”On ihan selvää, että korjuumäärien suhteen alkaa niukkuuden aika. Hakkuumahdollisuus voi kuitenkin olla eri asia kuin luonnon kannalta kestävä hakkuiden taso. Hiilivarastoja ja luonnon monimuotoisuuden varjelemista koskevat argumentit ovat saaneet yhä enemmän painoarvoa pelkän hiilidioksidipäästökeskustelun rinnalla. Samaan aikaan on kuultu huolestuttavia uutisia metsien kasvun hidastumisesta."
Puuston kasvua voidaan verratta ihmisen pituuden kasvuun. Jos otetaan joukko 10-vuotiaita ja mitataan heidän pituutensa nyt ja vuoden päästä niin voidaan todeta merkittävä keskimääräinen pituuden nousu. Jos otetaan joukko 50-vuotiaita ja tehdään sama pituuden mittaus niin tulokset näyttävät todella huonoille, täysin nolla. Elintavoilla, liikunnalla eikä ravinnolla saada yhtään pituutta lisää vaikka muutoin tilanne on erinomainen. Suomen metsien kasvun on ennustettu kääntyvän pakostakin pienemmäksi jo pidempiaikaisten tutkimusten perusteella, ja näin on käynyt. Paras kasvu saavutetaan 20-50 vuotiaissa metsissä.
Metsäkeskustelu on siirtynyt liiaksi tunnepohjaiseksi ideologiaksi. Esimerkiksi vanhoja metsiä pidetään luonnon kannalta parhaimpina, vaikka avohakkuuala itseasiassa kuhisee elämää verrattuna yksipuoliseen vanhaan metsään.Tämän voi todeta tutkimalla vanhan metsän kasvillisuutta avohakkuualan kasvilisuuteen, niissä on valtava ero.
Eniten olen huolissani Itä-Suomesta. Aiheuttaako Venäjän puun puute kohta puutteen tuotantolaitoksista? Hoidettuja metsiä pitää uskaltaa hoitaa, eli hakata.
Itä/Kaakkois-Suomessa voi tulla tosiaan pulaa puusta. Mitkäköhän ovat heikoimmat laitokset, jos yhtiöiden pitää alkaa karsimaan?
Oli varmaan osittain lakkopropagandaa, mutta esim UPM:n Pesonen totesi viime vuoden lakon aikana näin:
”Lakkoilu voi Pesosen mukaan vaikuttaa myös tuleviin investointeihin. Sellutehtaista Pietarsaari ja Lappeenrannan Kaukas tulevat ensimmäisenä elinkaarensa päähän, ja Pesosen mukaan investointeihin tarvittaisiin vakaata toimintaympäristöä.”
Juttu oli julkaistu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Jos puupula äityy pahaksi, mahtaako Kaukas saada enää investointeja? Logistisesti Kymi ja Pietarsaari lienevät parempia sijainteja nykymaailmassa.
Et voi tosissasi väittää että avohakkuu on luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi kuin vanha/ikimetsä. Tässä on jo kapitalismi mennyt liian pitkälle
Metsäteollisuudella on ollut lobbausta, jonka tavoitteena on saada hakkuut näyttämään hyväksyttävinä suuren yleisön joukossa. En puhu propagandasta, sillä käsitteellä on liian ikävä kaiku nykyaikana. Lobbauksen tarkoitus on ihan hyvä, hakkuut ja metsäteollisuus on Suomen viennistä ja työllisyydestä merkittävä siivu jne. Mutta vähän läikkyy yli, kun hakkuita perusteellaan hyvänä toimenpiteenä luonnolle.
Metsälehteen ja ilmeisesti muihinkin aikakausilehtiin kirjoittaa yksi uusi Metsäteollisuuden palkkaama lobbari, Luontoillasta tuttu kasvitieteilijä Seppo Vuokko. Vuokko kertoo, kuinka hakkuuaukot kuhisevat elämää, kuten hirviä, myyriä ja vattuja. Perhosia ja kasveja on monenlaisia.
Itse metsäammattilaisena ja metsänomistaja pidän huolestuttava, kun moni tavallinen metsäluontoa ja metsätaloutta ymmärtämätön nielee kaiken Metsäteollisuuden sanoman ja toisteleee sitä vielä eteenpäin.
Kymi on myös hyvin moderni kokonaisuus. Viimeisen kymmen vuoden aikana investoitu paljon, mm. talteenottolaitos ja sellun kuivauskone. Kuten kirjoitit, Kaakkois-Suomi alkaa olla puunkäytön kannalta jo tukalassa tilanteessa juurikin Venäjän puuntuonnin lakattua. Kaukas tosin on maailman monipuolisin metsäteollisuusintegraatti: sellutehdas, biojalostamo, saha, paperitehdas ja tutkimuslaitos. Nämä tukevat toistensa toimintaa. Olen silti samaa mieltä kanssasi, että Kaukaan sellu- ja paperitehtaat ovat käyttöikänsä loppupäässä ja on mahdollista, että ne ajetaan loppuun ilman uusia investointeja. Pietarsaari päinvastoin voisi hyvin mahdollisesti saada investointeja modernisointiin ja kapasiteetin lisäämiseen. Pohjanmaalla on erinomainen puutilanne, vaikka Kemi tuleekin syömään paljon. Pietarsaaressa on kuitenkin myös erinomainen logistiikka: oma satama. Tehdasaluuella on myös Billerudin paperitehdas ja UPMn saha.
Olen metsänomistaja kahdessa kohteessa ja tässä pääsiäisenäkin tullut tehtyä tiliä toisessa niistä😉 Osakkeenomistajana kahdessa metsäalan yhtiössä ja lisäksi jakso uraani kansainvälisen metsäjätin palveluksessa sen yhdessä tehtaassa. ”Ideologisessa” lähestymistavassani metsiin onkin enemmän kuin vahvoja taloudellisia elementtejä ja juuri siksi olen huolissani alan nykymenosta.
Esim. korjuumenetelmissä ja luonnon monimuotoisuusasioissa on aivan liikaa ongelmia. Haittaavat alan mainetta ja on kyseenalaista, ovatko nykymenettelyt edes taloudellisesti järkevimpiä. Lisäksi herättävät regulaattorit liikkeelle. On aika selvää, että muutoksia tulee ja niitä pitääkin tulla.
Postasin runsas viikko sitten tänne Hesarin haastattelun, jossa käsiteltiin paitsi Kemin uutta tehdasta, niin myös puun riittävyyttä kuten @Logitech ja @Lokis ottavat esille.
Tässä Metsä Groupin pääjohtajan toteamus:
”On ihan selvää, että korjuumäärien suhteen alkaa niukkuuden aika. Niukkuus koskee Hämälän mukaan kuitenkin muita alueita ja erityisesti Kaakkois-Suomea”
Lajistoltaan vanha metsä on köyhä. Ja tämä on kaikkia “mielikuvia” vastaan. Vanhan metsän pohjalla ei välttämättä ole maassa kuin neulasmatto ja hyvin vähän kasvillisuutta. Tämän voi jokainen käydä ensi kesänä toteamassa. Luonnon kannalta olisi hyvä mikäli löytyisi vähän kaikkea, varsinkin kulotettuja aukkoja on liian vähän.
Mikäli tehtaita menee kiinni niin samalla menee kiinni valtavia hiilidioksidin lähteitä joita pääsisimme muutaman vuoden kuluttua hyödyntämään. Kyllä rahastakin pitäisi pystyä keskustelemaan ja turvata teollisuuden puuntarve.
Tämä on joillain pienillä alueilla totta jos kyseessä on mäntymetsää ja maasto hiekkaista kangasta. Suurin osa metsistä kuitenkin sisältää todella runsasta lajistoa ja kasvillisuutta, jolle puiden varjot, kelopuut ja muuten kaatuneet puut, sammalet ym. tavallisessa vanhassa metsässä esiintyvä on oleellista. On päivän selvää että hakkuuaukot ovat luontoköyhenpiä jos verrataan tavalliseen sekametsään eikä poimita verrokiksi pelkkää mäntymetsää… ainut hyvä asia aukoissa on että luonnon kukat tykkää niistä ja se on pölyttäjien kannalta hyvä asia. Ei tällä silti hyvää omatuntoa saa jos on pistänyt tieltä satoja vuosia vanhaa metsää matalaksi…
Vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen on uhanalaisuusarviointien mukaan edelleen merkittävä metsälajien uhanalaistumisen syy
Usein keskustelussa menevät suuret ja vanhat puut sekaisin, ja nämä tarkoittaa aivan täysin asioita.
Tässä hieman vanhojen metsien merkityksestä habitaattina:
Epifyyttijäkälät tarvitsevat pysyvää ja muuttumatonta habitaattia, huonoja kolonisoimaan, suuret mutta nuoremmat ja nopeammin kasvavat puut eivät kelpaa
Hyönteiset
Elinkierrot, esim. kovakuoriaiset ja pistiäiset
Selkärankaiset
Tikkojen kolot
Petolintujen risupesät
Jokaisella metsän ikävaiheella on oma lajistonsa. Esimerkiksi nopeasti lahoavassa puussa ja hitaasti lahoavassa tiheäsyisessä puussa viihtyy täysin eri lajisto
No onko tällä jäkälä/kuoriaispopulaatiolla isossa kuvassa mitään merkitystä?
Lajikato vaarantaa ekosysteemipalveluiden saatavuuden. Mekanismit kuitenkin monimutkaisia, jariippuvaisia sosiaalisesta ja ekologisesta kontekstista, joten lajikadon vaikutusta ekosysteemin toimintaan jaekosysteemipalveluihin on vaikeaa ennustaa
Toisaalta monissa tutkimuksissa on todettu että 20-50 % alkuperäisestä lajimäärästä turvaa suurimman osan ekosysteemienaineiden kierrosta ja energian siirtymisestä
Lajiston monimuotoisuuden puolseta puhuu:
Häiriön sieto (resistance): ekosysteemin (tai lajin populaation) kyky pysyä”muuttumattomana” häiriön alaisena
Palautuvuus (resilience): ekosysteemin kyky palautua poikkeaman tai häiriön jälkeen;kynnysarvot; mahdollinen siirtyminen uuteen tilaan
Mukautuvuus (adaptability): ekosysteemin kyky toimia tai sopeutua muuttuvassa taivaihtelevassa ympäristössä
En tunne biojalostamon prosessia ja integraatin synergioita näiden kahden tuotantolaitoksen välillä riittävän hyvin, jotta voisin antaa tähän mielipidettä. Täytyy ihan ajan kanssa perehtyä tähän ja kommentoida sitten.
UPM on näköjään ollut ”ostin/myin äsken” ketjussa aika suosittu pahvi. Onhan kurssi tietysti tullu jo huipuista 20% alas. Laskeskelin itse ”tupakka-askin kanteen” hyvin karkeita laskelmia ja aion odottaa itse pysyvän position avaamista tasolle 26€, johon uskon kurssin valuvan seuraavan 6 kk aikana. Analyytikoiden ennusteet ovat mielestäni tälle ja ensi vuodelle aivan pielessä ja tavoitehinnat tulevat seuraamaan perässä, kun vuorovesi laskee ja tällä hetkellä elettävän syklin karmeus paljastuu. Laskelmissani EBIT tulee tänä ja ensi vuonna olemaan samaa luokkaa kuin vuonna 2020. Jopa PdTn ollessa mukana laskelmassa. Metsän ja Storan osalta en ole yhtä karhu. Storan pohjaa pönkittää matala tasepohjainen arvostus ja Metsää NBSKn suuri osuus sellutuotannosta ja se, että Metsä on heivannut paperin täysin pois portfoliostaan. NBSKn hinta ei tule kyntämään yhtä matalalla, kuin lyhytkuituisten ja Metsän tuotantokapasiteetti on maailman kilpailukykyisintä. Kartonki tietysti tulee laahaaman, ja se voi tulla reisille enemmän kuin oma tietämys riittää, mutta pidän silti pienen position Metsää.
Vain osa Kaukaan Biojalostamon mäntyöljystä näyttäisi UPM:n nettisivujen mukaan tulevan Kaukaan sellutehtaasta.
” Lappeenrannassa merkittävä osa uusiutuvasta raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta – kuten naapurissa sijaitsevalta Kaukaan tehtaalta. ”
Metsä Board esittelee Innovation Lab -konseptissaan laajan valikoiman pakkaussovelluksia täysin kierrätettävälle ja muovia vähentävälle dispersiopäällystetylle kartongilleen…
Vapaa-ajan lukemista(=siittä vaan sisällysluettelo auki ja selailemaan):
Kaakkois-Suomessa Kaukas (UPM), Joutseno (Metsäliitto) ja Kaukopää (StoraEnso) muodostavat kovan kolmikon. Jos ajattelee puupulaa ja aikaa 10 vuotta eteenpäin, niin kuka heittäisi hanskat tiskiin ekana? Puunhankinta-alue kaikilla oli pitkällä Venäjä puolella. Toki raja voi aueta uudestaan, vaikka nyt huonolta näyttää. Erikoisia aikoja on ennenkin eletty.
Metsäliitto ei varmasti hevillä luovuta, jo ihan olemassaolonsa perustan vuoksi (=ostaa puuta metsäomistajilta).
(Sellussakin) Imatra on tärkeä saitti StoraEnsolle ja vielä enemmän myös Kaukas UPM:lle. Näissä kahdessä ehkä laskimen käyttö ratkaisee kohtalon ennustettavammin.
Helmikuussa yhtiö arvioi vertailukelpoinen liiketulos tammi-maaliskuussa 2023 olevan suunnilleen samalla tasolla kuin loka-joulukuussa 2022. Loka-joulukuun 2022 vertailukelpoinen liiketulos oli 100,8 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoisen liiketuloksen uusi arvio on noin 89 miljoonaa euroa.
