Kyllähän tuo ennuste vaatisi kaiken onnistumista. Ylösajo varmaankin onnistuu. UPM:n 13. joulukuuta pitämän esityksen mukaan ylösajon onnistumista takaavat kokenut tiimi sekä tuttu toimittaja ja tekniikka.
Osa analyytikoista on nyt varovaisia ja ennustavat sellun hintojen laskevan. Kertyneitä varastoja puretaan. Ennustavat Kiinassa lyhytkuituisen lehtipuusellun hintojen jatkavan laskua tämän vuoden: "Our view is that net BHKP prices in China peaked in December and will continue to decline throughout 2023.”
“We remain cautious with pulp and paper stocks in 2023, amid greater market oversupply and unattractive valuations for this point in the cycle”, say analysts at Bradesco BBI”
"Long fiber prices in China rose in January, but we expect pulp prices to continue falling”, points out the team led by Jens Spiess, in a Morgan Stanley publication. “The movement raised questions about whether pulp prices will reverse their downward trajectory and whether there is a positive reading for hardwood. We think the answer in both cases is no.”
Morgan Stanleyn UPM-analyytikko antoi jo lokakuun lopussa Myy-suosituksen. Myös Jefferies laski suosituksensa Osta → Pidä.
Tammikuun 13. päivä UBS:n analyytikko antoi myös myy-suosituksen UPM:lle.
UPM-Kymmene julkaisi tänään odotetusti vahvan Q4-raportin. Yhtiö tiedottaa muuttavansa osinkopolitiikkansa. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen avaa videolla tämän päiväistä tulosta tarkemmin.
UPM:n tulos oli yleisluvuissa kova, mutta “laadullisesti” tulos ei ollut paras mahdollinen. Alakierteessä oleva paperipuoli tuotti ja moni muu sektori alitti odotukset. Joten kahvit kyllä, mutta kakkupala ei tuhdein mahdollinen.
Muutama hajahuomio:
UPM kertoi ottavansa työkalupakista omien osakkeiden ostot investointiaaltojen välissä. Täydentävänä osingonmaksulle. Syytä toivoa, että investointiaaltojen taitteissa omia osakkeita ei osteta tappihintoihin, jolloin hyöty jäisi heikohkoksi. Mutta mieltä lämmitti UPM:n väen tapa puhua omistaja-arvon luomisesta, joten luotetaan UPM:n väen luovintakykyyn tässä asiassa.
Ruotsin metsäyhtiöiden kärjessä oleva SCA aikoo suunnata kärkihankkeena tulevat investoinnit energiaan. Lähiaikoina Olkiluoto 3 toivottavasti viimein starttaa pysyvään käyttöön, mutta muuten UPM:n omassa Q4 infossa ei energiainvestoinneista oikein puhuttu eikä windfall-verostakaan. Tästä jäi hiukan sellainen ?-olotila, kun energiapuolen tuloskin alitti reippaasti odotukset.
Toimari Jussi Pesonen mainitsi, että Rotterdamin biopolttoainejalostamoa suunnitellaan intensiivisesti. Aiempien tietojen mukaan päätös siitä olisi saattanut olla mahdollinen jopa viime vuoden puolella, mutta nyt ei saanut lisävihiä. Voi olla, ettei ratkaisua tarvitse odottaa kauaa. Silloin syytä katsoa erityisesti tarkasti, kuinka yhtiö aikoisi hanskata alan ilmeisesti kiristyvän kilpailutilanteen.
Sattui myös tällainen eteen. UPM:n kaltaisen metsä-energia-kemiayrityksen isoimpia rasteja on vastuullisuuskysymykset. UPM:ssä on ainakin yritystä hoitaa sitä puolta kuntoon:)
Osingon ensimmäinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 14.4.2023 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 21.4.2023.
Osingon toinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 26.10.2023 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 2.11.2023.
Henrik Ehrnroothista uusi hallituksen puheenjohtaja:
Jos yhtiökokous päättää valita hallituksen jäsenet tämän ehdotuksen mukaisesti, hallitus aikoo päättää järjestäytymiskokouksessaan, että Ehrnrooth nimitetään hallituksen puheenjohtajaksi.
EDIT:
Webcastissa oli puhetta tulevaisuuden investoinneista. Rotterdamin biopolttoainelaitos etenee kovaa vauhtia ja vaikuttaisi siltä, että siitä tehdään positiivinen päätös jollain aikavälillä. Suunnitteilla on myös toinen biokemikaalilaitos ( ensimmäistä rakennetaan Leunaan / 17:40 )
P2X puolella tutkitkaan mahdollisuuksia synteettisistä polttoaineista kemikaaleihin mahdollisesti täydentämäään biokemikaali/polttoaine liiketoimintoja pidemmällä aikavälillä.
Specialty papersissa katsellaan myös mahdollisuuskia.
EDIT 2:
Lisätään vielä muutama kalvo webcastista pääomien allokoinnista:
Salkunrakentajan juttu UPM:stä ja sen tuloksesta. Jutun lukee muutamassa minuutissa.
Vuonna 2023 UPM:n toimitusmääriä kasvattaa tuotannon käynnistyminen UPM Paso de los Toros -sellutehtaalla ja OL3-ydinvoimalaitosyksikössä, eivätkä lakot vaikuta toimituksiin viime vuoden tapaan. Vuoden alussa varastojen purkamisen eri tuotearvoketjuissa odotetaan kuitenkin vaikuttavan UPM:n tuotteiden kysyntää heikentävästi.
Kiinan koronarajoitusten poistaminen sekä muiden keskeisten talouksien inflaation maltillistuminen luovat kysynnän kasvupotentiaalia vuoden edetessä.
Sijoittaja.fi käsitteli myös UPM:ää tiiviissä analyysissään.
UPM:n lähitulevaisuuden näkymiin liittyy esimerkiksi OL3-ydinvoimalayksikön koekäytön jatkuminen. UPM:n johdon mukaan ydinvoimalaitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon odotetaan alkavan maaliskuussa, mikä kasvattaa UPM Energyn hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa lähes 50 %.Uruguayssa Paso de los Torosin sellutehdas hanke on edennyt loppusuoralle, ja tehtaan on määrä aloittaa kaupallinen tuotanto ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Tämä investointi kasvattaa UPM:n selluliiketoimintaa yli 50 %.
UPM:n kasvu oli Q4:llä pääosin hintavetoista volyymien jäätyä vaisuksi. Normalisoituva markkina aiheuttaa haasteita lyhyellä aikavälillä, mutta isojen investointien valmistuminen luo tuloskasvupotentiaalia tuleville vuosille. Analyytikko Antti Viljakainen kommentoi.
Chilen metsäpalot tulevat vaikuttamaan pitkäkuituisen sellun supply/demand-tasapainoon. Chilessä tuotetaan SBSK (Southern Bleached Softwood Kraft Pulp) sellua, joka käyttötarkoitukseltaan hyvin samankaltainen tuote, kuin pohjoisella pallonpuoliskolla tuotettu NBSK, jota mm. UPM, Metsä Fibre ja kanadalaiset, sekä venäläiset toimijat valmistavat.
Suomi on muuten täydellinen maa havusellun valmistukseen raaka-aineen saatavuuden näkökulmasta.
Kuitupuuta saa merkittävällä alennuksella vs. tukkipuu, ja kansainvälisellä tasollakin katsottuna edullisesti.
Mäntyvaltaisuus. Kuusi on herkkä taudeille ja ötököille.
Vakaa valtio.
Kanadassa on ollut erilaisia puun saatavuuteen vaikuttaneita ongelmia vuosikausia. Venäjä on ulkona markkinoilta, Kiinaan suuntautuvaa vientiä lukuunottamatta. Ruotsissa kuitupuu on kalliimpaa, eikä siellä ole samanlaista järvien tuomaa verkostoa suojaamaan metsäpaloilta (vuonna 2018 Ruotsissa oli valtavat metsäpalot, joiden pysäyttäminen oli äärimmäisen hankalaa).
Suomen suurimmat riskit ovat havupuun saatavuus Metsä Fibren Kemin tehtaan käynnistyttyä. Nähdäkseni tämä tulee olemaan viimeinen uusi sellutehdas, jonka Suomen puun saatavuus tulee kestämään. Uusille ei tulla antamaan lupaa.
Toinen riski on Europaan unionin metsien käytön sääntely.
Metsä Boardin tulos kyykkäsi selvästi odotuksia enemmän jo Q4:llä, vaikka vertailuluvut vielä ylittyivätkin. Pikavilkaisulla suurin syyllinen näyttää olleen todella huono volyymi läpi portfolion ja pienemmissä määrin ennusteita korkeammat kulut. Q1-ohjeistuksen sanamuodot olivat sinänsä odotettuja, mutta vertailuluku jäi odotuksia alemmas, minkä takia näkymäkin taipuu ainakin alustavasti pettymyksen puolelle. Osinkoehdotus oli odotuksia korkeampi, kuten ennakossa spekuloimme, mutta ensipuraisulla raportti jää kuitenkin negatiiviselle puolelle.
Sijoittaja.fi:stä löytyy tiivis analyysi Metsä Boardista, jonka lukee muutamassa minuutissa.
Metsä Board on aikaisempien kvartaalien aikana onnistunut kasvattamaan kannattavuuttaan kartonkinen ja markkinasellujen kohonneiden hintojen ja kasvaneiden myyntimäärien ansiosta. Vuoden 2022 viimeisen kvartaalin liiketulosta tukivat edelleen kartonkien ja markkinasellujen kohonneet hinnat, mutta tulosta heikensi alhaisemmat toimitusmäärät. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 418 000 tonnia (442 000 Q4/2021) ja markkinasellutoimitukset olivat 105 000 tonnia (120 000 Q4/2021). Myös tuotantokustannusten nousu söi kannattavuutta.
OP:n Henri Parkkinen kertoi Metsä Boardin tuloksesta.
Metsä Boardin liikevaihto, sekä tulos jäivät ennusteistamme Q4:n osalta. Ehdotettu osinko oli kuitenkin positiivinen yllätys. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen kertaa tänään klo 12 julkaistun Q4-tuloksen annin sekä yhtiön tulevaisuuden näkymät.
Metsä Boardin Q4-raportin kokonaiskuva jäi selvästi pettymyksen puolelle, kun osinkoyllätyksen vastapainoksi Q4-tulos ja Q1-ohjeistus olivat reippaasti meidän ja konsensuksen ennusteita heikompia. Laskemme Metsä Boardin tavoitehintamme 9,00 euroon (aik. 9,50 €) kuluvan vuoden negatiivisia ennustemuutoksia heijastellen. Toistamme kuitenkin matalalle arvostetun Metsä Boardin lisää-suosituksemme. Mielestämme vahvasta osingosta ja arvostuksen nousuvarasta muodostuva edessä olevasta tuloksen alamäestä huolimatta riittävä tuotto-odotus.
EDIT:
OP pitää Metsä Boardin tavoitehinnan ennallaan 9,50 eurossa, nostaa suosituksen osta-tasolle (aik. lisää)
Metsäala ja sen merkittävimmät yhtiöt ovat ison muutoksen äärellä. Asiasta kiinnostuneiden ja erityisesti sijoittajien syytä lukea nämä MOLEMMAT jutut. Poimintaa:
”Samalla metsäyhtiöiden strategiat ovat eriytyneet ja yritykset muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kaikkien strategioissa on niin vahvuuksia kuin riskejä. Vasta aika näyttää, mitkä valinnat menestyvät, mutta alan seuraamisesta erot tekevät entistä mielenkiintoisempaa”
”TÄSTÄ EI liikaa puhuta: Suomen metsäteollisuuden jalostusaste eli arvonlisä puukuutiota kohden on harpannut 2000-luvulla alaspäin.
Paperi oli korkean arvonlisän tuote verrattuna siihen, että nykyään Suomen metsäteollisuuden selkäranka on sellun ja kartongin vienti ulkomaille.
On siirrytty kohti bulkkia, vaikka piti mennä toiseen suuntaan, kohti uusia ja kekseliäitä innovaatiota. Visioissa siinsi biopolttonesteitä ja puukuitutekstiilejä, mutta toisin kävi”
Alan tutkija Jakob Donner epäilee mitä metsäteollisuuden muodonmuutoksesta oikein tulee. Paljon on puhetta, mutta kokonaisuutena katsoen alan jalostusaste on lähinnä alentunut sellun, kartongin ja paperin ollessa päärooleissa. Stora Enso puhunut vuosia autonakkujen ligniinistä, mutta euroakaan se ei ole tähän asti kassaan tuonut. Missä ovat Metsä Groupille innovaatiotekstiilin Kuuran tuomat rahat? Ei missään. UPM:lta on singonnut ideoita enemmänkin puisista autonosista biopolttoaineisiin. Mutta Jakob Donner huomauttaa, että kilpailu etenkin biopolttoainerintamalla on lujaa kiristymässä ja muut metsäjätit hylänneetkin suunnan sinne.
Metsäyhtiöiden ulkoisen kuvan viestinnässä eri tulevaisuushankkeet ovat olleet huomattavassa roolissa niiden pieneen taloudelliseen tuottoon nähden. Kuuralla, ligniinillä ja biopolttoaineilla on edessään kova kilpailutilanne muiden haasteiden lisäksi. JD tekee ison palveluksen muistuttamalla, että automaattista ruusuilla katettua tietä ei ole näköpiirissä.
Silti ajattelen, että Jakob Donner on asteen liian pessimistinen. Yhtiöillä on tässä murrosvaiheessa monta rautaa tulessa ja isoja resursseja (vaikkakin niiden tutkimustoiminta ollut tarpeisiin nähden aivan liian pientä). Innovaatiotoiminnalle tyypillisesti jotkut ideat sammuvat ja joistain syntyy sitten jotain. Se, että kaikki Suomen 3 alan suuryhtiötä pääsevät uusilla avauksillaan jonkin ison nousutrendin selkään tuottavasti on kuitenkin epävarmaa.
