö tätä pitäisi ottaa huomioon myös sijoitetussa pääomassa?
Lukuja vääristänee hieman myös se, että 2019 luvuissa vuokrasopimuksia tai leasing-maksuja ei näy taseessa?
Yllä kuvatulla laskentatavalla vuosina 2019-2024 sijoitettu pääoma olisi siis n. kaksinkertaistunut ja samalla operatiivinen tulos lähes kolminkertaistunut. Sehän tietää hyvää sijoitetun pääoman tuotolle, joka olisi ollut uudelle pääomalle n. 19 %.
Sitten sama harjoitus taseen toiselta puolelta. Tässä laskelmassa on käytetty 2024 luvuissa inderesin ennusteita sekä operatiivisessa tuloksessä että sijoitetussa pääomassa.
Näin tarkasteltuna lopputulos ei ole yhtä mairitteleva. Joka tapauksessa uusi sijoitettu pääoma on tuottanut ihan mukavasti (n. 12 %) ja selvästi pääoman kustannusta paremmin. Tältä puolen tasetta liikearvo tulee laskuihin mukaan, joten sijoitettu pääoma on kasvanut tarkastelujaksolla enemmän. Totuus uuden sijoitetun pääoman tuotosta lienee siis jossakin 12-19 % välimaastossa.
Mitä mieltä olette, kumpi laskentatapa on lähempänä totuutta uuden sijoitetun pääoman tuoton tarkastetelussa?
Katsoin nopeasti googlesta, että Relaisin osake olisi tuottanut 2019 listautumisesta osinkoineen n. 100 % eli keskimäärin 15 % vuosittain. Relaisin kohdalla voisi siis se vanha viisaus toteutua, että osake tuottaa pitkällä aikavälillä yhtä paljon kuin sen alla oleva liiketoiminta tuottaa.
Toivottavasti yritysostoja maltetaan tehdä jatkossakin kurinalaisesti kovista tavoitteista huolimatta. Jos tässä onnistutaan, ovat tuotot vähintäänkin yhtä hyvät kuin historiassa, koska tällä hetkellä osakkeeseen ei onnistuneita yritysostoja hinnoitella, vaan arvon voi mielestäni perustella nykyisellä liiketoiminnalla.
Mielestäni Relais on yksi mielenkiintoisimmista Suomen pienyhtiöistä, koska sillä on aito mahdollisuus investoida kassavirtoja selvästi pääoman kustannusta korkeammalla tuotolla. Track record yritysostoista on hyvä, toimiala on defensiivinen ja ostettavia kohteita riittää vielä pitkään.
Imo, Relaisin osinkopolitiikka auttaa tässä asiassa. On hyvä että kassavirrat jaetaan vaikka osinkoina ulos yrityksestä omistajille sen sijaan että ne laitetaan väkisin kiinni huonosti kannattavaan liiketoimintaan
Niin, tietysti rahat kannattaa ennemmin jakaa ulos osinkoina tai omien ostoina, jos mitään hyvän tuotto-odotuksen investointikohteita ei ole. Relais on tosin mielestäni juuri siitä syystä houkutteleva sijoitus, että sillä nimenomaan on mahdollisuus tehdä investointeja varsin hyvällä tuotolla yritysostojen muodossa.
Viimeisimmässä esityksessä oli hyvä kalvo potentiaalisten ostokohteiden määrästä:
Ostokandidaatteja n. 170 kpl, tästä seulottu n. 50 kpl korkeamman prioriteetin ostokohdetta ja n. 20 yrityksen kanssa keskustelut on meneillään parasta aikaa. Jos tästä listasta saadaan kauppoja käteltyä yhtä onnistuneesti kuin viimeiset viisi vuotta, voisi osingot minun puolestani jättää jakamatta.
Kiitos laskelman tekemisestä!
Muutama huomio itseltäni, mutta en minäkään rahoituksen ammmattilainen ole, joten osaavammat voivat tarvittaessa korjailla.
Mietin tuota samaa, mitä itsekin tuumailet, että kyllä kait liikearvon kasvu pitäisi ottaa huomioon kun vertailee 2019 ja 2024? Jos ajatettelisi, että ostat firman 100 ja siellä on assettaja 50. Tässä nykyisessä mallissa oltaisiin investoitu vain 50 rahaa lisää, mutta eikö todellisuudessa investointi ole ollut 100, jolle tuotto pitäisi laskea?
Toisena huomiona esitän, että ei kai rahavaroja vähennetä korollisesta velasta kun lasketaan sijoitettua pääomaa?
Ison potentiaalin osakkeena pidän itsekin relaisia, joka on varmaan tullut jo ilmi :D. Ei varmasti tule olemaan mikään lyhyen aikavälin raketti, mutta pitkällä aikajänteellä näen tuotto/riski suhteen tosi hyvänä. Erityisesti pidin tuosta, että tossa isossa blokkikaupassa myyjänä toimi rahasto eikä joku “kasvollinen” omistaja. Rahastot voi sitten hyvin ostaa osakkeet takaisin tulevaiduusessa
Hienoa, että olet tehnyt omia laskelmia
Tässä lomilta palatessa on sen verran hommaa, että en juuri nyt kerkeä perkaamaan kaikkia lukujasi. Mutta toisaalta olet aivan oikeassa siinä, että pitkässä juoksussa osake tuottaa sen mitä liiketoiminta tuottaa. Siten oon varsin luottavainen, että tuolla liikearvon huomioivalla laskentatavalla olet oikeilla jäljillä.
Tuossa jo vastasinkin yhteen kysymykseesi, mutta selvennyksenä vielä, että kyllä se liikearvon kasvu pitää huomioida sijoitetun pääoman kasvuna. Sen kuitenkin täsmennän, että liikearvon kasvu ei suoraan tarkoita, että ostetuista yrityksistä on maksettu liikaa - käytännössä se tarkoittaa, että niistä on maksettu yli niiden tasearvon, mutta jos ostajan pääoma tuottaa silti yli sen kustannuksen, niin silloinhan yritysostot ovat olleet arvoa luovia (kuten laskelmasi indikoi). Tällöin sanoisin, ettei yritysostoista ole maksettu liikaa.
Tässä ei kuitenkaan ole tietoa siitä miten suurista kaupoista on kyse sekä miten suuri osa (ja milloin) keskusteluasteen kandidaateista päätyy oikeasti yrityskauppaan. Lisäksi ainoa viite siitä ettei Relaisilla olisi näihin varaa on koholla oleva velkaantuneisuus, jota on kuitenkin parin viime vuoden aikana säännönmukaisesti onnistuttu laskemaan.
Tässä voisi ajatella niin, että firma jakaa ylimääräisen rahan ulos yhtiöstä joko omistajille tai yritysten myyjille (arvoa luomattomien kauppojen muodossa)
Nordean tiiviissä katsauksessa todetaan mm. miten Relaisin Q4-marginaaleihin voi vaikuttaa leuto talvi, joka on heikentänyt varaosamyyntiä, mutta valaistustuotteiden myynnin siirtyminen tukee tulosta. Katsauksessa myös todetaan, että korjaus- ja ylläpitokysyntä ovat pysyneet vakaina ja autojen keski-iän kasvu sekä yrityksen markkinaosuuden nousu hyödyttävät myyntiä.
Following an increase in peer multiples, our DCF- and multiples-based fair value range is lifted to EUR 17.7-21.6 (16.6-20.3). Marketing material commissioned by Relais Group Oyj.
https://www.carnegie.se/en/commissioned-research/relais/
Carnagielta raporttia myös. 13,8-19,2 fairvalue. Myös ennusteita hieman alas koska lämmintä. PE alta 10 2025
Tässä on Petrin ja Tommin ennakkokommentit, kun Relais julkaisee ensi viikon torstaina tuloksensa.
Relais julkistaa tilinpäätöstiedotteensa ensi viikon torstaina noin klo 9.00. Odotamme yhtiön liikevaihdon kasvaneen, minkä taustalla on sekä kiitettävä orgaaninen kasvu että tehdyt yritysostot. Kannattavuuden odotamme saaneen tukea vertailukauden matalammalta tasolta hieman palautuvasta myyntikatteesta. Odotamme, ettei Relais tapansa mukaisesti anna numeerista ohjeistusta vuodelle 2025.
Alla yksittäinen havainto kentältä erään muutaman miljoonan liikevaihtoa tekevän autokorjaamon 12V akkujen myynnistä tammikuulta. Tänä vuonna tammikuussa myyty 150 kpl 12V akkuja vähemmän kuin viime vuonna.
On se varmasti siis tukkurillakin leuto talvi näkynyt myynnissä. Tämä asia varmaan olikin jo kaikkien tiedossa, kun analyytikotkin ovat tästä muistutelleet päivityksissään. Ei vaikutusta pidemmän aikavälin sijotuskeissiin, mutta hyvä muistaa tämän ja viime talven lukuja vertailtaessa.
Kiitos videon jakamisesta. Omisssakin odotuksissa on, että leuto talvi näkyy luvuissa (erityisesti sähköosien myynti). Toki kaikkialla suomessa ei ole ollut leutoa, mutta koko maantasolla on pakkasasteet olleet tänä vuonna ja Q4 aika paljon alhaisemmat kuin viime vuonna. Omissa papereissa odotan pientä tulospettymystä, joka tulisi oikeestaan vain yläriviltä.
Mielenkiinnolla kyllä odotan kuuleeko jotain konkretiaa liittyen tuohon 50M käyttökatetavoitteeseen. Ei haittaa, jos tätä pääsisi alennusmyynnistä ostelemaan ensi viikolla
Ymmärtääkseni tavoite on 50 miljoonaa euroa pro forma -EBITA:aa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Eli siis käytännössä tänä vuonna ostettavien yritysten 2025 EBITA + nykyisen Relais konsernin 2025 EBITA yhteenlaskettuna pitäisi olla 50 miljoonaa, jotta tavoitteeseen päästäisiin.
Petri ennustaa nykyiselle Relaisille n. 33 miljoonaa EBITA:aa kuluvalle vuodelle. Eli loppuvuoden aikana pitäisi tehdä melko isoja liikkeitä yritysostoissa, jotta 50 miljoonaan päästäisiin. Tähän ei taida nykyiset rahoitusjärjestelyt riittää millään, joten silläkin saralla isompia liikkeitä vaadittaisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mielenkiinnolla minäkin odotan, minkälaisia tiedotteita yritysostoista saadaan kuluvan vuoden aikana. Näistä ei tietysti mitään kerrota ennen kuin se on virallista.
Relaisilla on sarjayhdistelijänä jatkuvasti keskusteluita ja neuvotteluita käynnissä useiden ostokohteiden kanssa. Aikaa yksittäisissä neuvottelussa voi mennä, kun varsinkin yrittäjäomistajat hiljalleen kypsyvät ajatukseen yrityksensä ja samalla usein myös elämätyönsä myymisestä.
Uskon, että tavoitteita laadittaessa on arvioitu jo käynnissä olevien neuvotteluiden pohjalta, kuinka suuria diilejä olisi tämän vuoden loppuun mennessä toteutumassa. Putkessa voi siis olla isompiakin järjestelyitä, kuten esim. Raskone muutama vuosi sitten.
Ainakin minä luotan tällä hetkellä siihen, että Arni & tiimi jatkaa samaa kurinalaista linjaa yritysostoissa ja tarvittaessa perääntyy tavoitteista, jos niiden saavuttaminen vaatisi huonoja rahoitusratkaisuja tai ylihinnan maksamista. Ostettavien kohteiden valuaatiossa ei kärsisi lipsua paljon siitä, mitä se on ollut viime vuodet keskimäärin eli n. 6-7x käyttökate. Tämän Arni on mielestäni tuonut hyvin esille viimeisimmissä esiintymisissään.
Kun sijottaa Relaisin liiketoimintamallilla toimivaan yhtiöön, on oikeasti mietittävä luottaako johtoon vai ei. Mielenkiintoinen vuosi tulossa!
Juuri noin tuon Pro forman kanssa. Pidin asiaa itsestäänselvyytenä, niin en omaan viestiin laittanut :D.
Sitähän tässä on laskeskeltu, että jos huomioi Relaisin nykyistä kannattavuutta, niin liikevaihtoa pitäisi ostaa lisää sellaiset about reilu 100M. Jos ajatellaan, että raskone tekee itsenäisenä yhtiönä noin 60M liikevaihtoa ja tukkuri Startax noin 70M, niin tavoitteeseen vaadittaisiin kyllä iso yksittäinen kala (en oikein itse keksi mikä tämä voisi olla) tai sitten useampia hankintoja, joidenka kyllä niidenkin pitäisi aika isoja olla.
Se mitä itse mietin, että milloinkohan tuo 50M tavoite asetettiin? Itse ajattelen, että onkohan tässä voinut käydä siten, että monet yrittäjät ovat ajatelleet sen oman yrityksen arvon sinne bumtsibum markkinan hintoihin ja kun nykyinen tilanne on mitä on, niin ehkä sitä elämäntyön myyntiä pitää miettiä hiukan pidempään.
Luottoa Relaisiin kyllä löytyy täältäkin, että vain tavoitteen takia ei lähdetä hankintoja tekemään. Olisi itseasiassa kiva, että inderes voisi tästä kysyä haastattelussa. Mielenkiintoinen vuosi tosiaan tulossa!
Pitää myös muistaa että autokanta vanhenee kovaa tahtia kun uusien myynti on sakannut reippaasti. Tämä taas lisää varaosien kulutusta jotta vanhat saadaan pidettyä ajokunnossa
Samaa mieltä. Voisitko @Petri_Gostowski kysyä haastattelussa, että kumpi on tärkeämpää, saavuttaa asetettu ‘tavoite ns. Hinnalla millä hyvänsä’ vai luoda omistaja-arvoa?
Toinen kysymys, että olisiko järkevämpää asettaa tavoitteet osakekohtaisiin operatiivisiin tuloksiin (esim. Omien osakkeiden ostotkin edesauttaisi), eikä absoluuttisiin numeroihin?(Kyllähän aina EBITA saadaan tavoitteisiin kun ostetaan hinnasta piittaamatta)
Selkeyttäisi ainakin omasta mielestäni yhtiön focusta, ainakin ulospäin kommunikoituna ja pieni harmaa hius vähenisi, ettei tarvitsisi pelätä väen vängällä absoluuttisiin tuloksiin pääsemistä.
Muistaakseni jossain presentaatiossa sanoivat, että korkojen lasku alkaa heijastumaan pikku hiljaa tulokseen, oliko Q4/24 - H1/25 kieppeillä.
Talvi oli leuto, mutta oli myös vähä luminen. Pimeitä kelejä todella paljon, joten ehkä lisävalot on mennyt paremmin kaupan kompensoidakseen akkuja?
Lisäksi @Verneri_Pulkkinen , saisiko Relaisin roastiin?
Kiitos kysymyksien nostoista - otetaan listalle. Joskin, jos ette laita pahaksenne niin käytän vapauksia vähän muotoilla uudestaan noita kysymyksiä tavoitteisiin liittyen.
En nimittäin usko, että kukaan vastaisi muuta kuin omistaja-arvo jos kysymyksen muotoilee niin, että kumpi on tärkeämpi tavoitteen saavuttaminen vai omistaja-arvo
Vaikka talvi on ollut leuto, niin olisi kiva saada ihan kentältä tilastoja miten jatkuva vaihtelu pakkasen ja sulan välillä näkyy myynnissä. Jatkuva jäätyminen ja sulaminen tuppaa myös rikkomaan sähköosia
Kentältä voi kokemuksella sanoa, että pitää olla pakkasta yli -15 astetta about viikon verran, niin sitten alkaa akut, laturit, startit ja muut sähköosat liikkumaan. Lyhyempi kovakaan pakkanen ei juuri toimi menekin edistäjänä. Startax on vahva erityisesti sähköosissa, vaikka kyllähän sieltä muutakin on löytynyt jo pitempään.
muutama kysymys täältäkin, jotka nimenomaan liittyvät pidempään kuvaan:
- Millaisena Arni näkee yhtiön pidemmällä aikavälillä (5-10v) ajatellen sekä maantieteellistä sijoittumista että liiketoiminta-alueiden kirjoa
- Voisiko markkinassa olla mahdollista, että Relais ottaisi hoitaakseen yrityskaupalla merkkikorjaamojen huolto- ja korjaamotoimintaa?