Olisikohan sellu turhan yksinkertainen boikottituotteeksi?
2 tykkäystä
Yksinkertainen, mutta hyvin tehokas. Ihmisiä voisi vähän kyrsiä, jos vessapaperia ei olisi enää saatavilla.
2 tykkäystä
Q1 odotan mielenkiinnolla minkälaisia toimitusmääriä eri firmoilla on eri tuotteissa. Monet yhtiöt neuvottelivat lomautuksista ja ovat toteuttaneetkin niitä. Muutenkin tuotantoa on seissyt huonon markkina tilanteen takia.
Onko markkinat todellakin hiipuneet vai mikä selittää lomautukset eri firmoilla. Voiko esim UPM kärsiä pitkittyneen lakon vaikutuksista, asiakas kato? Jokainen firma myös nostanut tuotteiden hintoja, onko asiakkaat siirtyneet/hajauttaneet ostoja enemmän kuin normaalisti…?
Miten käyntiasteet muualla Euroopassa?
Lainaan itseäni joulukuulta. Toimitusketjujen ja varastojen alasajo on edelleen meneillään. Paperi ei mene kaupaksi, eikä sen myötä sellu. AKTn lakko turvotti varastoja ja pahensi ongelmaa. Paperin hinta otti rajun nousun viime vuoden lopulla. Paperin ostajat kasvattivat varastojaan, kun pelättiin hinnan nousevan entisestään. Hinnan lähdettyä syöksyyn, kauppa hyytyi ja nyt kalliilla ostettua varastoa tyhjennetään. Kun kysyntä lopputuotteillekkin on heikkoa, tavara jää käsiin ja hintojen lasku jatkuu.
5 tykkäystä
Pääpiirteittäin olet varmaan oikeassa. Tuntuu vaan ihmeelliseltä että eräiden koneiden käyntiasteet olleet jo marraskuussa asti noin 50%…
Toivottavasti tuolla agressiivisella hinnoittelulla suomalais firmoissa ei ajeta asiakkaita pidemmäksi aikaa pienemmille firmoille.
Toivottavasti kuitenkin markkinat piristyvät ja sitä kautta koneetkin.
Kyllä ne aikanaan piristyvät. UPM alkaa olla jo niin hallitseva tekijä paperimarkkinalla, ettei heille ole monessa tuotteessa enää montaa vaihtoehtoa. Käyntiasteet ovat matalat juurikin kysynnän puuttumisen vuoksi. Saadaan pidettyä hinta edes jollain tasolla.
1 tykkäys
Muilla mietteitä UPM:stä, itselläni ollut sellainen kutina että firma saattaisin lähivuosina miettiä ehkä compapin, vanerin, sekä erityisesti specin ja tarra bisneksen myyntiä ja tuota jälkimmäistä kaksikkoa yhdessä paketissa. Omissa mietteissä UPM pitäisi itsellään vain energian, sellun ja biopuolen…
2 tykkäystä
Kiitos @Logitech tämän kysymyksen esille nostamisesta. Yrityksen “Kiina-riskille” ei ole sinänsä virallista määritelmää tai jotain indeksiä, vaan sitä tulee arvioida eri elementeistä. Miksi UPM:lla on korkeahko Kiina-riski?
-
Toistakymmentä prosenttia viennistä sinne
-
UPM ei pelkästään vie sinne, vaan maassa on sen omistamia tuotantolaitoksia
-
Kuten @Lokis yllä huomauttaa:
-
Lisäisin edelliseen vielä sen, että sellun hinnat määräytyvät (Euroopassakin) pitkälti Kiinassa, joten sen maan tapahtumat tai kommervenkit voivat heilutella markkinoita ja hintoja ääritapauksessa hyvinkin haitallisesti.
-
Kiinan vaikutukset makroympäristöön ja suhdanteisiin.
-
Mikäli USA:n ja Kiinan välillä alkaa jokin yhteenotto tai laaja kauppasota, myös EU-alue ml. suomalaisfirmat ovat siinä kyynärpäitä myöten.
Ei UPM:n Kiina-riski ole esim. Koneen luokkaa tai lähellekään tapausta Nokian renkaat & Venäjä. UPM:lla on silti ihan riittävän korkea Kiina-riski ja se on lisäksi kohoamassa.
8 tykkäystä
Eikös UPM ole maininnut, että uuden sellutehtaan tuotantoa oltaisiin myymässä ameriikkaan ?
Amerikka on UPM sellulle uusi markkina. Sitä ei hetkessä avata. Koko PDTn tuotantoa ei sinne saada myytyä, vaan Kiina näyttelee edelleen pääroolia. Amerikka on hyvin haastava markkina muutenkin logistiikkakustannuksien vuoksi.
2 tykkäystä
Kiitos kommenteista. En osaa itse kommentoida muuten kuin tuon vuosikertomuksen tietojen perusteella.
Tuntematta amerikan sellualaa tippaakaan sanoisin että tämä vaatisi nyt hieman lisäperusteluja. Onko siellä jotain paikallisia sellun tuottajia joilla ei ole samoja logistiikkakustannuksia?
Muutoin olen samaa mieltä että uuden markkinan valloittaminen voi osoittautua yllättävän vaikeaksi. Toki varmaankin hyvin palkitsevaa onnistuessaan. Vaikeus tulee kuitenkin oman organisaation rakentamisesta ja asiakkaiden ostotottumusten muuttamisesta. Ei joistain operaatioon liittyvistä yleiskuluista jos ne on kaikille samat.
Nyt näkyy hyvin eri yhtiöiden tavat toimia kun omaavat omat tessit. Upm lataa heti vuoden alkuun työntekijöilleen 90 pvän lomautuslaput että varautukaa tohon. Toinen firma taas ei lomauta ja jakaa viime vuoden ennätystuloksesta ylimääräisen bonuksen kaikille työntekijöilleen, ei vain johdolle. Tosin umppi myy energiaa kun koneet seisoo ja tähän ei muut pysty. Upm siis tekee rahaa ja minä osakkeen omistajana kiitän tästä.
Muuten Suomen tilanne on mielestäni todella huono. Ei meillä riitä työvoimaa paperitehtaille, palkkaus on suhteessa huono ja huonontuu koko ajan. 3 vuoro työ ei vedä ja päivävuorolainen kunnossapitäjä tienaa paremmin muualla saati hitsari, sähkäri. Firmat lopetti omat koulutuskeskuksensa ja ammattikoulu pohja ei vaan riitä. Toi oppisopimus on hyvä mutta kun pohjia ei ole, on paperikoneen ajaminen todella haastavaa opetella, ei se onnistu. Joten jonkun tehtaan alas ajo pelastaa muita tehtaita kuten Kaipola jonka miehistö takasi muille tehtaille työvoimaa kun sitä ei muualta saanut. Kesätyöntekijöistäkin on huutava pula ja kaikkia paikkoja ei välttämättä saada täytettyä kun joku aika sitten osa jäi ilman töitä.
Viime vuonna ajettiin varastot täyteen ja nyt kun alettiin nostaa hintoja, esim S-ketju lopetti tilaamisen ja käyttää varastojaan. Samalla neuvotellaan hinnan korotuksista… Samaa ilmeisesti tapahtuu ulkomaillakin ja kun tavaraa ei mene kuten ennen niin ala kärsii tilauspulasta. Akt lakko ei kerennyt vaikuttaa paperitehtaisiin vaan käynnit oli alhaalla ennen työtaistelua.
En usko itse että Special papers on liipasimella. Sehän on Upm strategiassa että tarra tehdään omalla koneella ja jalostetaan raflatacilla josta laitetaan siihen uuteen coca cola pullon kylkeen joka tehdään uudella tehtaalla Saksassako se nyt oli… Taitaa jämsänkoskella olla Euroopan ainoot koneet jotka tekee tarran pintapaperia ? Muistaakseni se oli näin ja jos on niin eikähän siellä voimalaitoksen putkesta kuumaa tule jatkossakin 
Eli jos katsoo tapahtumia niin ei ole ihme että Suomeen nousee uutta tehdasta joka valmistaa sellua
… ei paperia. Nyt odotetaan riittääkö meillä puu, tai puu riittää mutta riittääkö se Eu:n mielestä kun hiiltäkin pitäs sitoa 
5 tykkäystä
Ainakin Specillä ollut 3 viikkoa jo lomautettuna porukka ja kotimaan raflalla ollut jo lomautuksia sekä uusia tulossa. Toivottavasti osaajat pysyy talossa, ainakin muutamat äänestäneet taas jaloillaan.
Storakin haki lomautuksia, metsä taitaa olla ainut suoraselkäinen joka ei edes hakenut vaikka sielläkään ei ilmeisesti ole ihan täydet tilauskannat?
Ymmärrän kyllä että pitää tehdä maksimaalisesti voittoa mutta työhyvinvointia ja työntekijöistä voi huolehtia myös metsän malliin 
Nämä isot firmat eivät kuitenkaan ole konkurssin partaalla ja näin voisi moni yhtiö parantaa mainettaan.
Samaa mieltä kanssasi tuosta että osaaja pulassa ovat kohta tehtaat. Vaikka tuo homma ei ole rakettitiedettä niin kyllä se vaatii vuosien työkokemuksen että sisäistät paperikoneen prosessit ja saat riittävän tietotaidon…
Saa nähdä miten mahdollinen rautatie lakko vaikuttaa ja edes sen mahdollisuus…
7 tykkäystä
On paikallisia integraatteja käytännön nolla logistiikkakustannuksilla (putkisellu). Omavaraisuus BHKP(BEKP) noin 70 %. Loput tuodaan käytännössä Etelä-Amerikasta, suurimmaksi osaksi Brasiliasta. USA on valtava maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja maakuljetukset maksavat (rauta/kumipyöräliikenne). Merikuljetuksien ja satamaoperoinnin (materiaalinkäsittely, varastointi, yms) kustannukset riippuvat erityisesti volyymista ja niiden säännöllisyydestä. Kun tuot maahan miljoona tonnia sellua vuodessa, on sinulla ihan erilaiset mahdollisuudet hyödyntää suuruden ekonomiaa, kuin uuden, pienillä määrillä aloittavan toimijan (UPM). Sinulla on myös mahdollisuus “polkumyydä” pitääksesi omat markkinaosuutesi parhaille asiakkaille. Operaatioiden yleiskulut eivät todellakaan ole kaikille samat. Tässä nyt ihan vain pintaraapaisu tähän logistiikkakysymykseen.
5 tykkäystä
Luin Inderesin @Antti_Viljakainen UPM-yhtiöraporttia (päivitetty 3.2.2023). Siinä Tase-osion 2022 luvut (& seurannaiset) eivät täsmää UPM:n tilinpäätösraportin (s. 22) lukujen kanssa.
https://www.upm.com/siteassets/asset/investors/2022/upm-tilinpaatostiedote-2022-fi.pdf
3 tykkäystä
Kiitoksia huomiosta! Heiton taustalla oli myös selkeä virhe eli vuoden 2022 tase oli jäänyt syöttämättä malliin (UPM:n malli hajosi tulospäivänä Microsoftiin liitännäisistä syistä, minkä korjaamiseksi malliversioita jouduttiin pyörittämään edes takaisin ja tässä kohtaa malliin jäi vanha tase). Korjaan virheen ja laitan raporttiin uuden taseen. UPM:n ennusteisiin tai näkemykseen yhtiöstä tällä ei ollut vaikutusta.
11 tykkäystä
Metsäteollisuuden tuotantomäärät luisussa
2 tykkäystä
Huvittava uutinen, en tosin lukenut sen enempää. Oliko siinä joku todellinen uutinen taustalla, kaikki tietää että oli suht pitkä lakko suomessa joka vaikutti todella paljon muutenkin laskevalla markkinalla.
Jaetaan tännekkin, koska tieto kuuluu kaikille, 20.4. järjestettävän Puunjalostusinsinöörien kevätseminaarin mielenkiintoiset aiheet, jotka koskettavat ainakin Stora Ensoa, Metsä Boardia ja Huhtamäkeä. Lauteilla heti aamusta myös @Antti_Viljakainen
Analyytikon näkökulma: Löytyykö metsäyhtiöille kannattavaa kasvua kuitupakkausmateriaaleista?
Antti Viljakainen, pääanalyytikko, INDERES
Tulevaisuuden ruokapakkaamisen trendit ja vastuullisuuskriteerit
Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT
Tahtooko komissio korvata kuidun muovilla - EU-regulaation haasteet ja mahdollisuudet kuitupakkaamiselle
Matti Rantanen, Director General, European Paper Packing Alliance (EPPA)
Miljoonan tonnin integraatin konversio painopaperista pakkauskartonkiin - Case: Stora Enso Oulun tehdas
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso
Kestäviä kuitupohjaisia ratkaisuja muovin korvaamiseen - Case: Paptic Oy
Heidi Saxell, CTO, Paptic Oy
9 tykkäystä