Tuntematta amerikan sellualaa tippaakaan sanoisin että tämä vaatisi nyt hieman lisäperusteluja. Onko siellä jotain paikallisia sellun tuottajia joilla ei ole samoja logistiikkakustannuksia?
Muutoin olen samaa mieltä että uuden markkinan valloittaminen voi osoittautua yllättävän vaikeaksi. Toki varmaankin hyvin palkitsevaa onnistuessaan. Vaikeus tulee kuitenkin oman organisaation rakentamisesta ja asiakkaiden ostotottumusten muuttamisesta. Ei joistain operaatioon liittyvistä yleiskuluista jos ne on kaikille samat.
Nyt näkyy hyvin eri yhtiöiden tavat toimia kun omaavat omat tessit. Upm lataa heti vuoden alkuun työntekijöilleen 90 pvän lomautuslaput että varautukaa tohon. Toinen firma taas ei lomauta ja jakaa viime vuoden ennätystuloksesta ylimääräisen bonuksen kaikille työntekijöilleen, ei vain johdolle. Tosin umppi myy energiaa kun koneet seisoo ja tähän ei muut pysty. Upm siis tekee rahaa ja minä osakkeen omistajana kiitän tästä.
Muuten Suomen tilanne on mielestäni todella huono. Ei meillä riitä työvoimaa paperitehtaille, palkkaus on suhteessa huono ja huonontuu koko ajan. 3 vuoro työ ei vedä ja päivävuorolainen kunnossapitäjä tienaa paremmin muualla saati hitsari, sähkäri. Firmat lopetti omat koulutuskeskuksensa ja ammattikoulu pohja ei vaan riitä. Toi oppisopimus on hyvä mutta kun pohjia ei ole, on paperikoneen ajaminen todella haastavaa opetella, ei se onnistu. Joten jonkun tehtaan alas ajo pelastaa muita tehtaita kuten Kaipola jonka miehistö takasi muille tehtaille työvoimaa kun sitä ei muualta saanut. Kesätyöntekijöistäkin on huutava pula ja kaikkia paikkoja ei välttämättä saada täytettyä kun joku aika sitten osa jäi ilman töitä.
Viime vuonna ajettiin varastot täyteen ja nyt kun alettiin nostaa hintoja, esim S-ketju lopetti tilaamisen ja käyttää varastojaan. Samalla neuvotellaan hinnan korotuksista… Samaa ilmeisesti tapahtuu ulkomaillakin ja kun tavaraa ei mene kuten ennen niin ala kärsii tilauspulasta. Akt lakko ei kerennyt vaikuttaa paperitehtaisiin vaan käynnit oli alhaalla ennen työtaistelua.
En usko itse että Special papers on liipasimella. Sehän on Upm strategiassa että tarra tehdään omalla koneella ja jalostetaan raflatacilla josta laitetaan siihen uuteen coca cola pullon kylkeen joka tehdään uudella tehtaalla Saksassako se nyt oli… Taitaa jämsänkoskella olla Euroopan ainoot koneet jotka tekee tarran pintapaperia ? Muistaakseni se oli näin ja jos on niin eikähän siellä voimalaitoksen putkesta kuumaa tule jatkossakin
Eli jos katsoo tapahtumia niin ei ole ihme että Suomeen nousee uutta tehdasta joka valmistaa sellua
… ei paperia. Nyt odotetaan riittääkö meillä puu, tai puu riittää mutta riittääkö se Eu:n mielestä kun hiiltäkin pitäs sitoa
Ainakin Specillä ollut 3 viikkoa jo lomautettuna porukka ja kotimaan raflalla ollut jo lomautuksia sekä uusia tulossa. Toivottavasti osaajat pysyy talossa, ainakin muutamat äänestäneet taas jaloillaan.
Storakin haki lomautuksia, metsä taitaa olla ainut suoraselkäinen joka ei edes hakenut vaikka sielläkään ei ilmeisesti ole ihan täydet tilauskannat?
Ymmärrän kyllä että pitää tehdä maksimaalisesti voittoa mutta työhyvinvointia ja työntekijöistä voi huolehtia myös metsän malliin Nämä isot firmat eivät kuitenkaan ole konkurssin partaalla ja näin voisi moni yhtiö parantaa mainettaan.
Samaa mieltä kanssasi tuosta että osaaja pulassa ovat kohta tehtaat. Vaikka tuo homma ei ole rakettitiedettä niin kyllä se vaatii vuosien työkokemuksen että sisäistät paperikoneen prosessit ja saat riittävän tietotaidon…
Saa nähdä miten mahdollinen rautatie lakko vaikuttaa ja edes sen mahdollisuus…
On paikallisia integraatteja käytännön nolla logistiikkakustannuksilla (putkisellu). Omavaraisuus BHKP(BEKP) noin 70 %. Loput tuodaan käytännössä Etelä-Amerikasta, suurimmaksi osaksi Brasiliasta. USA on valtava maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja maakuljetukset maksavat (rauta/kumipyöräliikenne). Merikuljetuksien ja satamaoperoinnin (materiaalinkäsittely, varastointi, yms) kustannukset riippuvat erityisesti volyymista ja niiden säännöllisyydestä. Kun tuot maahan miljoona tonnia sellua vuodessa, on sinulla ihan erilaiset mahdollisuudet hyödyntää suuruden ekonomiaa, kuin uuden, pienillä määrillä aloittavan toimijan (UPM). Sinulla on myös mahdollisuus “polkumyydä” pitääksesi omat markkinaosuutesi parhaille asiakkaille. Operaatioiden yleiskulut eivät todellakaan ole kaikille samat. Tässä nyt ihan vain pintaraapaisu tähän logistiikkakysymykseen.
Luin Inderesin @Antti_Viljakainen UPM-yhtiöraporttia (päivitetty 3.2.2023). Siinä Tase-osion 2022 luvut (& seurannaiset) eivät täsmää UPM:n tilinpäätösraportin (s. 22) lukujen kanssa.
Kiitoksia huomiosta! Heiton taustalla oli myös selkeä virhe eli vuoden 2022 tase oli jäänyt syöttämättä malliin (UPM:n malli hajosi tulospäivänä Microsoftiin liitännäisistä syistä, minkä korjaamiseksi malliversioita jouduttiin pyörittämään edes takaisin ja tässä kohtaa malliin jäi vanha tase). Korjaan virheen ja laitan raporttiin uuden taseen. UPM:n ennusteisiin tai näkemykseen yhtiöstä tällä ei ollut vaikutusta.
Huvittava uutinen, en tosin lukenut sen enempää. Oliko siinä joku todellinen uutinen taustalla, kaikki tietää että oli suht pitkä lakko suomessa joka vaikutti todella paljon muutenkin laskevalla markkinalla.
Jaetaan tännekkin, koska tieto kuuluu kaikille, 20.4. järjestettävän Puunjalostusinsinöörien kevätseminaarin mielenkiintoiset aiheet, jotka koskettavat ainakin Stora Ensoa, Metsä Boardia ja Huhtamäkeä. Lauteilla heti aamusta myös @Antti_Viljakainen
Tulevaisuuden ruokapakkaamisen trendit ja vastuullisuuskriteerit
Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT
Tahtooko komissio korvata kuidun muovilla - EU-regulaation haasteet ja mahdollisuudet kuitupakkaamiselle
Matti Rantanen, Director General, European Paper Packing Alliance (EPPA)
Miljoonan tonnin integraatin konversio painopaperista pakkauskartonkiin - Case: Stora Enso Oulun tehdas
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso
Kestäviä kuitupohjaisia ratkaisuja muovin korvaamiseen - Case: Paptic Oy
Heidi Saxell, CTO, Paptic Oy
Uusimmassa Tekniikka & talous-lehdessä on neljä sivua juttua UPM-Kymmenen Uruguayn investoinnista (toistaiseksi näköjään vain lehden paperiversiossa).
Asiaa entisestään tunteville ei suuresti jymyuutisia, mutta noteerattakoon tässä mm:
UPM:n edustaja antaa lupauksen siitä, että Paso del Toroksen uusi sellutehdas käynnistetään
tämän kuun loppuun mennessä.
Toki täystuotannon saavuttamiseen menee vielä aikaa, mutta hyvältä kuulostaa
Aluetta ja myös UPM:n eukalyptus-plantaaseja vaivaa vaikea kuivuus ja tämä nähdään potentiaalisena ongelmana yhtiön tuotannolle.
Tässä kohdin heräsi mieleen pahaenteinen kysymys, ettei vaan kyse ole pysyvästä ilmastonmuutokseen liittyvästä ilmiöstä?
Takavuosina alueella oli laajempiakin tehdashankkeita vastustavia ryminöitä, mutta tehtyjen tuoreimpien selvitysten perusteella (enää) neljännes on vastakarvaan.
Kuten lehdessä todetaankin, niin avoimessa demokratiassa tämä sallittua
Paso del Toroksen pyöriessä täysillä Uruguayn BKT nousee 2 %.
Jos en väärin muista, niin Nokian suuraikoina sen BKT-vaikutus Suomessa oli 4 %.
Lähipäivinä tuutista pitäisi siis tulla tiedotetta tehtaan avautumisesta!
Stora Enso treidaa tällä hetkellä kurssilla 11.39€ ja Price to book value arvolla 0.69, joka on mielestäni erittäin alhainen. UPM:n vastaava luku on 1.35 eli noin tuplat Stora Ensoon verrattuna. Taseessa ei ole goodwilliä juuri ollenkaan, joten mikä selittää näin alhaisen arvostuksen tasearvoon nähden? Velkaa on jonkin verran, mutta omavaraisuus on myös hyvällä tasolla. Haistellaanko tässä taantumaa vai?
Edit. Kurssi olikin 11.39€
Muistelen et jos upm:n b:tä katsois tarkemmin niin metsässä ja enegiassa olis ylöskirjattavaa. Voisko se selittää epäsuhtaa? Mut on tos yllättävän iso ero.
Storan taseesta suurin osa on metsää. Tämän takia itseasiassa omistankin yhtiötä pienen siivun. Muuten kuitenkin haastaisin vähän. Mikä on yhtiön strategia? Vähän kaikkea yritetään, vähän kaikkea tehdään. Missään ei olla kuitenkaan hyviä, vaan korkeintaan keskinkertaisia. Valmistetaan paperia, sellua, pakkausmateriaaleja, sahista, liimapuuta, biopohjaisia materiaaleja yms. Yhtiön tulevaisuuden keihäänkärki, ligniigni, valmistuu Sunilassa, tuossa Kotkan haisevassa aikapommissa, joka taitaa olla Euroopan vanhimpia yhä toiminnassa olevia ei integroituja sellutehtaita. Sekin on pitänyt sulkea moneen kertaan. Enocell on metsäteollisuuspiireissä vitsi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtaan tuotanto on käännetty eri sellulaadulle niin monta kertaa, että rehellisesti sanottuna en ole edes varma, mitä tehtaalla juuri nyt valmistetaan, vai onko siellä parhaillaan muutostyöt meneillään. Nämä esimerkit nyt ovat tietysti hyvin suomi-keskeisiä ja Stora Enso on tietysti globaali toimija ja tuotantolaitoksia on ympäri maailmaa. Edelläkävijä Iso Enso ei kuitenkaan ole, ja jääkin suoriutumisessaan selvästi kotimaisille verrokeilleen. Tottapuhuen en oikein tiedä, mikä otus tämä Enso oikein enää on. Sen tiedän kuitenkin, että metsän arvo ei ainakaan laskemaan tule tulevaisuudessa. Joillakin bisneksillään Iso Enso tekee myös ihan positiivista kassavirtaa, joten kuten sanoit, eihän tämä nyt tasepohjaisella arvostuksella tarkasteltunan mikään järkyttävän kallis otus ole.
Stora Enson antamat näkymät tälle vuodelle olivat selkeästi synkemmät kuin UPM:n lausumat (toki yhtiöiden tuotepaleteissa on eroa, mutta vasta loppuvuonna tiedämme, toteutuiko pessimistisempi storalainen vai optimistisempi umppilainen markkina-arvio).
UPM:ssä nähdään enemmän kasvunäkymiä: Olikiluoto 3, Uruguayn sellutehdas, Saksan biokemikaalitehdas ovat jo ovella. Sen sijaan Storan tavoite saada aikaan ligniinistä uusi syömähammas on selvästi kauempana.
UPM on tehokkaasti pystynyt käyttämään näitä uusia silmissä näkyviä konkreettisia hankkeitaan + energiaomistuksiaan viestinnässä ja näin pönkittämään yhtiötä kohtaan tunnettua sijoittajasenttimenttiä. ”Yhtiöiden valuaatiossa yksi puoli on tiedettä, toinen taidetta”.
Mikäli Stora Ensolle syntyy iso ligniini-syömähammas sähköautojen akkujen pohjalta, niin yhtiön arvostukselle saattaa olla tiedossa jopa kunnon tasokorotus ja P/B-arvotkin liikahtavat.
UPMn optimistisempi arvio markkinasta (tulos kasvaa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna) perustuu siihen, että UPMn sellu- ja paperitehtaat Suomessa olivat lakossa koko ensimmäisen vuosineljänneksen.
Tämä hanke on selkeasti myöhassä. Alkuperäinen aikataulu oli 2022 jälkimmäinen puolisko. Kustannukset ovat 800 meur yli, mitä voi pitää katstrofaalisena ylityksenä. Lisäksi hankkeessa kuollut lukuisia työtekijöitä puhumattakaan kähinöista paikallisen väestön kanssa.
UPM:n tilinpäätöstiedotteessa mainitaan ainakin neljä tekijää, lakon ohella, tämän vuoden plusviritteiselle ennusteelle:
-Kiinan koronatilanteen helpottuminen
-Inflaatiopiikin madaltuminen
-Tuotannon lisäykset Olkiluoto 3:n (UPM:n osuus siitä noin kolmannes) ja Paso del Torosin myötä (sellun lisäksi sähköä myyntiin)
Kyllä ja ollut surullista lukea urugualaismediasta juttuja noista rankoista työmaakuolemista. Tehtaan täyteen tuotantoon saanti vie vielä hyvän aikaa, joten vasta ehkä vuoden päästä kassa kilisee kunnolla.
Omasta mielestäni molemmissa yhtiöissä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Metsäosakehankintani ovat viime aikoina kallistuneet silti UPM:n puolelle sen kasvuhankkeiden vanavedessä. Mutta jos Stora Enso saa ligniinistä sähköautokytkentöineen syömahampaan, niin se saattaa muuttua jopa kiinnostavammaksi mm. jättimäisine metsäomaisuuksineen eikä arvostus olisi paha. Katselen myös itse hämmentyneenä UPM-Kymmenen omistajakuntalistausta, kun isoin omistajavallankäyttöpotti on piilossa hallintarekistereiden takana.
Kyllä, tulosajureita on muitakin, kuin vertailukauden heikkous lakosta johtuen. Vertailukauden markkinatilanne oli kuitenkin euca-sellun menekin ja hintojen ja sähkön hinnan kannalta täysin toisenlainen. Käykö olkiluoto3 vieläkään? Ei. Mitkä ovat edellytykset PdT:n positiiviselle tuloskontribuutiolle? Sen lisäksi se, että tehdas saadaan käyntiin aikataulussa (tätä en epäile), se, että joku ylipäätään ostaa eucaa hinnalla, jolla tehdään positiivista kassavirtaa. Tätäkään en epäile, sillä tehtaan break-even taso on erinomaisen matala. Inflaation taittuminen on positiivinen asia. Sähkön ja logistiikan kustannustaso on laskenut huomattavasti. Työn ja puun ei. Kemikaaleista en osaa sanoa, tästä saadaan parempaa näkemystä Kemiran julkaistua Q1-luvut. Riittävätkö positiiviset tulosajurit kumoamaan ne negatiiviset? Coms-paper ja spec tulevat tekemään hyvin heikon tuloksen, kuten myös sykliset vaneri ja sahis. Energia tulee tekemään huomattavasti viimevuotista heikomman tuloksen. Pitää ottaa huomioon, että viime vuoden vastaavana ajankohtana kuitenkin sahat, vaneritehtaat ja muualla kuin suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset (mukaanlukien Fray Bentos) kävivät ja hinnat tuotteissa olivat korkeat, kysynnän ollessa erinomaista. Energia teki loistavan tuloksen vuosi sitten. Itse uskon, että UPM saattaa jopa joutua antamaan negatiivisen tulosvaroituksen.
Lisätään tähän nyt vielä, että työskentelen itse metsäteollisuudessa ja yhtä huonoa vuoden aloitusta en ole koskaan ennen urallani nähnyt.
Nämä isot firmat eivät kuitenkaan ole konkurssin partaalla ja näin voisi moni yhtiö parantaa mainettaan.