Leunalle käyttöä👏 Silti kyllä pohdituttaa, mikä on Leunan sijoitetun pääoman tuotto, kun aikataulut ja budjetit ovat poksahtaneet kunnolla jo kahdesti
19 tykkäystä
Loistava uutinen! Oikea suunta ja valtava markkina
2 tykkäystä
Finland: Mayr-Melnhof discontinues cup cardboard production at Kotka plant
Jalleen valitettavasti yksi “innovaatio” kuopataan, eiko ollut kannattavaa tai sitten ei koettu etta kuuluisi/sopisi MM:n core tarjontaan.
Kun Kotkamills taman aikoinaan lanseerasi, niin tamanhan piti olla kunnon “go green”-innovaatio ja Starbucksit sun muut oli kiinnostuneita.
2 tykkäystä
UPM:lla on ylikapasiteettia Euroopassa yhä niin paljon, että uskon heidän pystyneen paikkaamaan Suomen lakkojen vaikutukset pääosin toimittamalla muilta tehtailta Euroopassa.
Toki on nain, mutta siella on jonkin verran viela paperilajeja joita tehdaan vain Suomessa ja niilla ei ole back-up konetta Saksassa.
Jamsankosken PM6 SC-A/SC-A+:ta ei tehda kuin Suomessa.
Kaukaan/Rauman MWC/Star ei tehda kuin Suomessa.
Kymin kaikkia lajeja ei voida tehda Nordlannin tehtaalla.
Ja viela viimeiseksi, logistiikka-reitit/laivat Keski-Euroopasta tietyille markkinoille ei ole olemassa, koska naita markkinoita palvellaan Suomen koneilta.
Edit:
Lisaisin tahan viela sen, etta jokainen meista voi arvuutella kuin halukkaita asiakkaat ovat laittamaan tilauksia Suomeen/UPM:lle tilanteessa, jossa paalla oli koko maan satamat pysayttanyt lakko ja kukaan ei osannut sanoa milloin se loppuisi. Saman aikaan oli lakon vaara UPM:n omissa negoissa Paperiliiton kanssa ja sen alkamista pidettiin jopa todennakoisena, koska kaikki odottivat pahinta 2022 sadan paivan lakon jalkeen.
4 tykkäystä
Entä erikoispaperipuolella? Siellä lienee useampia lajeja Euroopassa, joita Dörpenin yksinäinen kone ei vielä pysty tekemään verrattuna Tervasaareen ja Jämsänkoskeen?
Kiitos kirjoituksestasi!
Erikoispaperipuolella veto on myös erittäin heikko ja lomautuksia tulossa varmasti kesän aikana myös manitsemiisi Tervasaareen ja Jämsänkoskelle. Se, että onko siitä kuinka suuri osuus suhdanteen aiheuttamaa on eri kysymys.
1 tykkäys
Ei ole Spec-puolelta detaili lajikohtaisesti niin hyvin hallinnassa, mutta kuten sanoit niin ei Dorpenin yksi PM korvaa JA/TE neljaa PM:aa edes hiljaisempina aikoina.
Mita ComPapersiin viela tulee, niin UPM taitaa olla ainoa graafisten paperien valmistaja Euroopassa, jolla paperi ja sellupuoli on eri bisnesyksikoissa ja raportoidaan erikseen.
Hienopaperipuolella Sylvamo, Mondi, MM, Navigator esim. kaikki raportoivat paperin ja sellun yhdessa, heilla on integroidut sellutehtaat ja paperipuolen ei tarvitse murehtia sellun hinnannoususta niin paljoa.
UPM:lla Kymi on esim. integroitu tehdas ja ComPap maksaa sellusta silti markkinahinnan.
Ymmarran miksi tama on jarjestetty nain, mutta se tekee ComPap-asemasta erityisen haastavan aikoina kun sellun hinnat nousee mutta paperimarkkinat ovat soft.
Kukaan ei muista enaa 2024 syksylla ja talvella, etta 2023 tilanne oli toisin pain ja ComPap teki rahaa ja sellupuoli oli haasteellinen.
Edit:
Mutta tuskin talla nyt on kummoista vaikutusta koko firman tulokseen, ja uskoisin, etta mita sellu tekee talla hetkella niin se korvaa kylla taysin paperipuolen vaikeudet. Mutta kohtahan se nahdaan!
2 tykkäystä
UPM:n vaneritehtaalla Joensuun Sirkkalantiellä syttyi tulipalo perjantaina.
Kyseessä on iso pelastuslaitoksen tehtävä, sillä paikalle on hälytetty jopa 18 yksikköä Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
4 tykkäystä
Speciality papersin puolella Tervasaaren tuotteita pystytään tekemään enemmän Euroopassa kuin Jämsänkosken tuotteita joiden koneet teknisesti erilaisia.
Compapin puolella ainakaan Raumalla ja Jämsänkoskella ei sellun hinta merkitse juuri mitään, käsittääkseni sellun osuus näissä paperissa todella pieni.
Myös mekaanisen massan (vai miksikö sitä kutsutaan LWC/SC-papereissa?) hinta lienee kuitenkin noussut kotimaassa raakapuun hinnan noustessa eli raaka-ainekustannukset ovat kasvaneet kuitenkin myös Raumalla ja J-Koskellakin.
2 tykkäystä
Metsalehdesta hyvat graafit.
Kylla se mekaaninen sellukin maksaa jonkin verran juuri nyt. Mielenkiintoista toki alkaako kohta alamaki, koska piikki tuntuu useina vuosina olevan juurikin heinakuussa.
Joku viisaampi osaa varmaan kertoa, miksi kesa on juuri se piikki, koska kysynnan puolesta Q3 on usein se paras Q metsafirmoille. Oletan, etta hakkuiden “helppous” kesalla parantaa saatavuutta? Kevaalla kelirikot vaikeuttaa?
Kannattaa siella kesamokeillakin tehda ne harvennushakkuut, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, etta sita puuta pitaa olla siella yli 10k EUR arvosta ennen kuin jaa oikein mitaan kateen kaikkien kulujen jalkeen.
1 tykkäys
Tästä syystä oma puolen hehtaarin kirjanpainajakuusikkoni saa seistä pystyssä niin kauan kuin tuuli ei sitä alas tuo, kaadan pari-kolme runkoa vuodessa saunapuiksi ja raivailen huvikseni muuten.
Postauksessasi oleva graafi ei muuten ainakaan minulle auennut. Hakkuumääristäkö siinä oli kyse?
Puuthan ei kaadu ja heilahda tehtaalle samalla hetkellä kuin kaupat lyödään lukkoon. Olettaisin että tässä on siitä kyse. Kesällä sovitaan kaupat ja päätetään hinta, kun tarve on syksyllä kovin niin pääsee heti hommiin kun tehtaat on imullaan…
Graaffin alareunassa €/m3 eri kuitupuulajeille, eli kiintokuution hinta.
100%.
Meilla myytiin 303 m3 tukkipuuta ja 140m3 kuitua joskus kevaalla. Suurin osa varmaan kuusipuuta. Toki oli harvennusleikkuu missa kuutiohinta pienempi.
Naista taulukoista varovasti laskeskelin, etta olisi noin 15k EUR edesta puuta kaadettu.
Lopulta jai 3k EUR kateen. 11k EUR oli tyokulut ja sitten verot paalle.
Lahinna tuli mieleen, etta eihan tuossa ole mitaan jarkea.
2 tykkäystä
Hakkuu on helpointa talvella, kun maa on roudassa ja kantaa raskaita koneita ja tukkirekkoja paremmin. Kaikkia kohteita ei edes pysty hakkaamaan kesällä ja siksi myös kesäisin hakkuukelpoisesta palstasta saa paremman hinnan puulle. Puukauppoja kuitenkin tehdään ympäri vuoden, joten en osaa sanoa, vaikuttaako tuo puun hintasykliin.
2 tykkäystä
Jostain muistelen kuulleeni, että kesällä myös yritettäisiin valmistella ns. bufferivarastoja, eli pitäisi saada puuta, jota voi talven aikana säilöä tulevaa kevättä varten purujen ja lumen alle mahdollisia vaikeita aikoja balanssoimaan. Ehkäpä se boostaa kysyntää kesällä muutenkin?
1 tykkäys
Havupuiden hakkuut tehdään mieluiten talvella ettei maannousema (lahosieni) pääse leviämään. En tiedä vaikuttaako hintaan.
Teiden kantavuus on myös iso juttu pikkuteillä kuten edellä mainittiin.
1 tykkäys
Oliko kyseessä hankintakauppa jossa korjuukulut vähennetään puun hinnasta?
Pystykaupalla kantohinnasta pidätetään ainoastaan verot?