SE:n akkuhankkeita pidän kyllä itsekin hyvänä ideana, ehkä kirjoitukseni oli turhan kärkäs. Mutta kartonkipuolella taas on mielestäni samantyylinen ylikapasiteettiriski kuin paperissa aikanaan. Kartonkilaitoksia nousee ympäri Eurooppaa ja alalletulokynnys näyttää olevan kohtuu matala. Hinnat painuvat.
UPM:ssä tykkään tuosta biojalostuksesta. Vaikka en nyt firmaan rakastunut ole, se on vain yksi noin 20 firmasta, jonka osakkeita olen hankkinut ajan saatossa.
Iso on laitos, eräs suomalainen metsäyhtiön johtaja epäili vahvasti että tulevina vuosina alkaa olla jo ylikapasiteettia, saa nähdä osuuko ennustus oikeaan ajan saatossa. Toki nytkin taantumassa taitaa näitäkin koneita seistä kun ei ole tilauksia riittävästi.
Aika hiljainen ollut suomalainen media näistä. Eikö paperitehtaiden sulkemisen syy olekaan suomalaisten paperimiesten palkkataso? 
Jo aikanaan kun suomesta suljettiin paperikoneita niin eivät ne olleet tappiota tekeviä koneita, jostain syystä tappiota tekeviä koneita jätettiin pyörimään muualle ennemmin kuin suljettiin. Täällä kotimaassa oli vaan helpompaa sulkea.
Suomessa voi olla kalliimpi työvoima, mutta porukkaa vähemmän verrattuna esim muualle toimivaan yksikköön.
Kyllä suomalainen paperimies on palkkansa ansainnut 
Suomessa on myös halpaa potkia koko porukka kerralla pellolle. Saksassa irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on huomattavasti kalliimpaa. Ammattiliitot ovat tässä mielestäni nukkuneet, ahtaajat ovat ainoita, joiden muistan kymmenisen vuotta sitten tosissaan ajaneen työnantajalle kalliimpaa irtisanomisprosessia.
Myös lätinät suomalaisten paperimiesten kalleudesta ovat täyttä humpuukia, suomessa ajetaan myllyjä minimimiehityksellä, äärimmäisen tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Palkat ovat korkeampi kuin alalla globaalisti keskimäärin, mutta ansaitusti. Muistan lukeneeni jostakin, en ikävä kyllä muista lähdettä, että Suomen paperitehtaissa on keskimäärin vähiten suunnittelemattomia alasajoja ja ratakatkoja maailmassa.
Ylikapasiteetti tulossa myös sellupuolelle? Ei UPM Paso del Toroksen kanssa ole yksin liikkeellä. Saas nähdä pystyykö markkinat imemään tarjonnan ja pysyykö hintataso. Moni kilpailija on kuitenkin pienempi ja vanhemmilla tehtailla, joten voi tulla pudotuspeliä. Hankaluutena, että tehtaita voidaan tehohengittää valtion tukiaisilla, kuten esim. Kanadassa tehty.
https://www.inside-rge.com/updates/project-star-the-worlds-largest-and-greenest-pulp-mill/
UPM on viimeisen 10 vuoden aikana sulkenut koneita ainakin Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Suomessa ja USAssa. Eiköhän se pidemmän aikavälin kannattavuus ratkaise, missä suljetaan eikä irtisanomiskorvaukset. Ranskassa on todella hankalaa ja kallista sulkea tehdas, mutta niin vain on UPM on lopettanut kaikki kolme paperitehdastaan siellä. Ei sovi tähän logiikkaan, että irtisanomisrahojen suuruus vaikuttaisi, pidän näitä juttuja populistisina puheina :-).
Hyvä huomio.
Lisäksi ortisanomisrahan suuruus voi vaikuttaa siihen, minne uusi tehdas perustetaan. Toki se on yksi palikka muiden joukossa.
Nono, enhän minä tässä sentään vaalikampanjaa ole tekemässä 
Paperin käytön asteittainen ja väjäämätön väheminen on tietenkin tärkein syy kapasiteetin poistumiselle. En väittänytkään irtisanomiskustannusten olevan ainut syy, mutta kyllä ne painavat vaakakupissa. Jos joudut maksamaan 400 työntekijälle keskimäärin 150 000 € irtisanomisesta, tarkoittaa tämä 60 milljoonan lisäkustannusta tehtaan alasajosta. Suomessa kustannus on 0€, edellyttäen että pidät työntekijät töissä irtisanomisajan loppuun asti. Pelkästään heittämällä listan maita, jätät kertomatta millaisia suljetut tehtaat ovat olleet ja mitä laatuja ne ovat valmistaneet. Vertaat kapasiteetin osalta nyt omenoita pähkinöihin. UPMn Keski-Euroopasta sulkemat tehtaat ovat olleet pääsääntöisesti pieniä, tehottomia museoita. Madisonin tehdas Mainessa kuului myös tähän pienten ja tehottomien kategoriaan. Suomesta suljetut (UPMn) tehtaat ovat olleet päinvastoin pääasiassa suuria, tehokkaita tuotantoyksiköitä. Esimerkkeinä Kajaani ja Voikkaa. Yhtä kaikki, vääriä paperilaatuja nekin ovat valmistaneet ja siitä syystä kello joka tapauksessa tikitti niiden osalta. Noin aikaisessa vaiheessa niitä ei olisi kuitenkaan suljettu, ellei se olisi ollut niin halpaa.
Kun puhutaan kemiallisen metsäteollisuuden palkoista, niiden merkityksen sanotaan olevan merkityksettömiä, koska palkkojen osuus on vähäinen tuotantokuluista. 5-10% kokonaiskuluista. Itsekin uskon, että merkitys on vähäinen.
Irtisanomiskorvaukset taas pääosin pohjautuvat palkkoihin. Miksi niistä tulee irtisanomistilanteessa merkitseviä, jos palkkojen osuus tuotantokustannuksista kerran oli niin vähäinen?
Toisaalta olen itse töissä yhtiössä, jolla on tuotantoa esim Suomessa, Saksassa ja muuallakin. Samanlaisia tuotteita eri tehtailla, ei tosin metsäteollisuutta. Saksasta irtisanottiin korona-aikana, vaikka irtisanomiskulut olivat paljon suuremmat kuin Suomessa. Pitkän aikavälin kannattavuus ratkaisi.
Eli itse uskon, että myös UPM:n tapauksessa irtisanomiskulujen vaikutus sulkemispäätöksissä on vähäinen, ellei jopa olematon.
Lokikselle kiitos hyvistä kommenteista!
OP:n Henri Parkkinen on tehnyt parin minuutin videon UPM:stä.
UPM-Kymmenen osakekurssi on laskenut maaliskuun aikana lähes 10 % ja osakekurssi on nyt alimmalla tasollaan sitten elokuun 2022. Metsäteollisuuden markkinatilanne tai markkinakehitystä koskevat odotukset eivät näkemyksemme mukaan ole muuttuneet merkittävästi kuluvan kuukauden aikana. Lisäksi Paso de Los Toroksen sellutehtaan on määrä käynnistyä lähiaikoina, jonka arvioimme toimivan ’muistuttajana’ uuden tehtaan tulospotentiaalista. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen kertoo UPM:n potentiaalista tarkemmin videolla.
Sieltähän se tuli eli painehia sellumarkkinoilla kyllä on, mutta ne on hyvinkinpitkälti jo päivärobokauppiaiden keskinäisillä viimeisen kuukauden aikana kurssiin sisään leivottu…
(=Maaliskuun alusta valuttaminen aloitettu)
Todennäköisesti vähän sama tilanne kuin Fortza-Fortumin kanssakin eli “oikeiden osakkeiden” hankintaostajia ei niin hirveästi “väärien osakkehien” keskenäänpäiväkaupustelijoiden seassa enää liikkeellä ole, ne houldiosinko-osakkeet kun on jo valmiiksi hankittu ja kurssia ei saada silti tarpeeksi notkumaan, jotta veromyyntirepertuaareihinkaan kannattaa viellä näiltä tasoilta ryhtyä, yksityissijoitajienkaan.
OP vaihtaa näköjään Nordean Umppiin…
OP:n Parhaat-listan kotimaisissa osakkeissa on tapahtunut muutos. Listalta on poistunut Nordea ja uusi yhtiö listalla on UPM-Kymmene.
Alla perustelut UPM-Kymmenen osalta:
Uusi UPM Paso de los Toroksen sellutehdas on saavuttanut teknisen valmiuden tuotannon käynnistämiseksi. Lisäksi UPM on saanut tehtaan ympäristölupaan tarvittavan Uruguayn ympäristöviranomaisten hyväksynnän kaikille tehtaan prosesseille, järjestelmille ja teknologioille. Tämä hyväksyntä on edellytys lopulliselle viranomaisten myöntämälle käynnistysluvalle, jota odotetaan lähiviikkoina. UPM tiedottaa, kun käynnistyslupa on myönnetty ja tuotanto voidaan käynnistää. Sellutoimitusten asiakkaille odotetaan alkavan noin kuukauden sisällä käynnistyksestä.
Lainausta:
Keskustelu puun riittävyydestä jatkuu. Pääjohtaja Hämälän vastaus kriittisiin kysymyksiin on yllättävä siihen nähden, että yhtiö on pian käynnistelemässä jättimäistä uutta tehdasta.
”On ihan selvää, että korjuumäärien suhteen alkaa niukkuuden aika. Hakkuumahdollisuus voi kuitenkin olla eri asia kuin luonnon kannalta kestävä hakkuiden taso. Hiilivarastoja ja luonnon monimuotoisuuden varjelemista koskevat argumentit ovat saaneet yhä enemmän painoarvoa pelkän hiilidioksidipäästökeskustelun rinnalla. Samaan aikaan on kuultu huolestuttavia uutisia metsien kasvun hidastumisesta.
Puun saatavuustilannetta ei helpota se, että myös Ruotsissa keskustelu metsien käytöstä käy kuumana.
Hämälä sanoo, että puun niukkuus ja sitä kautta hintojen nousu johtaa teollisuudessa ennen pitkää pudotuspeliin. Pääjohtaja laskeskelee, että Itämeren ympäristössä toimii 50–70 sellu- ja mekaanista massaa tekevää laitosta.
”Jos raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan välillä on epäbalanssi, niin heikoimmat tehtaat kuolevat sopivassa tilanteessa. Meidän tavoitteena on, että me emme ole se, joka joutuu sopeutumaan.”
Koneen suunnatessa pimeän Perämeren yllä kohti Helsinkiä, mielessä risteilee kysymyksiä ja näkökulmia. Suomi tarvitsee kipeästi vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja. Erityisen arvokkaita ne ovat pohjoisessa Suomessa. Tehdastyömaa on levittänyt rahaa ja työtä yrityksille ympäri Suomen.
Toisaalta hakkuumäärien kasvu on kestämätöntä. Erityisesti Kaakkois-Suomessa hakkuiden määrä on jo ylittänyt metsien kasvunkin kannalta kestävän tason.
Jos metsäpomotkin jo puhuvat puun loppumisesta ja tehtaiden pudotuspelistä, kuinka synkkiä uutisia muualta teollisuudesta on tulevina vuosina odotettavissa?
Varmaa on ainakin se, että metsäteollisuuteen liittyy yhä kasvavassa määrin vaikeasti yhteen sovitettavia ristiriitoja.
No vót, vaikka kiinalaiset tällä hetkellä kovin sellun hinnan pilaamista ääneen hetkellisesti vinkuvattenkin niin sellustahan on viellä ajan saatossa moneksi…
Kumpaakohan(=pitkää/lyhyttä) tässä kohtaa tullaan käyttämään, vahi peräti vallan kumpaakin, lyhyttähän uuden tehtaan myötä Umpilla ainakin riittää jatkossakin:
Uusi materiaali on suunniteltu korvaamaan perinteinen muovikalvo, jota käytetään laajasti ruokatuotteiden pakkauksissa. Ohuet muovikalvot ovat vaikeita kierrättää, sillä ne on valmistettu useista muovikerroksista, minkä vuoksi materiaaleja on vaikea erotella toisistaan.
Tästä syystä ne päätyvät usein kaatopaikoille tai polttoon…
Pyrkimys ehkäistä ruoan pilaantuminen vähentää merkittävästi hiilijalanjälkeä, mutta muovikalvoja käytetään niin paljon, että se aiheuttaa merkittävää ympäristön saastumista. Toistaiseksi markkinoilla ei ole ollut saatavilla korvaavaa, kestävää ratkaisua.
“Asiakkailta" saamamme palautteen mukaan he eivät pysty erottamaan selluloosakalvoamme ja perinteisiä muovikalvoja toisistaan…
…Polypropeenikalvo on yksi maailman käytetyimpiä polymeereja, ja markkinoiden odotetaan kasvavan 15 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä…
Voisiko Uruguayta riivaama kuivuus viivästyttää Paso de los Torosin sellutehtaan starttia. Tuon kokoluokan tehtaan vedenkulutus taitaa olla aikamoinen.
Sikäli mikäli vedenotto on riippuvainen läheisestä Rio Negro-joesta, niin pulaa ei pitäisi tulla. Kun esim. Suomen suurimman joen Kemijoen keskivirtaama on muutama sata kuutiota sekunnissa, Rio Negrossa virtaa tuhansia kuutioita.
Mutta UPM:n Paso de Los Toroksen tehtaan raaka-aine eukalyptus-puu on hätää kärsimässä ml. UPM:n puupellot siellä. Kirjoitin tälle palstalle aiemmin maaliskuussa:
” *. Aluetta ja myös UPM:n eukalyptus-plantaaseja vaivaa vaikea kuivuus ja tämä nähdään potentiaalisena ongelmana yhtiön tuotannolle.
Tässä kohdin heräsi mieleen pahaenteinen kysymys, ettei vaan kyse ole pysyvästä ilmastonmuutokseen liittyvästä ilmiöstä?
Hyvä huomio, tästä jäin miettimään seuraavaa: Paljonko muuten puut tarvitsevat vettä/sadetta kasvaakseen?
Löysin aiheesta artikkelin:
Jossa todetaan karkeat suuruusluokat:
Ennusteiden mukaan La niña on poistumassa ja tilalle tulossa El niño. Säiden ääri-ilmiöille ei näy loppua.
