Laitan tämän tännekin, koska täällä on monesti ihmetelty Metsäliiton Metsä Boardin osakkeiden ostoa.
”Meidän on saatava osuuskuntaan sijoitettuja pääomia tuottavaan käyttöön. Metsä Boardiin sijoittaminen ei ole osuuskunnan toiminnan ydintä, mutta johonkin sisään virtaava raha on sijoitettava,” Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä perustelee.
Tuo tuki ehkä mahdollisesti vaikuttaa CP:n paperikoneiden sulkemisjärjestykseen jonkin verran. Mutta ei se anna kuin vuoden pari lisäaikaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana UPM:n painopaperimyynti on vähentynyt keskimäärin noin 550 000 tonnia per vuosi (Lähde: UPM tulosjulkistukset 2012-2023). Tämä tuskin juuri muuttuu lähivuosina oleellisesti. Eli 1-2 isoa konetta on siksi suljettava jatkossakin vuosittain ja varmasti osuu aika tasaisesti Suomeen ja keski-Eurooppaan. Ympäri Eurooppaa niitä on tasaisesti suljettu tähänkin asti.
Vuosi 2023 saattaa jäädä viimeiseksi, kun Communications Paper oli myynniltään UPM:n suurin yksikkö. Ensi vuonna Fibres mennee ohi.
Sinällään positiivista, että UPM kuitenkin lomauttaa Suomessa eikä pistä suoraan lappua luukulle jossain yksiköissä. Luottoa siis selvästi on kuitenkin Suomen tehtaiden kilpailukykyyn, kunhan pahin kysyntäpula menee ohitse. Jossakin sitä painopaperia tehdään vielä 10-15 vuoden päästäkin, vaikka oleellisesti vähemmän kuin nykyään.
@Antti_Viljakainen on antanut kommenttinsa, kun UPM neuvottelee alkuvuodelle mittavan lomautusoption tehtaisiinsa Suomessa.
UPM neuvottelee alkuvuodelle mittavan lomautusoption sellu-, saha-, paperi- ja biopolttoaineliiketoiminnoissaan Suomessa. Metsäsektorin heikon markkinatilanteen takia uutinen ei ollut yllättävä ainakaan kahden ensiksi mainitun liiketoiminnan osalta, mutta lomautustarpeen merkittävämpi realisoituminen kahdessa viimeksi mainitussa liiketoiminnassa voisi luoda paineita meidän ja etenkin konsensuksen UPM:n ensi vuoden ennusteisiimme. Näin ollen uutisen kokonaiskuva UPM:n ja muiden metsäyhtiöiden kysyntä- ja tulosparannusnäkymien kannalta on mielestämme jossain määrin negatiivinen.
OP:lla assosioidaan, jotta sellun hinnat ovat nousseet viime kuukausien aikana voimakkaasti Kiinassa ja maltillisemmin Euroopassa:
Myös joulukuulle on ilmoitettu hintojen korotuksista.
Useampi Latinalaisen Amerikan tuottaja on ilmoittanut rajoitetusta toimituskyvystään Kiinan markkinoille lähikuukausina…
Lokakuun varastodata ja muu markkinainformaatio huomioiden on edelleen perusteltua olettaa vähintään vakaata hintakehitystä lähikuukausien aikana Kiinan ja Euroopan markkinoille…
PPPC (The Pulp and Paper Council) julkaisi siis eilen tilastot markkinasellun toimituksista ja varastoista lokakuulta:
Markkinaselluvarastojen kokonaismäärä vastasi lokakuun lopussa 40 päivän toimituksia (10/2022: 44 ja 9/2023: 39).
Varastot lasketaan kolmen edellisen kuukauden keskimääräisten toimitusten perusteella. Laskelmiemme mukaan markkinaselluvarastojen kokonaismäärä oli lokakuussa noin 130 tuhatta tonnia (~2prosenttia) korkeampi verrattuna syyskuun lopun tilanteeseen.
“Järjestöt puolestaan pitävät UPM:n ympäristölaiminlyöntejä suorastaan käytäntönä. Viimeisen 13 vuoden aikana UPM on saanut 52 sakkoa, haastetta tai muuta rangaistusta ympäristösäädösten laiminlyönnistä”
UPM investoi lähes 10 miljoonaa euroa Korkeakosken sahan modernisointiin. Sahalla otetaan vuonna 2025 käyttöön USNR:n toimittama uusi jakosaha. Kyseessä on hyvin merkittävä investointi Korkeakosken sahan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn.
Sahan modernisoinnissa uusitaan sahauksen toisessa vaiheessa oleva jakosaha, automaatio ja muuta laitteistoa. Raaka-aine pystytään investoinnin myötä hyödyntämään tehokkaammin, kun samasta tukkimäärästä saadaan enemmän lopputuotetta. Moderni laitteisto parantaa myös energiatehokkuutta.
Vaude ja UPM esittelevät maailman ensimmäisen puupohjaisesta polyesteristä valmistetun biopohjaisen fleecetakin, joka tekee biopohjaisten kemikaalien käytöstä tekstiileissä elinkelpoista ja vastaa #kestävien ratkaisujen tarpeeseen muoti- ja jalkineteollisuudessa.
Tässä on Ilkka Sinervän juttu metsäyhtiöistä, hän on jutussaan lainannut Hannu Angervuota.
Metsäyhtiöt jakavat pidemmällä aikavälillä sellukaupassa noin 200-250 miljardin dollarin pottia, josta on ennen kesän hintojen romahdusta ja ylitarjontaa kertynyt kaikkien aikojen ennätysvoittoja.
Isobritannialainen pakkausmateriaalien ja aaltopahvipakkausten (= pahvilaatikot)
valmistaja DS Smith julkaisi eilen tilikautensa 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon
(touko-lokakuu) tuloksen:
DS Smithin arvion mukaan varastosopeutus on suurimmalta osin ohi ja yhtiö on
havainnut merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Yhtiön volyymit laskivat tilikauden
ensimmäisellä vuosipuoliskolla erityisesti Pohjois-Euroopassa (Iso-Britannia ja
Saksa), jossa teollisuussektorin ja verkkokaupan asiakkaiden osuus myynnistä on
keskimääräistä suurempi. Pohjois-Amerikassa vertailukelpoiset volyymit kasvoivat
vuositason vertailussa…
…DS Smithin kommentit vahvistavat odotuksia kuljetus- ja teollisuussektorin loppukäytöissä käytettävien pakkausmateri-aalien varastosopeutusvaiheen hiipumisesta viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä…
”Olen nähnyt arvioita, että Itämeren alueella on noin viiden miljoonan kuutiometrin edestä liikaa kapasiteettia”, sanoo OP:n salkunhoitaja Tapio Tilli .”
”Suomen kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä heikko kilpailijamaihin, myös Ruotsiin, verrattuna”, hän sanoo.
Syynä on puuraaka-aineen kalleus. Se taas johtuu siitä, että puun tuonti Venäjältä on loppunut. Kymmenesosa Suomessa käytetystä puusta tuli ennen Ukrainan sotaa Venäjältä.
Oma mielipide on, että niin kauan kuin suomessa poltetaan puuta teollisessa mittakaavassa ei puu ole liian kallista. Tällä hetkellä metsäteollisuuden ei tarvitse juuri polttamisen ulkoisista kustannuksista (päästöt) maksaa, mutta väistämättä sekin lasku tulee.
Voisin kuvitella, että jopa UPM:n kilpailukykyisin sellutehdas Suomessa. Lähes saman kokoinen kuin Kymi, mutta sataman vieressä eli logistiikkakulut pienemmät. Puun saatavuus helpompaa kuin Kymissä ja Kaukaalla, Ruotsistakin voi tuoda halvemmin kustannuksin. Tehdas vaatinee tosin isompaa remppaa 10-15 vuoden kuluessa, mutta luulisin UPM:n investoivan mieluummin Pietarsaareen kuin Kaukaaseen, jotka jäi puuloukkoon Venäjän toimien vuoksi. Mielenkiintoista seurata, onko UPM:llä Suomessa 2 vai 3 sellutehdasta vuonna 2035, jos puuta ei saa idästä.