Moniprojektimalli, ja sen sisässä tehokkaat ja äärimmäisen hyvin johdetut prosessithan ovat nimenomaan niitä asioita, joista Remedy on rakentanut itselleen kilpailuetuja. Tähän päälle vielä todennäköisesti yksi pelialan parhaita johtoja. Miksei Remedy siis pystyisi tekemään asioita paremmin ja tehokkaammin kuin muut?
He uskaltavat myös viestiä siitä, terveisin “Category-defining, creative Super-developer”.
Ja Teron kommentit vapaasti auki kirjoitettuna: “We have the teams and organisations to develop multiple of this type of high quality games at the same time, which is quite unique, as many of other triple A studios can develop just one game at a time.”
Eikä Remedy kaikkea talon sisällä tee. Tällä hetkellä n. 280 omaa henkilöstöä, jonka lisäksi käytetään ulkopuolisia partnereita ja talentteja (2020 31 ulkoista kehityskumppania ja heiltä 370 ulkoista pelinkehittäjää).
CMD:ssä Christopher Schmitz toivotettiin sisään saatesanoilla “…will tell us now, how Remedy can finish our high quality games with less money and time.” Suosittelen katsomaan tuon, antaa hieman osviittaa siitä, miten hommat Remedyllä hoidetaan ja miten niitä hommia johdetaan.
Christopher aloittaa esityksensä käytännössä sanomalla, että AAA-pelien kehitykseen laitetaan usein jopa sata miljoonaa euroa rahaa, mutta usein “this is done with a high degree of inefficiency.” Ja tämä on asia, jonka Remedy haluaa tehdä toisin.
Remedy puhuu paljon työntekijöiden hyvinvoinnista ja tämä työntekijäkeskeisyys näkyy myös yhtiön liiketoimintaraportissa. Kuinka monella pisti silmään, että HR funktio oli nostettu samassa yhteydessä esiin Teron katsauksessa kuin muut peliprojektit? Remedyllä tämä funktio on tieytysti hyvin keskeisessä roolissa ja yhtiön vajaa 280 työntekijäähän tämän kaiken työn tekevät.
Täällä palloteltiin aiemmin viime kesän lopulla, onko Remedyssä aineksia miljardiluokan yhtiöksi. Silloin markkina-arvo oli 300 MEUR, nyt vajaa 600 MEUR eli ainakin jollain lähti keulimaan visiot yhtiön suhteen.
Mutta samalla tuo lähes lonkalta ammuttu 100 MEUR liikevaihto vuonna 2030 kuulostaa nykytiedon valossa melko konservatiiviselta, kun liikevaihtoa on nyt reilu 40 MEUR vuositasolla ja yhtiö pystyy kasvattamaan sitä jopa ilman suuria julkaisuja. Samalla Aten 2023-24 ennusteet odottavat jo 70-80 MEUR liikevaihtoa eli 100 MEUR käytännössä on iskuetäisyydellä jo vuonna 2025 jos nuo ennusteet toteutuvat (napakka osuminen 2020 antaa lisää legitimiteettiä niille ainakin ).
Ruotsalaiseen strategiapelien suvereeniin kuninkaaseen Paradoxiin vertaaminen on monella tapaa väärin (ei vähiten yhtiön hieman huonon maineen takia liittyen pelien laatuun, DLC-rahastukseen ja työntekijöiden hikiseen crunchaamiseen :S ), mutta käytän sitä silti löyhänä esimerkkinä.
Paradoxilla oli vuonna 2015 n. 190 työntekijää ja se teki euroissa n. 60 MEUR liikevaihtoa. Vuonna 2020 se tekee oletettavasti (pian selviää hihii) n. 180 MEUR liikevaihtoa ja työntekijöitä on n. 600 eli karkeasti viidessä vuodessa kokoluokka triplasi (CAGR n. 25 %). Paradox kylläkin ostelee studioita ja sen lisäksi sen pelit ei käsittääkseni vaadi samanlaista työvoimaa tehdä, kuin Remedyn minkä vuoksi Paradox pystyy todella stydiin 40 % liikevoittomarginaaliin. Sen lisäksi se toimii itse myös julkaisijana mikä auttaa lihottamaan marginaaleja ennestään.
Mutta niin myös tuo Remedy on kasvanut vauhdilla ja skaalautuen. Työntekijöitä oli 2016 lopussa 135 ja nyt vajaa 280 eli karkeasti tuplaus neljässä vuodessa. Samoin liikevaihto on kasvanut +150 % sitten vuoden 2016 (CAGR sinne päin n. 25 %). Remedy pääsi nyt H2’20 yli 40 % liikevoittomarginaaliin ja jos yhtiö alkaa osin julkaista itse pelejään joskus vuosien päästä ei tuskin ole mitään syytä etteikö tuo Paradoxin leveä 40 % olisi Remedylle realismia vaikka yhtiö panostaisi kasvuun (ellei kasvupaukut ole sitten massiivisia tai pelit floppaa isosti).
Paradoxilla kokoluokka ei ainakaan vielä rajoittanut kovaa kasvua. Vaikka molemmat tosiaan ovat hyvin erilaisia, yhdistää molempia toimiminen hyvin nichemarkkinalla (Paradoxilla strategiapelit/roolipelit, Remedylla oudot tarinavetoiset yksinpelit upeilla visuaaleilla ja omaperäisillä maailmoilla).
Voisiko Remedy kasvaa tuohon n. 600 työntekijän ja peräti 200 MEUR liikevaihto kokoluokkaan ajan kanssa? Miksi ei?
Tottakai, peliyhtiöiden henkilömäärä ei ole suorassa yhteydessä liikevaihtoon koska pelit voi teoriassa myydä mitä vaan, mutta karkeasti nuo liikkuvat tiettyyn pisteeseen asti samaan suuntaan (osaajien määrän kasvaessa tekeminen skaalautuu etenkin Remedyllä aika nätisti). Tottakai, 5 hengen autotallistudio voi vahingossa tehdä satojen miljoonien menestyspelin ja vastaavasti katsokaa vaikkapa Amazonin 500 miljoonan vuosibudjetilla varustettua pelistudiota, jonka kaksi suurpeliä launchattiin viime kesällä eikä kukaan edes muista niiden nimiä.
Remedy ei näytä harrastavan yritysostoja, joten kasvu tulee kokonaan orgaanisesti toistaiseksi. Paikkoja on auki 20-30 koko ajan ja 2020 poppoo kasvoi n. 30 työntekijällä. Mutta kuinka suureksi porukka voi kasvaa ilman että kulttuuri tai tehokkuus kärsii? Meidän it-palvelutalot tuntuivat monet joutuvan muuttamaan organisaatiomallejaan 500 työntekijän kohdalla (esim. Vincit ja Siili sekä Gofore pitivät pienen suletteluhetken) mutta ovat sen jälkeen jatkaneet kasvuaan. Ei näitäkään voi suoraan verrata Remedyyn, mutta menisikö 500 kohdalla jonkinlainen raja? Löytyykö maailmasta vielä 200 halukasta muuttamaan Espooseen? Meneekö siihen nykyvauhdilla 6-10 vuotta? Sellaisella osaajajoukolla + alihankinta voisi olettaa yhtiön pystyvän pyörittämään kenties 10 projektia, kokoluokasta riippuen (todnäk. kokoluokka kasvaa ajanmyötä hieman).
Samalla vuoteen 2030 yhtiöltä on oletettavasti tullut lukuisia isoja julkaisuja joiden hännät tuovat liikevaihtoa. Jos Vanguardin GaaS menestyy menee nämä mutustelut myös ihan uusiksi. Voihan olla myös että 10 vuoden päästä pelejä tilataan enemmän subscription palveluiden kautta ja Remedyn liikevaihto syntyy osin eri tavalla kuin tänään? Ken tietää, mutta hyvälle sisällölle on aina tarvetta lienee turvallinen perusoletus.
Mitä enemmän tätä kirjoitan sitä pöntömmältä koko teksti tuntuu ja mitä usemman vuoden päähän tätä fundeeraa sitä isommaksi haarukka lopputulemien kanssa levenee. Remedyn kanssa tuttu paradoksi säilyy: on vahva tunne siitä, että jotain hyvää on tulossa ja mahdollisuudet ovat valtavat, mutta mittakaavaa ja aikataulua emme tiedä ja lähitulevaisuudessa voi tapahtua mitä vain. Julkaisen tämän nyt kuitenkin jos tästä on jollekin iloa.
Missä Remedy on 10 vuoden päästä teidän ajatuksissa? Euroopan suurin peliyhtiö Espoossa? Arvostettu niche tripla A peluri hieman nykyistä kokoaan suurempana?
Mun veikkaus on että seuraavassa Remedyversen pelissä on ainakin yhtenä protagonistina on FBC agenttti Estevez johon AWE:ssä viittaillaan. Myös AWE loppu korostaa herran olevan oleellinen osa Bright Fallsin tulevia tapahtumia.
On helppo kuvitella Remedyn olevan houkutteleva ostokohde isoille toimijoille. Erittäin laadukkaan ja omaperäisen sisällön tuottokyky on viimeistään nyt todistettu kaikille. Tallaisia sisällöntuottajia ei marketin hyllyiltä saa, joten uniikista tapauksesta Remedyn kohdalla on kyse.(Astonia lainatakseni ) Hirvittää jo ajatuskin minkälaisia tunnusteluja tämän tiimoilta Remedy on voinut jo tähän mennessä saada. Onneksi myyntihalut eivät vaikuta olevan kovin tapissa juuri tällä hetkellä. Itse toivon ettei tämä toteudu vielä lähivuosina nyt kun määrätietoinen strategia on hyvässä vauhdissa ja näyttää toimivan erinomaisesti.
Olisin yllättynyt mikäli Remedy olisi 10v päästä itsenäinen pelistudio eikä olisi sulautunut osaksi jotakin isompaa. Jossain kohtaa se setelinipun korkeus ja kaupan ehdot voivat olla sitä luokkaa ettei siitä olisi mitään syytä kieltäytyä. Mikäli Remedy on 10v päästä Euroopan suurin peliyhtiö Espoossa, niin sekin vaan sopii pitkäjänteiselle omistajalle, joten valitaan se nuista Vernerin tarjoamista
Euroopan suurin pelitalo Ubisoft VS Remedy
Liikevaihto: 1.59 miljardia (2020) VS 41.1 miljoonaa (2020)
Työntekijöitä: 18,045 VS 268
Pelistudioita : 50 VS 1
Embracerin luvut eivät vielä ulkona, mutta Embracer Group työllistää yli 5500 työntekijää ja alaisuudessa 58 pelistudiota.
Jotenkin en siis usko, että Remedy haluaisi kasvaa ihan näin isoksi…
Pahus piti kirjoittaa ”Euroopan arvokkain”. Tosin Ubisoftin markkina-arvo on karannut jo 10 miljardiin…
Nooh nuo laittavat hyvää realismia pahimmille haihattelijoille. 18 000 työntekijää veisi Espoosta jo kokonaisen kaupunginosan…
(Applen massiiviseen avaruusasema pääkonttoriin mahtuu 12 000 työntekijää ja se maksoi yli viisi miljardia, jos siis Remedy aikoo pitää jatkossakin kaikki saman katon alla… Tämä oli luonnollisesti kieli poskessa kommentti.)
Embracer taitaa olla nyt se Euroopan suurin mcapilla laskien.
En oikein näe Remedyltä tulevaisuudessakaan samaa henkeäsalpaavaa konsolidointitahtia mitä Wingefors on tehnyt mutta ei tarvitsekaan,toivottavasti kuitenkaan harkitut yritysostotkaan eivät ole aivan poissuljettuja.
Molemmissa ollut mukana melkein alusta asti ja loistavia yhtiöitä omilla vahvuuksillaan vaikka ovat aivan erilaisia rakenteeltaan.
Remedy vaikuttaa pelistudiolta joka tuntee omat resurssit ja luo laadukkaita tuotteita näiden resurssien rajoissa. Yrityksen johto selvästi tuntee työyhteisönsä ja sen rajat, eikä johdon ja kehittäjien välille ole syntynyt kuilua. Tämä on iso syy miksi minulla on suuri luotto yrityksen johtoon, ja toivon ettei asia muutu kun Remedy jatkaa kasvuaan.
Kumppanuutemme Smilegaten kanssa on vahva ja kehitysyhteistyömme jatkuu.
Tämän Teron lausahduksen johdosta omaan mieleen putkahti bulleroita ajatuksia tulevista kasvu mahdollisuuksista.
Aasia on ylivoimaisesti suurin videopeli markkina ja siellä alan kasvu on myös suurta verrattuna Eurooppaan ja Amerikkaan. Vaikka myönnettäköön, iso osa tästä videopeli markkinasta ja sen kasvusta kuuluu mobiilipeleille, etenkin Aasiassa.
CrossfireX varmasti tuo Remedylle tunnettavuutta Aasiassa, ja olisikin mielenkiintoista nähdä jos Remedy työstäisi tulevaisuudessa uutta projektia Aasian markkinoille, yhteistyössä Smilegaten kanssa.
Olemme luomassa ”co-op free-to-play”-mallilla toimivaa peliä, mikä on meille uutta.
Hienoa nähdä että Remedy hyppää näille massiivisille free-to-play markkinoille. Tämä kyseinen peliprojekti kiinnostaa itseäni hyvin paljon, koska jos saadaan luotua onnistunut peli ja rahoitusmalli pelin ympärille, voi tästä syntyä suurtakin liikevaihtoa. Alla hieman vertailua free-to-play ja pay-to-play markkinoiden koosta. Tätä kuvaajaa ei kannata täysin sokeasti katsoa, koska se sisältää mobiilipelit.
On bullero ajatus. Ei aasialaisia kiinnosta kuin aasialaisten tekemät mobiilipelit. Remedy on mobiilipelikokeilunsa tehnyt ja epäonnistunut sillä saralla.
Niin en siis tarkoittanut että Remedy alkaisi työstämään mobiilipelejä. Vaan että Remedy tekisi laadukkaan pelin, aasialaisen julkaisijan tukemana. Aasialaisten peli markkina on kuin kupla, johon länsimaisten pelien on vaikea tunkeutua ilman aasialaista julkaisijaa. Etenkin Kiinassa ja Etelä-Koreassa on paljon länsimaille vierasta regulaatiota videopelien suhteen.
“Osakeannin tavoitteena on tukea Remedyn päivitettyä strategiaa. Yhtiö aikoo käyttää Osakeannissa kerättävät varat tulevien peliprojektien kehittämiseen ja mahdollisten valikoitujen tulevien pelien rahoittamiseen ja itsejulkaisuun sekä sisäisten valmiuksien kehittämiseen”.
) Hirvittää jo ajatuskin minkälaisia tunnusteluja tämän tiimoilta Remedy on voinut jo tähän mennessä saada. Onneksi myyntihalut eivät vaikuta olevan kovin tapissa juuri tällä hetkellä. Itse toivon ettei tämä toteudu vielä lähivuosina nyt kun määrätietoinen strategia on hyvässä vauhdissa ja näyttää toimivan erinomaisesti.
)
