Kun vuosi lähestyy loppuaan on mukava katsastella mistä tuotot ovat oikein syntyneet. Tätä kirjoittaessa salkku istuu reilu +55% YTD ja 1v pari pinnaa sen yli. Y-akselilla on yhtiö ja X-akselilla voittojen tai tappioiden määrä suhteessa salkun tämän päivän arvoon.
Valuuttakurssivoittoja ja tappioita ei ole ihan kunnolla käsitelty eikä myöskään Nordnetin limiittikorkon kustannuksia, mutta tämä kuvaaja olkoon näin ihan riittävän hyvä.
Mukava huomata, että aika monesta yhtiöstä on saatu revittyä yli prosentin tuottoja. Tietysti aina vaadiaan tuuriakin, mutta tuottoporras on kuitenkin aika laaja. Poikkeuksena toimii Kamux jossa on ollut härski ylipaino koko vuoden. Kamuxia olen kyllä myös onnistunut treidaamaan tässä matkan varrella suhteellisen hyvin, kun tuotto on ollut pikkaisen parempi kuin koko ajan holdaamalla ja veivaamisen avulla on saanut välillä kierrättää pääomaa jossain muuallakin. Kuitenkin näin kova keskittäminen yhteen yhtiöön ja sieltä saadut tuotot ovat aina jossain määrin alttiita myös varianssille vaikka usko fundaan olisi kova. Jos Kamux olisi tänä vuonna rullannut vaikka nollatuotolla olisi salkun tuotto tosiaan ihan merkittävästi huonompi.
Suuri osa isoista tappioista (kuin myös osa voitoista) on tehty koronakriisissä, joten välttämättä niissä ei ole kyse yhtiötason epäonnistumisesta vaan tuurista. Kuitenkin jälkiviisastellen muistan olleeni aika ahneella tuulella viime tammi- helmikuussa eli klassinen bulleromoka. Koska kaikki oli tuolloin kallista ja mahdolliset upsidet pieniä tuli panostettua aika isoja summia joihinkin noista tappioista. Mm. Caverion ja HKScan. Näin jälkikäteen ajateltuna pidemmän aikavälin näkymät tuolloin Caverionissa ja HKScanissa eivät olleet hintansa väärtejä. Muutamasta liian ison panoksen pelistä pienellä upsidellä päästiin kyllä tuolloin kuivinkin jaloin eroon. Mm. OMASP, joka onkin voittopuolella.
E: Sorruin tässä yllä jälkitreidaukseen. Muistan kyllä laskeskelleeni omaspille kovia vuosituottoja vuosi sitten eli oli siinä itseasiassa ihan fundamenttianalyysikin mukana. Mutta panos oli silti liian kova. OMASPissakin taisi olla 25% allokaatio kun ajattelin sen olevan matalan volatiliteetin pankkiosake 
Vielä yksi esimerkki liian isolla panoksella pelaamisesta oli hiiliyhtiöt (CEIX ja ARCH) joihin tuli panostettua isolla kädellä ennen osareita ja sitten onneksi ensimmäinen osari olikin tuurilla hyvä josta sai voittoja kotiutettua ja kevenneltyä. Oppirahat tuli maksettua vasta seuraavan yhtiön julkaistessa katsauksensa, onneksi hieman pienemmällä painolla.
Niissä tappioissa joissa olen edelleen fundamielessä sitä mieltä, että markkinat ovat väärässä ovat kyllä opettaneet sen, että markkina voi olla eri mieltä sinun kanssa aika pitkään ennen kuin erimielisyys ratkeaa. (ja niissä voitoissa joissa markkinat ovat validoineet oman keissin nopeasti). Yksi tällainen on hiiliyhtiö CEIX, joka on em. osaripelleilyn ansiosta aika vähän tappiolla. Pitäisi henkisesti asennoitua aina niin, että joko varautuu istumaan osakkeen mukana todella pitkään katsomatta hintaa jos uskoo fundaan, tai sitten jos ei jaksa tätä, niin pitää luovuttaa suosiolla nopeasti kun hinta menee väärään suuntaan.
Kuvaajaa katsellessa myös huomaa, että ehkä hieman liikaa tulee veivattua eri yhtiöitä, kun on noin paljon rivejä joilla ollut max muutaman promillen vaikutus salkkuun. Tietysti jonkin verran pitää ostaa tyhjiäkin arpoja ja joskus voi löytää markkinoilta “ilmaisen lounaan” eli aina ei voi olla volatiliteetissa mukana ja tehdä megatulosta. Ylitreidaus toistuu myös joidenkin yhtiöiden sisällä ja harvoin ylimääräinen veivaus on tuonut mitään tulosta. Esimerkkejä treiditappioista on ainakin Honkarakenteessa, Cityconissa, Teliassa, indekseissä ja niin edelleen. Ylipäänsä erilaisien välittäjäkustannuksien vaikutus salkkuun on ollut suurempi kuin yhdenkään yksittäisen yhtiön. Arviolta n. 3% salkun tämän päivän arvosta. Tietysti jos vuosi ei olisi ollut näin hyvä osakkeille olisi kustannukset olleet vielä suurempia suhteessa salkun kokoon.
Kaikesta huolimatta virheiden tekeminen kuuluu oppimiseen ja mukava huomata, että ajoittaisesta bulleroinnista huolimatta on kyennyt pääomia varjelemaan ja tekemään pientä ylituottoakin tänä vuonna. Tämä siitäkin huolimatta, että salkkuun valitut osakkeet eivät välttämättä ole olleet niitä tänä vuonna paljon nousseita hype-tekno-supermenestyjiä. Erityisen tyytyväinen olen ollut siihen, että koronakriisissä salkku niiasi paljon vähemmän kuin indeksi. Hyvään tuottoon on siis päästy myös melko tasaisesti.
Itse vielä kilvoittelen oman tasaluvun suhteen ennen vuoden vaihtumista. Hyvällä mielin saa kyl painella joulun viettoon. Kiitos ja Hyvää joulunaikaa forkalle. 
