Alan tutkija Jakob Donner epäilee mitä metsäteollisuuden muodonmuutoksesta oikein tulee. Paljon on puhetta, mutta kokonaisuutena katsoen alan jalostusaste on lähinnä alentunut sellun, kartongin ja paperin ollessa päärooleissa. Stora Enso puhunut vuosia autonakkujen ligniinistä, mutta euroakaan se ei ole tähän asti kassaan tuonut. Missä ovat Metsä Groupille innovaatiotekstiilin Kuuran tuomat rahat? Ei missään. UPM:lta on singonnut ideoita enemmänkin puisista autonosista biopolttoaineisiin. Mutta Jakob Donner huomauttaa, että kilpailu etenkin biopolttoainerintamalla on lujaa kiristymässä ja muut metsäjätit hylänneetkin suunnan sinne.
Metsäyhtiöiden ulkoisen kuvan viestinnässä eri tulevaisuushankkeet ovat olleet huomattavassa roolissa niiden pieneen taloudelliseen tuottoon nähden. Kuuralla, ligniinillä ja biopolttoaineilla on edessään kova kilpailutilanne muiden haasteiden lisäksi. JD tekee ison palveluksen muistuttamalla, että automaattista ruusuilla katettua tietä ei ole näköpiirissä.
Silti ajattelen, että Jakob Donner on asteen liian pessimistinen. Yhtiöillä on tässä murrosvaiheessa monta rautaa tulessa ja isoja resursseja (vaikkakin niiden tutkimustoiminta ollut tarpeisiin nähden aivan liian pientä). Innovaatiotoiminnalle tyypillisesti jotkut ideat sammuvat ja joistain syntyy sitten jotain. Se, että kaikki Suomen 3 alan suuryhtiötä pääsevät uusilla avauksillaan jonkin ison nousutrendin selkään tuottavasti on kuitenkin epävarmaa.
“Vaikka toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuuksia, odotamme UPM:n vuoden 2023 tuloksen olevan vahva. Kuluneina vuosina olemme osoittaneet kykymme toimia ja tehdä tulosta vaihtelevassakin ympäristössä. Liiketoimintamme perusta on vankka, ja olemme saattamassa loppuun isoja investointihankkeita, jotka tuovat meille merkittävää kasvua.”
Uruguan sellutehdas pitäisi startata tän kuun lopussa ja katsotaan onnistuuko. Odotettavissa tiedotteita lähiaikoina? Mutta tuollaisen laitoksen saaminen täyteen tuotantovauhtiin kestää ja tod näk vasta ensi vuoden puolella kassa kilisee täysimittaisesti.
Tänään Kauppalehdessä UPM-juttu, jossa ei kyllä mitään uutta ja lisäarvo ±0. Urugyan tehtaan avautuminen kasvattaa kaksin käsin firman sellukapasiteettia, mutta samalla tekee yhtiöstä paljon suhdanneherkemmän (myös UPM:n jo kohollaan oleva Kiina-riski kasvaa).
Tässä hevi-juusereille kuluvan viikon esittely UPM:n erikoispaperipuolesta. Avaa ihan hyvin näiden tuotantodivisioonien toimintaa ja näkyviä.
“Tänään Kauppalehdessä UPM-juttu, jossa ei kyllä mitään uutta ja lisäarvo ±0. Urugyan tehtaan avautuminen kasvattaa kaksin käsin firman sellukapasiteettia, mutta samalla tekee yhtiöstä paljon suhdanneherkemmän (myös UPM:n jo kohollaan oleva Kiina-riski kasvaa).”
Minusta UPM:n Kiina-riski ei ole mitenkään koholla. Vuonna 2022 myynnistä 10% tuli Kiinasta ja varoista 3% oli Kiinassa. Lähde UPM vuosikertomus 2022, sivu 171. Pitäisin pikemminkin Kiina-riskiä hyvin maltillisena.
Tämä on vähättelyä. 10% myynnistä, mutta mistä se myynti enimmäkseen koostuu? Sellusta. Mikä on sellun tuloskontribuutio UPMlle? Yli 30% vuonna 2022. Paso de los torosin käynnistyttyä osuus tulee kasvamaan yli viiteenkymmeneen prosenttiin sellun hinnoista riippuen tietysti. Entä mitä tapahtuisi sellun hinnoille, jos sellu asetettaisiin kauppasaartotuotteeksi? Hinnat romahtaisivat niin paljon, että tuotantokapasiteettia pitäisi ajaa alas. Kiina kuluttaa 31% maailman markkinasellusta. Kärjistettynä 1% epäsuhta supply/demand-balanssissa vaikuttaa sellun hintaan 5-10% laadusta riippuen. UPM kantaa yhtä suurimmista Kiinariskeistä koko Helsingin pörssissä. Yhdysvaltojen olisi helppo asettaa tämänkaltaisia kauppasaartoja, sillä Yhdysvalloista ei juuri ole sellun vientiä Kiinaan. Tietysti kuvio on paljon monimutkaisempi kuin kuvaamani, enkä nyt ihan heti usko tämänkaltaisiin tapahtumiin, mutta väitteesi on auttamatta kiina-riskiä vähättelevä.
Edit lisäys:
Kiina tuo eniten sellua Brasiliasta, Uruguyasta, Chilestä, Kanadasta ja Pohjoismaista. Venäjän osuus on varmasti kasvanut, en osaa sanoa mihin se sijoittaa rankingissa. Brassit olisivat ainoat, jotka ehkä voisivat sanoa ei, emme suostu noudattamaan Kiina-pakotteita. Pohjoismailla ei tietenkään tällaista mahdollisuutta olisi.
Q1 odotan mielenkiinnolla minkälaisia toimitusmääriä eri firmoilla on eri tuotteissa. Monet yhtiöt neuvottelivat lomautuksista ja ovat toteuttaneetkin niitä. Muutenkin tuotantoa on seissyt huonon markkina tilanteen takia.
Onko markkinat todellakin hiipuneet vai mikä selittää lomautukset eri firmoilla. Voiko esim UPM kärsiä pitkittyneen lakon vaikutuksista, asiakas kato? Jokainen firma myös nostanut tuotteiden hintoja, onko asiakkaat siirtyneet/hajauttaneet ostoja enemmän kuin normaalisti…?
Lainaan itseäni joulukuulta. Toimitusketjujen ja varastojen alasajo on edelleen meneillään. Paperi ei mene kaupaksi, eikä sen myötä sellu. AKTn lakko turvotti varastoja ja pahensi ongelmaa. Paperin hinta otti rajun nousun viime vuoden lopulla. Paperin ostajat kasvattivat varastojaan, kun pelättiin hinnan nousevan entisestään. Hinnan lähdettyä syöksyyn, kauppa hyytyi ja nyt kalliilla ostettua varastoa tyhjennetään. Kun kysyntä lopputuotteillekkin on heikkoa, tavara jää käsiin ja hintojen lasku jatkuu.
Kyllä ne aikanaan piristyvät. UPM alkaa olla jo niin hallitseva tekijä paperimarkkinalla, ettei heille ole monessa tuotteessa enää montaa vaihtoehtoa. Käyntiasteet ovat matalat juurikin kysynnän puuttumisen vuoksi. Saadaan pidettyä hinta edes jollain tasolla.
Muilla mietteitä UPM:stä, itselläni ollut sellainen kutina että firma saattaisin lähivuosina miettiä ehkä compapin, vanerin, sekä erityisesti specin ja tarra bisneksen myyntiä ja tuota jälkimmäistä kaksikkoa yhdessä paketissa. Omissa mietteissä UPM pitäisi itsellään vain energian, sellun ja biopuolen…
Kiitos @Logitech tämän kysymyksen esille nostamisesta. Yrityksen “Kiina-riskille” ei ole sinänsä virallista määritelmää tai jotain indeksiä, vaan sitä tulee arvioida eri elementeistä. Miksi UPM:lla on korkeahko Kiina-riski?
Toistakymmentä prosenttia viennistä sinne
UPM ei pelkästään vie sinne, vaan maassa on sen omistamia tuotantolaitoksia
Lisäisin edelliseen vielä sen, että sellun hinnat määräytyvät (Euroopassakin) pitkälti Kiinassa, joten sen maan tapahtumat tai kommervenkit voivat heilutella markkinoita ja hintoja ääritapauksessa hyvinkin haitallisesti.
Kiinan vaikutukset makroympäristöön ja suhdanteisiin.
Mikäli USA:n ja Kiinan välillä alkaa jokin yhteenotto tai laaja kauppasota, myös EU-alue ml. suomalaisfirmat ovat siinä kyynärpäitä myöten.
Ei UPM:n Kiina-riski ole esim. Koneen luokkaa tai lähellekään tapausta Nokian renkaat & Venäjä. UPM:lla on silti ihan riittävän korkea Kiina-riski ja se on lisäksi kohoamassa.
Amerikka on UPM sellulle uusi markkina. Sitä ei hetkessä avata. Koko PDTn tuotantoa ei sinne saada myytyä, vaan Kiina näyttelee edelleen pääroolia. Amerikka on hyvin haastava markkina muutenkin logistiikkakustannuksien vuoksi.
