En enää muista, mistä aikanaan nuo löysin…
Lisää merkkejä
Kiitos aloittajalle ja muille keskustelijoille hienoista tarinoista! Tässä omani:
Ikää 33 vuotta, sijoitussalkun arvo nyt noin 110 000 euroa ja nettovarallisuus ~200 000 euroa.
Päätekijät salkun kasvattamisessa: hyvä/nousujohteinen palkka, suuri säästöaste (ei lapsia, autoa, kesämökkiä) ja pitkäjänteinen säännöllinen kk-säästö (indeksirahastoihin/ETF:iin).
Tulen keskiluokkaisesta perheestä, lapsena ei kärsitty puutetta, mutta kesälomareissuja ulkomaille yms. kalliimpia juttuja ei myöskään tehty. Kotona en saanut koskaan isompaa opastusta raha-asioihin, mutta kannustusta kouluttautumiseen ja sitä kautta ”hyvään elantoon” kylläkin. Vanhempani eivät omistaneet osakkeita tai rahastoja, eikä sijoittamisesta tai raha-asioista suuremmin keskusteltu (äitini oli osasi kuitenkin säästämisen jalon taidon ja on säästänyt aina pienestä palkastaan).
Muistan lukioikäisenä funtsineeni jatko-opintoja, kun luin iltapäivälehdestä eri ammattien/koulutusten palkkavertailua. Minulla ei ollut varsinaista haaveammattia tai paloa tietylle alalle, joten KTM koulutus alkoi tuntua hyvältä valinnalta (lääkäriksi en halunnut koska inhoan sairaaloita ja juristin työn kuvittelin turhan kuivakaksi… DI-koulutus jäi pois laskuista koska en kokenut olevani ”insinööriluonne”)
Armeijan ja opintojen aikana ei ollut varaa säästää, joten pikakelataan vuoden 2017 tammikuuhun, jolloin valmistuin kauppiksesta ja aloin säästämään sivuun palkkatuloista. Sen verran oli oppia päähän yliopistosta jäänyt, että akateemisten tutkimusten perusteella hajauttaminen kannattaa ja indeksiä on vaikea päihittää jopa ammattilaisten toimesta, joten aloin säästämään Seligsonin indeksirahastoihin. Tässä vaiheessa nettovarallisuus oli opintolainan vuoksi hieman negatiivinen ja alussa ensiasunnon käsirahan säästäminen oli korkeampi prioriteetti kuin kk-säästäminen rahastoon. Tällöin asuimme tyttöystävän kanssa PK-seudulla edullisessa vuokra-asunnossa ja kulujen jälkeen sain noin 1000 euroa säästöön (minulla ja tyttöystävällä on edelleen yhteisen tilin ohessa omat sijoitukset/säästöt).
Toden teolla aloin säästämään indekseihin vuonna 2019, kun ensiasunto oli hankittu. Vuosina 2019-2022 asuinkustannukset olivat todella matalat, kun korot olivat nollassa (kiitos myös pankille 35v laina-ajasta, joka auttaa salkun ”vivutuksessa” edelleen). Palkkakehitys on ollut hyvää (10-15% vuositasolla) ja sen myötä olen saanut korkojenkin nousun jälkeen 1000-2000 euroa kuukaudessa säästöön mitenkään erityisemmin kituuttamatta.
Mutta matkan alussa vasta ollaan – salkku ylitti ensimmäisen 100 000 euron (ja nettovarallisuus 200 000 euron) rajan tänä vuonna, ja tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä kuukausisäästämistä pitkälle tulevaisuuteen. Yritän maksimoida salkkuun virtaavan rahan määrän nyt kun säästäminen on vielä helppoa: talouden menot (harrastukset, ruoka, matkustelu, asuminen) ovat vain kahdelle aikuiselle, joista molemmat ovat hyväpalkkaisissa töissä. Jos lapsia tulevaisuudessa siunaantuu, ymmärrettävästi menot kasvavat ja isojen summien säästäminen vaikeutuu.
Lyhyen aikavälin tavoite on ollut taloudellisen mielenrauha (se on jo saavutettu). Keskipitkällä aikavälillä tavoittelen tarpeeksi suurta pesämunaa jotta voi halutessaan hieman vähentää töitä/downshiftata/vaihtaa vaikka alaa jos siltä tuntuu. Pitkällä aikavälillä (50-60 -vuotiaana jos hyvin käy) tavoite tulla kokonaan taloudellisesti riippumattomaksi ja päättää itse, tekeekö viikossa 40, 30 vai 0 tuntia töitä.
Olisi kiva sanoa, että hyvä alku säästämiseen ja varallisuuden kasvattamiseen on ainoastaan omaa ansiota, mutta totuuden nimissä olen ollut onnekas monella saralla: hyvä työ ja palkka, hyvä terveys, alhaiset euriborit säästämisen ensimmäisinä vuosina, hyvä puoliso (joka ei haaveile materiasta mutta ei myöskään pihistele, kun kyseessä on elämänlaatua nostattavat asiat kuten matkustelu tai harrastaminen).
Tsemppiä kaikille sijoittamiseen ja säästämiseen, oli tavoite sitten mikä tahansa - ja muistetaan nauttia matkasta.
119 tykkäystä