Jep, aikanaan biokomposiittejakin pidettiin jonkinsortin lupauksena, mutta suutariksi vaan tämäkin jäi ja muutenkin uusien tuotteiden kehitys on ollut tuskaisen hidasta.
Ainakin itseni on vaikea nähdä, että biopolttoainesektorin tilannekuva huomioiden UPM pystyisi tekemään myönteisen investointipäätöksen nyt. Tölkin potkiminen voi toki olla vaihtoehto.
Tänään vuosituloksensa julkaisi pakkausyhtiö DS Smith, jota IP on ostamassa (olettaen että kolmiodraamaa Suzanon kanssa ei tule). Näkymäkommentit ovat varovaisen myönteiset päättyneen tilikauden tulosdropin jälkeen, mutta vallitsevat odotukset huomioiden näistä ei Stora Enson tai Metsä Boardin näkökulmasta pääse viisastumaan.
DS Smith myos nosti RCCM hintoja +60 EUR with immediate effect toissapaivana.
Melkein kaikki Packaging/Specialty tuottajat ovat tehneet samoin, ei valttamatta nay viela Q2 tuloksissa toki.
Sellupuolella NSBK ja BEK nousseet roimasti, kuinka kauan jatkuu siita on monenlaista mielipidetta.
Luulisi, etta nailla aineksilla kohtuullisia tuloksia tulee Q3/Q4, graafiset paperit toki vaikeassa tilanteessa parin suhteellisen lihavan vuoden jalkeen.
Näitä on tosiaan näkynyt jonkun verran ja osa on mennyt läpikin (ei toki kaikki ilmoitetut eikä tiedotetuissa aikatauluissa). Ainakin omien lähteideni mukaan pakkausmateriaalien korotuksia on kuitenkin toistaiseksi ajanut etenkin kulujen nousu (esim. keräyspaperi, sellu) eikä niinkään kysyntä, mikä olisi metsäyhtiöiden tuloksen teon kannalta tietenkin positiivisempi hintojen korotuksen ajuri.
Selluliiketoiminnan tekevät lähikvartaaleilla hyvää tulosta näillä hinnoilla ainakin Etelä-Amerikassa. Pohjoismaissa tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä puu on kallista ja myös havusellun hinnan nousu on jäänyt eukaa hitaammaksi. Jatko on toki sellumarkkinan osalta hyvin epävarma, kun uutta kapasiteettia tulee ja Kiinan todellisesta kysynnästä ei oikein selkoa saa. Kiinassa saatetaan myös edetä perinteisillä urilla, missä ostajat ainakin koettavat torpata korotukset “ostolakolla”. H1:llä tökkineen tarjonnan muutokset voivat myös olla ajuri etenkin, jos kysyntä (Kiinassa) olisi nihkeää.
Painopaperimarkkinoiden hyvä veto Euroopassa jatkui huhtikuussa. Tämä lupaa hyvää UPM:lle, jolle tämä segmentti on yhä tärkeää liiketoimintaa, vaikkakin supistuu vuosi vuodelta. (Lähde: Eurographin 21.6 julkaistu tilasto.)
UPM:lla on ylikapasiteettia Euroopassa yhä niin paljon, että uskon heidän pystyneen paikkaamaan Suomen lakkojen vaikutukset pääosin toimittamalla muilta tehtailta Euroopassa.
Toki on nain, mutta siella on jonkin verran viela paperilajeja joita tehdaan vain Suomessa ja niilla ei ole back-up konetta Saksassa.
Jamsankosken PM6 SC-A/SC-A+:ta ei tehda kuin Suomessa.
Kaukaan/Rauman MWC/Star ei tehda kuin Suomessa.
Kymin kaikkia lajeja ei voida tehda Nordlannin tehtaalla.
Ja viela viimeiseksi, logistiikka-reitit/laivat Keski-Euroopasta tietyille markkinoille ei ole olemassa, koska naita markkinoita palvellaan Suomen koneilta.
Edit:
Lisaisin tahan viela sen, etta jokainen meista voi arvuutella kuin halukkaita asiakkaat ovat laittamaan tilauksia Suomeen/UPM:lle tilanteessa, jossa paalla oli koko maan satamat pysayttanyt lakko ja kukaan ei osannut sanoa milloin se loppuisi. Saman aikaan oli lakon vaara UPM:n omissa negoissa Paperiliiton kanssa ja sen alkamista pidettiin jopa todennakoisena, koska kaikki odottivat pahinta 2022 sadan paivan lakon jalkeen.
Entä erikoispaperipuolella? Siellä lienee useampia lajeja Euroopassa, joita Dörpenin yksinäinen kone ei vielä pysty tekemään verrattuna Tervasaareen ja Jämsänkoskeen?
Erikoispaperipuolella veto on myös erittäin heikko ja lomautuksia tulossa varmasti kesän aikana myös manitsemiisi Tervasaareen ja Jämsänkoskelle. Se, että onko siitä kuinka suuri osuus suhdanteen aiheuttamaa on eri kysymys.
Ei ole Spec-puolelta detaili lajikohtaisesti niin hyvin hallinnassa, mutta kuten sanoit niin ei Dorpenin yksi PM korvaa JA/TE neljaa PM:aa edes hiljaisempina aikoina.
Mita ComPapersiin viela tulee, niin UPM taitaa olla ainoa graafisten paperien valmistaja Euroopassa, jolla paperi ja sellupuoli on eri bisnesyksikoissa ja raportoidaan erikseen.
Hienopaperipuolella Sylvamo, Mondi, MM, Navigator esim. kaikki raportoivat paperin ja sellun yhdessa, heilla on integroidut sellutehtaat ja paperipuolen ei tarvitse murehtia sellun hinnannoususta niin paljoa.
UPM:lla Kymi on esim. integroitu tehdas ja ComPap maksaa sellusta silti markkinahinnan.
Ymmarran miksi tama on jarjestetty nain, mutta se tekee ComPap-asemasta erityisen haastavan aikoina kun sellun hinnat nousee mutta paperimarkkinat ovat soft.
Kukaan ei muista enaa 2024 syksylla ja talvella, etta 2023 tilanne oli toisin pain ja ComPap teki rahaa ja sellupuoli oli haasteellinen.
Edit:
Mutta tuskin talla nyt on kummoista vaikutusta koko firman tulokseen, ja uskoisin, etta mita sellu tekee talla hetkella niin se korvaa kylla taysin paperipuolen vaikeudet. Mutta kohtahan se nahdaan!
Speciality papersin puolella Tervasaaren tuotteita pystytään tekemään enemmän Euroopassa kuin Jämsänkosken tuotteita joiden koneet teknisesti erilaisia.
Compapin puolella ainakaan Raumalla ja Jämsänkoskella ei sellun hinta merkitse juuri mitään, käsittääkseni sellun osuus näissä paperissa todella pieni.
Myös mekaanisen massan (vai miksikö sitä kutsutaan LWC/SC-papereissa?) hinta lienee kuitenkin noussut kotimaassa raakapuun hinnan noustessa eli raaka-ainekustannukset ovat kasvaneet kuitenkin myös Raumalla ja J-Koskellakin.
Metsalehdesta hyvat graafit.
Kylla se mekaaninen sellukin maksaa jonkin verran juuri nyt. Mielenkiintoista toki alkaako kohta alamaki, koska piikki tuntuu useina vuosina olevan juurikin heinakuussa.
Joku viisaampi osaa varmaan kertoa, miksi kesa on juuri se piikki, koska kysynnan puolesta Q3 on usein se paras Q metsafirmoille. Oletan, etta hakkuiden “helppous” kesalla parantaa saatavuutta? Kevaalla kelirikot vaikeuttaa?
Kannattaa siella kesamokeillakin tehda ne harvennushakkuut, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, etta sita puuta pitaa olla siella yli 10k EUR arvosta ennen kuin jaa oikein mitaan kateen kaikkien kulujen jalkeen.
Tästä syystä oma puolen hehtaarin kirjanpainajakuusikkoni saa seistä pystyssä niin kauan kuin tuuli ei sitä alas tuo, kaadan pari-kolme runkoa vuodessa saunapuiksi ja raivailen huvikseni muuten.
Postauksessasi oleva graafi ei muuten ainakaan minulle auennut. Hakkuumääristäkö siinä oli kyse?
Puuthan ei kaadu ja heilahda tehtaalle samalla hetkellä kuin kaupat lyödään lukkoon. Olettaisin että tässä on siitä kyse. Kesällä sovitaan kaupat ja päätetään hinta, kun tarve on syksyllä kovin niin pääsee heti hommiin kun tehtaat on imullaan…
Graaffin alareunassa €/m3 eri kuitupuulajeille, eli kiintokuution hinta.