Tiistaina ja keskiviikkona paperiliiton hallitus ja valtuusto koolla, aiheena ainakin UPM:n TES neuvottelut. Seisooko koneet suomessa ensi viikosta alkaen?
Toivottavasti ovat päässeet sopuun, mutta onhan UPM:llä taas kovat piipussa tavoitteiden suhteen…
Jatkuvatko neuvottelut UPM:n kanssa vai tuleeko työnseisauksia, aika näyttää…
Tässä on vielä analyytikon kommentit siitä, miten Billerud perui kartonki-investointinsa. 
Peruuntuminen ei ollut mielestämme jättiyllätys, sillä myös Metsä Board luopui Kaskisten suuresta investointiprojektistaan samasta syystä. Mielestämme peruuntuminen on lähtökohtaisesti positiivinen uutinen Billerudin kanssa taivekartongeissa kilpaileville Metsä Boardilla ja Stora Ensolle. Huomautamme kuitenkin, että arviomme kilpailun segmentissä kiristyvän ensi vuonna Stora Enson suuren Oulun investointiprojektin valmistumisen takia.
Paperiliitto väläyttää työtaistelukorttia💣
Suhdanne toki paranee koko ajan, mutta etenkin paperipuolella on yhä valtava ylikapasiteetti. Mahdollisella lakolla on vaikutusta varmaankin vain selluteollisuudessa. Varsinkin painopapereissa voidaan toimittaa muilta Euroopan tehtailta, jos Suomessa taas alkaa lakot. Toivottavasti ei ala.
Tässä on Sijoituskästin mainio tviittiketju UPM:stä.
https://x.com/sijoituskasti/status/1793527504806039740
UPM haluaa mahdollisesti rakentaa Kouvolaan suuren aurinkovoimalaitoksen. Yhtiö rakentaisi laitokset Utissa ja Sippolassa sijaitseville Haukkasuolle ja Kiikunsuolle. Alueet ovat yhteensä 900 hehtaaria. Alueille voisi alustavan arvion mukaan rakentaa pitkällä aikavälillä 500–700 megawatin verran aurinkovoimaa.
UPM päättää rakentamisesta, kun kehitystyön jälkeen on selvillä aurinkovoimaloiden toteutettavuus ja laajuus. Myös sähköntuotannon tarve vaikuttaa.
Voimalan rakentaisi UPM Solar oy.
Kouvolan mahdollinen aurinkovoimala on UPM Energyn ainoa kehitteillä oleva aurinkovoimahanke. Sundman kuitenkin korostaa, että aurinkovoimala on vasta kehitysvaiheessa.
– Normaalisti tällaiset kehityshankkeet ovat muutaman vuoden prosesseja. Sen jälkeen voidaan arvioida seuraavia askelia.
Vieraina seniorianalyytikko Henri Parkkinen OP:sta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä.
Saksaan lensi UPM:n sinänsä odotettavissa ollut luoti tällä kertaa. Pääsyynä sulkemisten osumiselle juuri Saksaan (eikä Suomeen) on mitä ilmeisimmin etenkin energia, vaikka tätä ei tiedotteessa tietenkään mainittu. UPM suunnittele vähentävänsä graafisten paperien tuotantokapasiteettia Saksassa vastaamaan kysyntää ja vahvistaakseen...
Hurthin suljettavaksi suunniteltu sanomalehtipaperikone on vuodelta 2002. Siten Kölnin tienoilla sijaitseva tehdas voisi olla kaupiteltavissa jollekin toimijalle kiertokuitupohjaisen aaltopahvin raaka-aineen valmistamiseen, vaikka toki markkinat ovat melko tukossa tässäkin segmentissä juuri nyt.
Mikäli nyt oikein tulkitsin, niin Hurthin tehtaan sulkemisen jälkeen UPM:n vuoden 2011 Myllykoski-hankinnasta on konsernissa jäljellä enää Etteringenin tehdas sekä tietenkin vajaan 1 %:n PVO-osuus.
UPM Communication papers ja selluliiketoiminta saaneet neuvottelutuloksen paperiliiton kanssa.
Kova on ollut paperimarkkinan alamäki. Myllykoski-kaupan jälkeen UPM:n graafisen paperin kapasiteetti oli noin 13.5 Mt per vuosi, nyt jäljellä on tämän järjestelyn jälkeen noin 4.3 Mt per vuosi.
Vastaavalla ajanjaksolla erikoispapereiden kapasiteetti on yli kaksinkertaistunut 0.85 Mt → 2 Mt (lähde: UPM:n nettisivut)
Mahtoikohan tässä tilanteessa yhtään vaikuttaa se, että UPM sulkee graafisten papereiden tuotantoa Saksassa ja näin ollen lisää sen osalta sitoutumistaan tuotantoon Suomessa 
Sopuun päästiin kuitenkin heti, kun ilmoitus Saksan koneiden lakkauttamisesta tuli…
Tässä on Antin kommentit vielä UPM:n paperikapasiteetin sulkemissuunnitelmista Saksassa.
Suunnitelman taustalla on paperin kysynnän rakenteellinen supistuminen, mikä vaatii tuottajilta kapasiteetin säännöllisiä leikkauksia markkinatasapainon ja siten siedettävän hinnoittelutilanteen ylläpitämiseksi. Pidämme leikkauksia tarpeellisena paperimarkkinoiden viime aikojen kehityskaari huomioiden. Sisällytämme sulkemisten vaikutuksia UPM:n ennusteisiimme viimeistään Q2-raportin yhteydessä.
Asiasta mitään faktaa tietämättä sanoisin että ainakin itse jos olisin kummalla tahansa puolella neuvottelupöytää niin tämä kortti pitäisi pelata. Työnantaja voi todeta että jossain suljetaan ja työntekijät että sopuun päästään jos ei suljeta täällä. Toki siellä varmaan monta muutakin asiaa on ollut pöydällä.
Asiasta jotain tietävänä voin todeta että asialla ei ollut mitään vaikutusta näissä neuvotteluissa.
Ei kai kukaan sulje kannattavia yksiköitä ja jätä kannattamattomia yksiköitä jäljelle. Niin kuin edelläkin mainittu, että koneiden kunto ja energia suurin tekijä, myös kilpailukyky yleensäkin kunnossa kotimaassa, koska tehokkuus huipussaan ja työntekijöitä minimi määrä.
Maalaisjärki sanoo muutoksia tehtävän pitkän aikajänteen strategialla ja yksi sopimus työntekijöiden kautta ei ole mikään pitkän matkan strategisen päätöksenteon väline. Joustavuus kyllä, mutta tuulet voivat työmarkkinoilla vaihdella parin vuoden välein.
Olisi kiva tietään suunnilleen kustannusrakenne per laji per tonni Suomessa ja Saksassa. Mutta eihän näitä paljasta mikään yhtiö tietenkään.
Rahtikulut ovat suuri rasite Suomen tehtaille. Arvioisin, että rahti Suomesta Saksaan muodostaa noin 5% ylimääräisen kulutaakan Suomen tehtaille.
Mahtoiko olla kaikki UPM:n leikkaukset tällä kertaa tässä? SC/LWC-puolta ei karsittu, vaikka hintakäppyröiden mukaan on ylikapasiteettia.
Tuosta nyt saa jotain osviittaa miten Compan Suomen koneet tuottaneet. Toki eihän tuokaan vielä erittele mitään sen tarkemmin tai sitä jos jokin tehdas ollut tappiollinen.
Jos sopimukseen neuvottelemalla päästään, on se tuskin kummallekaan ihan huono. Yhtiön sisältä olen myös kuullut, että työntekijöiden lakkohalut ovat tällä hetkellä nollassa. Poliittisten lakkojen aiheuttama työn ja palkanmaksun keskeytys sekä aikaisempi, pitkä lakko ovat edelleen duunareilla mielessä. Tuollainen tuntuu tilinauhassakin.
Työvoimakustannuksia enemmän olisin huolissani raaka-aineen hinnasta.
Havusellun markkinahinta on nyt noin 1100-1200 E per tonni Euroopassa. Tonniin havusellua menee noin 5.3 kuutiota puuta ja nyt havukuidun hinta Suomessa on noin 33 E/kuutio. Eli 175 E menee raakapuuhun, joka on noin 15% sellutonnin markkinahinnasta. On se varmaankin historiallisesti korkea osuus, ellei korkein. En usko, että sellutehtaalla palkkoihin menee kuin max 5%, voi olla reilustikin alle. Paperitehtaalla suhteelliset työvoimakulut lienevät suuremmat.
Puunhintahan ei laske, ellei kysyntä laskea tai itäpuu tule taas saataville (mitä en usko tapahtuvan lähivuosina).
