Luin Inderesin @Antti_Viljakainen UPM-yhtiöraporttia (päivitetty 3.2.2023). Siinä Tase-osion 2022 luvut (& seurannaiset) eivät täsmää UPM:n tilinpäätösraportin (s. 22) lukujen kanssa.
https://www.upm.com/siteassets/asset/investors/2022/upm-tilinpaatostiedote-2022-fi.pdf
Kiitoksia huomiosta! Heiton taustalla oli myös selkeä virhe eli vuoden 2022 tase oli jäänyt syöttämättä malliin (UPM:n malli hajosi tulospäivänä Microsoftiin liitännäisistä syistä, minkä korjaamiseksi malliversioita jouduttiin pyörittämään edes takaisin ja tässä kohtaa malliin jäi vanha tase). Korjaan virheen ja laitan raporttiin uuden taseen. UPM:n ennusteisiin tai näkemykseen yhtiöstä tällä ei ollut vaikutusta.
Metsäteollisuuden tuotantomäärät luisussa
Huvittava uutinen, en tosin lukenut sen enempää. Oliko siinä joku todellinen uutinen taustalla, kaikki tietää että oli suht pitkä lakko suomessa joka vaikutti todella paljon muutenkin laskevalla markkinalla.
Jaetaan tännekkin, koska tieto kuuluu kaikille, 20.4. järjestettävän Puunjalostusinsinöörien kevätseminaarin mielenkiintoiset aiheet, jotka koskettavat ainakin Stora Ensoa, Metsä Boardia ja Huhtamäkeä. Lauteilla heti aamusta myös @Antti_Viljakainen
Analyytikon näkökulma: Löytyykö metsäyhtiöille kannattavaa kasvua kuitupakkausmateriaaleista?
Antti Viljakainen, pääanalyytikko, INDERES
Tulevaisuuden ruokapakkaamisen trendit ja vastuullisuuskriteerit
Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT
Tahtooko komissio korvata kuidun muovilla - EU-regulaation haasteet ja mahdollisuudet kuitupakkaamiselle
Matti Rantanen, Director General, European Paper Packing Alliance (EPPA)
Miljoonan tonnin integraatin konversio painopaperista pakkauskartonkiin - Case: Stora Enso Oulun tehdas
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso
Kestäviä kuitupohjaisia ratkaisuja muovin korvaamiseen - Case: Paptic Oy
Heidi Saxell, CTO, Paptic Oy
Uusimmassa Tekniikka & talous-lehdessä on neljä sivua juttua UPM-Kymmenen Uruguayn investoinnista (toistaiseksi näköjään vain lehden paperiversiossa).
Asiaa entisestään tunteville ei suuresti jymyuutisia, mutta noteerattakoon tässä mm:
Toki täystuotannon saavuttamiseen menee vielä aikaa, mutta hyvältä kuulostaa
Tässä kohdin heräsi mieleen pahaenteinen kysymys, ettei vaan kyse ole pysyvästä ilmastonmuutokseen liittyvästä ilmiöstä?
Kuten lehdessä todetaankin, niin avoimessa demokratiassa tämä sallittua
Jos en väärin muista, niin Nokian suuraikoina sen BKT-vaikutus Suomessa oli 4 %.
Lähipäivinä tuutista pitäisi siis tulla tiedotetta tehtaan avautumisesta!
Stora Enso treidaa tällä hetkellä kurssilla 11.39€ ja Price to book value arvolla 0.69, joka on mielestäni erittäin alhainen. UPM:n vastaava luku on 1.35 eli noin tuplat Stora Ensoon verrattuna. Taseessa ei ole goodwilliä juuri ollenkaan, joten mikä selittää näin alhaisen arvostuksen tasearvoon nähden? Velkaa on jonkin verran, mutta omavaraisuus on myös hyvällä tasolla. Haistellaanko tässä taantumaa vai?
Edit. Kurssi olikin 11.39€
Muistelen et jos upm:n b:tä katsois tarkemmin niin metsässä ja enegiassa olis ylöskirjattavaa. Voisko se selittää epäsuhtaa? Mut on tos yllättävän iso ero.
@Cotr Oikeassa olet, Stora Enso tehnyt ylöskirjauksia
ainakin metsiensä arvoon viime vuosina.
Storan taseesta suurin osa on metsää. Tämän takia itseasiassa omistankin yhtiötä pienen siivun. Muuten kuitenkin haastaisin vähän. Mikä on yhtiön strategia? Vähän kaikkea yritetään, vähän kaikkea tehdään. Missään ei olla kuitenkaan hyviä, vaan korkeintaan keskinkertaisia. Valmistetaan paperia, sellua, pakkausmateriaaleja, sahista, liimapuuta, biopohjaisia materiaaleja yms. Yhtiön tulevaisuuden keihäänkärki, ligniigni, valmistuu Sunilassa, tuossa Kotkan haisevassa aikapommissa, joka taitaa olla Euroopan vanhimpia yhä toiminnassa olevia ei integroituja sellutehtaita. Sekin on pitänyt sulkea moneen kertaan. Enocell on metsäteollisuuspiireissä vitsi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtaan tuotanto on käännetty eri sellulaadulle niin monta kertaa, että rehellisesti sanottuna en ole edes varma, mitä tehtaalla juuri nyt valmistetaan, vai onko siellä parhaillaan muutostyöt meneillään. Nämä esimerkit nyt ovat tietysti hyvin suomi-keskeisiä ja Stora Enso on tietysti globaali toimija ja tuotantolaitoksia on ympäri maailmaa. Edelläkävijä Iso Enso ei kuitenkaan ole, ja jääkin suoriutumisessaan selvästi kotimaisille verrokeilleen. Tottapuhuen en oikein tiedä, mikä otus tämä Enso oikein enää on. Sen tiedän kuitenkin, että metsän arvo ei ainakaan laskemaan tule tulevaisuudessa. Joillakin bisneksillään Iso Enso tekee myös ihan positiivista kassavirtaa, joten kuten sanoit, eihän tämä nyt tasepohjaisella arvostuksella tarkasteltunan mikään järkyttävän kallis otus ole.
Katselen itse asiaa mm. näin:
Stora Enson antamat näkymät tälle vuodelle olivat selkeästi synkemmät kuin UPM:n lausumat (toki yhtiöiden tuotepaleteissa on eroa, mutta vasta loppuvuonna tiedämme, toteutuiko pessimistisempi storalainen vai optimistisempi umppilainen markkina-arvio).
UPM:ssä nähdään enemmän kasvunäkymiä: Olikiluoto 3, Uruguayn sellutehdas, Saksan biokemikaalitehdas ovat jo ovella. Sen sijaan Storan tavoite saada aikaan ligniinistä uusi syömähammas on selvästi kauempana.
UPM on tehokkaasti pystynyt käyttämään näitä uusia silmissä näkyviä konkreettisia hankkeitaan + energiaomistuksiaan viestinnässä ja näin pönkittämään yhtiötä kohtaan tunnettua sijoittajasenttimenttiä. ”Yhtiöiden valuaatiossa yksi puoli on tiedettä, toinen taidetta”.
Mikäli Stora Ensolle syntyy iso ligniini-syömähammas sähköautojen akkujen pohjalta, niin yhtiön arvostukselle saattaa olla tiedossa jopa kunnon tasokorotus ja P/B-arvotkin liikahtavat.
UPM:n omistusosuus on yli kolminkertainen OL3:ssa kuin Stora Ensolla joten vaikutus on suurempi.
UPM:n Uruguayn tehdas on tuomassa lisää liikevoittoa merkittävästi joten ei oikein puhuta samasta asiasta, jos Storalla sielä on jo tehdas.
Siihen en osaa ottaa kantaa kumpi olisi tällä hetkellä järkevämpi sijoituskohde.
UPMn optimistisempi arvio markkinasta (tulos kasvaa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna) perustuu siihen, että UPMn sellu- ja paperitehtaat Suomessa olivat lakossa koko ensimmäisen vuosineljänneksen.
Tämä hanke on selkeasti myöhassä. Alkuperäinen aikataulu oli 2022 jälkimmäinen puolisko. Kustannukset ovat 800 meur yli, mitä voi pitää katstrofaalisena ylityksenä. Lisäksi hankkeessa kuollut lukuisia työtekijöitä puhumattakaan kähinöista paikallisen väestön kanssa.
UPM:n tilinpäätöstiedotteessa mainitaan ainakin neljä tekijää, lakon ohella, tämän vuoden plusviritteiselle ennusteelle:
-Kiinan koronatilanteen helpottuminen
-Inflaatiopiikin madaltuminen
-Tuotannon lisäykset Olkiluoto 3:n (UPM:n osuus siitä noin kolmannes) ja Paso del Torosin myötä (sellun lisäksi sähköä myyntiin)
Kyllä ja ollut surullista lukea urugualaismediasta juttuja noista rankoista työmaakuolemista. Tehtaan täyteen tuotantoon saanti vie vielä hyvän aikaa, joten vasta ehkä vuoden päästä kassa kilisee kunnolla.
Omasta mielestäni molemmissa yhtiöissä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Metsäosakehankintani ovat viime aikoina kallistuneet silti UPM:n puolelle sen kasvuhankkeiden vanavedessä. Mutta jos Stora Enso saa ligniinistä sähköautokytkentöineen syömahampaan, niin se saattaa muuttua jopa kiinnostavammaksi mm. jättimäisine metsäomaisuuksineen eikä arvostus olisi paha. Katselen myös itse hämmentyneenä UPM-Kymmenen omistajakuntalistausta, kun isoin omistajavallankäyttöpotti on piilossa hallintarekistereiden takana.
Kiitos palautteesta!
Kyllä, tulosajureita on muitakin, kuin vertailukauden heikkous lakosta johtuen. Vertailukauden markkinatilanne oli kuitenkin euca-sellun menekin ja hintojen ja sähkön hinnan kannalta täysin toisenlainen. Käykö olkiluoto3 vieläkään? Ei. Mitkä ovat edellytykset PdT:n positiiviselle tuloskontribuutiolle? Sen lisäksi se, että tehdas saadaan käyntiin aikataulussa (tätä en epäile), se, että joku ylipäätään ostaa eucaa hinnalla, jolla tehdään positiivista kassavirtaa. Tätäkään en epäile, sillä tehtaan break-even taso on erinomaisen matala. Inflaation taittuminen on positiivinen asia. Sähkön ja logistiikan kustannustaso on laskenut huomattavasti. Työn ja puun ei. Kemikaaleista en osaa sanoa, tästä saadaan parempaa näkemystä Kemiran julkaistua Q1-luvut. Riittävätkö positiiviset tulosajurit kumoamaan ne negatiiviset? Coms-paper ja spec tulevat tekemään hyvin heikon tuloksen, kuten myös sykliset vaneri ja sahis. Energia tulee tekemään huomattavasti viimevuotista heikomman tuloksen. Pitää ottaa huomioon, että viime vuoden vastaavana ajankohtana kuitenkin sahat, vaneritehtaat ja muualla kuin suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset (mukaanlukien Fray Bentos) kävivät ja hinnat tuotteissa olivat korkeat, kysynnän ollessa erinomaista. Energia teki loistavan tuloksen vuosi sitten. Itse uskon, että UPM saattaa jopa joutua antamaan negatiivisen tulosvaroituksen.
Lisätään tähän nyt vielä, että työskentelen itse metsäteollisuudessa ja yhtä huonoa vuoden aloitusta en ole koskaan ennen urallani nähnyt.
Tuo mainittu Uruguais lehtien kuvaus kuolematapauksista ei ehkä ole aivan puolueeton. Toki kuolemantapaukseh ovat surullisia ja kuilemaan johtavia työtapaturmia tapahtuu Uruguaissa usein. Työtuntimäärään verrattuna UPM työmaa on varmasti ollut turvallisimmasta päästä. Työturvallisuuteen on todella panostettu.
En tiedä, kuinka tarkkaan kuolemantapauksiin johtaneita tapaturmia on kuvattu kyseisissä kirjoituksissa. Kuolemaan johtaneita tapahtumia on ollut nelkä sinä aikana kun ole ollut työmaalla.
Yksi niistä oli työntekijän henkilökohtainen ratkaisu, joka ylitti uutikynnyksen suomessakin. Kahdessa työntekijä ei piitannut turvallisuusmääräyksistä. Yhdessä tapauksessa kyseessä oli työntekikän virheellinen sijoittuminen työsuorituksen yhteydessä, mikä johtui mitä ilmeisimmin riskien arvioinnin puutteista.
Mielestäni tämä on syy sijoittaa yhtiöön (UPM), eli yhtiö on johdon/sijoittajien hanskassa, palvellen sijoittajia. Muissa Suomen metsäyhtiöissä on aina joku ketunhäntä taskussa.
Metsä-Group: Maksetaan (piilo-)osinko puun hinnassa
Stora-Enso: Ollaan helliä ruotsalaisia. Ei ole rohkeutta uudistua.
Suomen Metsänomistajat yhtykää: Myykään puunne Metsäliitolle ja sijoittakaa ne muualle.
T: Keski-ikäinen metsänomistaja.
UPM vähentää painopaperikapasiteettia Itävallassa ja Saksassa. Tämä ei ole valtaisa yllätys kun loppuvuonna Euro Graphin tilastojen mukaan kysyntä alkoi romahtamaan rajusti. Joulukuussa kysyntä romahti -28%. Ilman leikkauksia hinnat olisivat romahtaneet myös.
Suljettava Schongaun PK6 tekee kaiketi melko samoja laatuja kuin Jämsäkosken PK6? Lisää vuosia siis Jämsänkoskelle 
LWC:n kysyntä tippui Eurooppassa yli 20% viime vuonna verrattuna vuoteen 2021. Käsittääkseni kuitenkin nuo suljetut koneet eivät tehneet LVW:tä. Onkohan putkessa siis vielä uusia sulkemisia?
