@Antti_Viljakainen ja @Jeremias_Makkonen juttelivat UPM:n Q4:sta. 
UPM:n kasvu oli Q4:llä pääosin hintavetoista volyymien jäätyä vaisuksi. Normalisoituva markkina aiheuttaa haasteita lyhyellä aikavälillä, mutta isojen investointien valmistuminen luo tuloskasvupotentiaalia tuleville vuosille. Analyytikko Antti Viljakainen kommentoi.
Chilen metsäpalot tulevat vaikuttamaan pitkäkuituisen sellun supply/demand-tasapainoon. Chilessä tuotetaan SBSK (Southern Bleached Softwood Kraft Pulp) sellua, joka käyttötarkoitukseltaan hyvin samankaltainen tuote, kuin pohjoisella pallonpuoliskolla tuotettu NBSK, jota mm. UPM, Metsä Fibre ja kanadalaiset, sekä venäläiset toimijat valmistavat.
Suomi on muuten täydellinen maa havusellun valmistukseen raaka-aineen saatavuuden näkökulmasta.
Kuitupuuta saa merkittävällä alennuksella vs. tukkipuu, ja kansainvälisellä tasollakin katsottuna edullisesti.
Järvien verkosto suojelee laajoilta metsäpaloilta.
Pirstoutunut metsänomistus.
Mäntyvaltaisuus. Kuusi on herkkä taudeille ja ötököille.
Vakaa valtio.
Kanadassa on ollut erilaisia puun saatavuuteen vaikuttaneita ongelmia vuosikausia. Venäjä on ulkona markkinoilta, Kiinaan suuntautuvaa vientiä lukuunottamatta. Ruotsissa kuitupuu on kalliimpaa, eikä siellä ole samanlaista järvien tuomaa verkostoa suojaamaan metsäpaloilta (vuonna 2018 Ruotsissa oli valtavat metsäpalot, joiden pysäyttäminen oli äärimmäisen hankalaa).
Suomen suurimmat riskit ovat havupuun saatavuus Metsä Fibren Kemin tehtaan käynnistyttyä. Nähdäkseni tämä tulee olemaan viimeinen uusi sellutehdas, jonka Suomen puun saatavuus tulee kestämään. Uusille ei tulla antamaan lupaa.
Toinen riski on Europaan unionin metsien käytön sääntely.
Edit. muutama korjaus lauserakenteeseen.
Tämä @Aili:n tviittiketju kiinnostanee varmasti erityisesti UPM:n omistajia. Kannattaa lukea!
Metsä Boardin tulos kyykkäsi selvästi odotuksia enemmän jo Q4:llä, vaikka vertailuluvut vielä ylittyivätkin. Pikavilkaisulla suurin syyllinen näyttää olleen todella huono volyymi läpi portfolion ja pienemmissä määrin ennusteita korkeammat kulut. Q1-ohjeistuksen sanamuodot olivat sinänsä odotettuja, mutta vertailuluku jäi odotuksia alemmas, minkä takia näkymäkin taipuu ainakin alustavasti pettymyksen puolelle. Osinkoehdotus oli odotuksia korkeampi, kuten ennakossa spekuloimme, mutta ensipuraisulla raportti jää kuitenkin negatiiviselle puolelle.
Sijoittaja.fi:stä löytyy tiivis analyysi Metsä Boardista, jonka lukee muutamassa minuutissa.
Metsä Board on aikaisempien kvartaalien aikana onnistunut kasvattamaan kannattavuuttaan kartonkinen ja markkinasellujen kohonneiden hintojen ja kasvaneiden myyntimäärien ansiosta. Vuoden 2022 viimeisen kvartaalin liiketulosta tukivat edelleen kartonkien ja markkinasellujen kohonneet hinnat, mutta tulosta heikensi alhaisemmat toimitusmäärät. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 418 000 tonnia (442 000 Q4/2021) ja markkinasellutoimitukset olivat 105 000 tonnia (120 000 Q4/2021). Myös tuotantokustannusten nousu söi kannattavuutta.
OP:n Henri Parkkinen kertoi Metsä Boardin tuloksesta.
Metsä Boardin liikevaihto, sekä tulos jäivät ennusteistamme Q4:n osalta. Ehdotettu osinko oli kuitenkin positiivinen yllätys. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen kertaa tänään klo 12 julkaistun Q4-tuloksen annin sekä yhtiön tulevaisuuden näkymät.
https://www.inderes.fi/fi/reipas-tuloksen-alamaki-jo-leivottu-kurssiin
Metsä Boardin Q4-raportin kokonaiskuva jäi selvästi pettymyksen puolelle, kun osinkoyllätyksen vastapainoksi Q4-tulos ja Q1-ohjeistus olivat reippaasti meidän ja konsensuksen ennusteita heikompia. Laskemme Metsä Boardin tavoitehintamme 9,00 euroon (aik. 9,50 €) kuluvan vuoden negatiivisia ennustemuutoksia heijastellen. Toistamme kuitenkin matalalle arvostetun Metsä Boardin lisää-suosituksemme. Mielestämme vahvasta osingosta ja arvostuksen nousuvarasta muodostuva edessä olevasta tuloksen alamäestä huolimatta riittävä tuotto-odotus.
EDIT:
OP pitää Metsä Boardin tavoitehinnan ennallaan 9,50 eurossa, nostaa suosituksen osta-tasolle (aik. lisää)
Metsäala ja sen merkittävimmät yhtiöt ovat ison muutoksen äärellä. Asiasta kiinnostuneiden ja erityisesti sijoittajien syytä lukea nämä MOLEMMAT jutut. Poimintaa:
”Samalla metsäyhtiöiden strategiat ovat eriytyneet ja yritykset muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kaikkien strategioissa on niin vahvuuksia kuin riskejä. Vasta aika näyttää, mitkä valinnat menestyvät, mutta alan seuraamisesta erot tekevät entistä mielenkiintoisempaa”
”TÄSTÄ EI liikaa puhuta: Suomen metsäteollisuuden jalostusaste eli arvonlisä puukuutiota kohden on harpannut 2000-luvulla alaspäin.
Paperi oli korkean arvonlisän tuote verrattuna siihen, että nykyään Suomen metsäteollisuuden selkäranka on sellun ja kartongin vienti ulkomaille.
On siirrytty kohti bulkkia, vaikka piti mennä toiseen suuntaan, kohti uusia ja kekseliäitä innovaatiota. Visioissa siinsi biopolttonesteitä ja puukuitutekstiilejä, mutta toisin kävi”
Itselleni menee täysin ohi tämä:
“Puutuotteissa UPM on valinnut painopisteeksi vanerin, joka käy kaupaksi hyvään hintaan maailman paisuvaan lng-laivastoon.”
Pystyykö joku avaamaan, mitä tekemistä vanerilla on nesteytyn kaasutankkerin kanssa?
Tässä ihan vasta UPM:n uutinen.
Täytyypä sanoa että monesta asiasta oon ollut tietoinen mutta tämä tuli puskista oisin luullut äkkiä aprillipilaksi,aina oppii jotain uutta.
Mielenkiintoista analyysiä metsäalan yhtiöistä:
Alan tutkija Jakob Donner epäilee mitä metsäteollisuuden muodonmuutoksesta oikein tulee. Paljon on puhetta, mutta kokonaisuutena katsoen alan jalostusaste on lähinnä alentunut sellun, kartongin ja paperin ollessa päärooleissa. Stora Enso puhunut vuosia autonakkujen ligniinistä, mutta euroakaan se ei ole tähän asti kassaan tuonut. Missä ovat Metsä Groupille innovaatiotekstiilin Kuuran tuomat rahat? Ei missään. UPM:lta on singonnut ideoita enemmänkin puisista autonosista biopolttoaineisiin. Mutta Jakob Donner huomauttaa, että kilpailu etenkin biopolttoainerintamalla on lujaa kiristymässä ja muut metsäjätit hylänneetkin suunnan sinne.
Metsäyhtiöiden ulkoisen kuvan viestinnässä eri tulevaisuushankkeet ovat olleet huomattavassa roolissa niiden pieneen taloudelliseen tuottoon nähden. Kuuralla, ligniinillä ja biopolttoaineilla on edessään kova kilpailutilanne muiden haasteiden lisäksi. JD tekee ison palveluksen muistuttamalla, että automaattista ruusuilla katettua tietä ei ole näköpiirissä.
Silti ajattelen, että Jakob Donner on asteen liian pessimistinen. Yhtiöillä on tässä murrosvaiheessa monta rautaa tulessa ja isoja resursseja (vaikkakin niiden tutkimustoiminta ollut tarpeisiin nähden aivan liian pientä). Innovaatiotoiminnalle tyypillisesti jotkut ideat sammuvat ja joistain syntyy sitten jotain. Se, että kaikki Suomen 3 alan suuryhtiötä pääsevät uusilla avauksillaan jonkin ison nousutrendin selkään tuottavasti on kuitenkin epävarmaa.
Tervettä inhorealismia Jakob Donnerilta!
Samoilla linjoilla.
Nämä firmat tuovat vielä leivän pöytään tuotteilla, joilla voi olettaa olevan pitkän aikavälin kasvuajureita (hitaita tosin).
Ligniinit ovat sitten kirsikkana kakun päällä.
“Vaikka toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuuksia, odotamme UPM:n vuoden 2023 tuloksen olevan vahva. Kuluneina vuosina olemme osoittaneet kykymme toimia ja tehdä tulosta vaihtelevassakin ympäristössä. Liiketoimintamme perusta on vankka, ja olemme saattamassa loppuun isoja investointihankkeita, jotka tuovat meille merkittävää kasvua.”
Paso de los Torosista ei ole hetkeen tiedotettu. Saadaanko kattilat käyntiin maaliskuun aikana?
OL3:n aikataulun venähtäminen myös painanee hieman energyn Q1-tulosta.
Mutta kärsivällisyys palkitaan, kun sijoitushorisontti on aina se 10-15 vuotta.
Uruguan sellutehdas pitäisi startata tän kuun lopussa ja katsotaan onnistuuko. Odotettavissa tiedotteita lähiaikoina? Mutta tuollaisen laitoksen saaminen täyteen tuotantovauhtiin kestää ja tod näk vasta ensi vuoden puolella kassa kilisee täysimittaisesti.
Tänään Kauppalehdessä UPM-juttu, jossa ei kyllä mitään uutta ja lisäarvo ±0. Urugyan tehtaan avautuminen kasvattaa kaksin käsin firman sellukapasiteettia, mutta samalla tekee yhtiöstä paljon suhdanneherkemmän (myös UPM:n jo kohollaan oleva Kiina-riski kasvaa).
Tässä hevi-juusereille kuluvan viikon esittely UPM:n erikoispaperipuolesta. Avaa ihan hyvin näiden tuotantodivisioonien toimintaa ja näkyviä.
Viimeaikaiset tapahtumat
Käyttöönottovaihe etenee kaikilla prosessialueilla samoin kuin valmistelut tuotannon käynnistymiselle vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä:
“Tänään Kauppalehdessä UPM-juttu, jossa ei kyllä mitään uutta ja lisäarvo ±0. Urugyan tehtaan avautuminen kasvattaa kaksin käsin firman sellukapasiteettia, mutta samalla tekee yhtiöstä paljon suhdanneherkemmän (myös UPM:n jo kohollaan oleva Kiina-riski kasvaa).”
Minusta UPM:n Kiina-riski ei ole mitenkään koholla. Vuonna 2022 myynnistä 10% tuli Kiinasta ja varoista 3% oli Kiinassa. Lähde UPM vuosikertomus 2022, sivu 171. Pitäisin pikemminkin Kiina-riskiä hyvin maltillisena.
Tämä on vähättelyä. 10% myynnistä, mutta mistä se myynti enimmäkseen koostuu? Sellusta. Mikä on sellun tuloskontribuutio UPMlle? Yli 30% vuonna 2022. Paso de los torosin käynnistyttyä osuus tulee kasvamaan yli viiteenkymmeneen prosenttiin sellun hinnoista riippuen tietysti. Entä mitä tapahtuisi sellun hinnoille, jos sellu asetettaisiin kauppasaartotuotteeksi? Hinnat romahtaisivat niin paljon, että tuotantokapasiteettia pitäisi ajaa alas. Kiina kuluttaa 31% maailman markkinasellusta. Kärjistettynä 1% epäsuhta supply/demand-balanssissa vaikuttaa sellun hintaan 5-10% laadusta riippuen. UPM kantaa yhtä suurimmista Kiinariskeistä koko Helsingin pörssissä. Yhdysvaltojen olisi helppo asettaa tämänkaltaisia kauppasaartoja, sillä Yhdysvalloista ei juuri ole sellun vientiä Kiinaan. Tietysti kuvio on paljon monimutkaisempi kuin kuvaamani, enkä nyt ihan heti usko tämänkaltaisiin tapahtumiin, mutta väitteesi on auttamatta kiina-riskiä vähättelevä.
Edit lisäys:
Kiina tuo eniten sellua Brasiliasta, Uruguyasta, Chilestä, Kanadasta ja Pohjoismaista. Venäjän osuus on varmasti kasvanut, en osaa sanoa mihin se sijoittaa rankingissa. Brassit olisivat ainoat, jotka ehkä voisivat sanoa ei, emme suostu noudattamaan Kiina-pakotteita. Pohjoismailla ei tietenkään tällaista mahdollisuutta olisi.