Merkkejä paremmasta
Vaude ja UPM esittelevät maailman ensimmäisen puupohjaisesta polyesteristä valmistetun biopohjaisen fleecetakin, joka tekee biopohjaisten kemikaalien käytöstä tekstiileissä elinkelpoista ja vastaa #kestävien ratkaisujen tarpeeseen muoti- ja jalkineteollisuudessa.
https://twitter.com/Matimandrade/status/1730260457527578894?t=s18XBbjESbNdMX8gbBbVUw&s=19
Tässä on Ilkka Sinervän juttu metsäyhtiöistä, hän on jutussaan lainannut Hannu Angervuota.
Metsäyhtiöt jakavat pidemmällä aikavälillä sellukaupassa noin 200-250 miljardin dollarin pottia, josta on ennen kesän hintojen romahdusta ja ylitarjontaa kertynyt kaikkien aikojen ennätysvoittoja.
Alaotsikot:
-
Tulospudotus yli kolme miljardia
-
Yli kaksi miljardia yksin sellusta
-
Lomautuksia jopa ensi kesälle
-
Hinnat pysyvät pohjalukemissa
-
Suomalaiset suuria tuottajia
-
Liikevoitot jyrkästi alas
-
Tulokset miinukselle
-
Osingot tiukalla? (@Verneri_Pulkkinen, Alokas huom.)
Kepler Cheuvreux’n analyysi UPM:stä.
https://www.swedbank-aktiellt.se/analyser/2023/12/05/upm.csp
Isobritannialainen pakkausmateriaalien ja aaltopahvipakkausten (= pahvilaatikot)
valmistaja DS Smith julkaisi eilen tilikautensa 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon
(touko-lokakuu) tuloksen:
- DS Smithin arvion mukaan varastosopeutus on suurimmalta osin ohi ja yhtiö on
havainnut merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Yhtiön volyymit laskivat tilikauden
ensimmäisellä vuosipuoliskolla erityisesti Pohjois-Euroopassa (Iso-Britannia ja
Saksa), jossa teollisuussektorin ja verkkokaupan asiakkaiden osuus myynnistä on
keskimääräistä suurempi. Pohjois-Amerikassa vertailukelpoiset volyymit kasvoivat
vuositason vertailussa…
…DS Smithin kommentit vahvistavat odotuksia kuljetus- ja teollisuussektorin loppukäytöissä käytettävien pakkausmateri-aalien varastosopeutusvaiheen hiipumisesta viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä…
Hesarissa tänään Stora Enson toimitusjohtajan haastattelu: Hans Sohlström aikoo elvyttää metsäjätin
(Ei maksumuuria)
Myös Talouselämässä mielenkiintoista juttua.
”Olen nähnyt arvioita, että Itämeren alueella on noin viiden miljoonan kuutiometrin edestä liikaa kapasiteettia”, sanoo OP:n salkunhoitaja Tapio Tilli .”
Kuinkakohan kilpailukykyinen Pietarsaaren tehdas on?
”Suomen kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä heikko kilpailijamaihin, myös Ruotsiin, verrattuna”, hän sanoo.
Syynä on puuraaka-aineen kalleus. Se taas johtuu siitä, että puun tuonti Venäjältä on loppunut. Kymmenesosa Suomessa käytetystä puusta tuli ennen Ukrainan sotaa Venäjältä.
Oma mielipide on, että niin kauan kuin suomessa poltetaan puuta teollisessa mittakaavassa ei puu ole liian kallista. Tällä hetkellä metsäteollisuuden ei tarvitse juuri polttamisen ulkoisista kustannuksista (päästöt) maksaa, mutta väistämättä sekin lasku tulee.
Voisin kuvitella, että jopa UPM:n kilpailukykyisin sellutehdas Suomessa. Lähes saman kokoinen kuin Kymi, mutta sataman vieressä eli logistiikkakulut pienemmät. Puun saatavuus helpompaa kuin Kymissä ja Kaukaalla, Ruotsistakin voi tuoda halvemmin kustannuksin. Tehdas vaatinee tosin isompaa remppaa 10-15 vuoden kuluessa, mutta luulisin UPM:n investoivan mieluummin Pietarsaareen kuin Kaukaaseen, jotka jäi puuloukkoon Venäjän toimien vuoksi. Mielenkiintoista seurata, onko UPM:llä Suomessa 2 vai 3 sellutehdasta vuonna 2035, jos puuta ei saa idästä.
Paljonkohan Kaukas hyötyy Kymiin verrattuna, että Saimaalla uitetaankin puuta. Toisaalta Kymi enemmän keskellä. Rautatielogistiikan näkökulmasta Kymi hieman hankala suorat raiteet tulee idästä Kymiin ja pohjoisesta tai lännestä tultaessa pitää operaattorien (VR ja Fenniarail) käydä veturit kääntämässä toiseen päähän Kouvolassa. Joskushan ollut raide myös Savon radalta Kuusankoskelle tai tainnut Korialtakin olla lännestä.
En osaa tuohon sanoa, mutta ainakin mediatietojen perusteella UPM:n pisti ensimmäisenä Kaukaan seisokkiin, kun sellumarkkina jäähtyi. Yleensä se heikoin yksikkö keskeytetään ensimmäisenä, jos kysyntä sakkaa.
Lisäksi UPM on investoinut (mediatietojen ja UPM:n tiedoitteiden perusteella) eniten Kymiin 2000-luvulla. Yli 1000 ME. Pietarsaari on saanut 300-400 ME ja Kaukaaseen paljon vähemmän, jos biodiesel-tehdasta ei lasketa. Tämäkin antaisi viitettä, että sellunkeitto Kymissä ja Pietarsaaressa tuottaisi paremmin.
Pesonen sanoi mediassa 27.1.2022: “Sellutehtaista Pietarsaari ja Lappeenrannan Kaukas tulevat ensimmäisenä elinkaarensa päähän”
Nykytilanteessa Itäpuun loppuminen lyö pahemmin Kaukasta kuin Pietarsaarta, vaikkakin Kaukas hieno integraatti onkin. Varmasti UPM:n johto miettii, kannattaako siihen pistää investointirahaa vai tuottaako se paremmin ja pienemmin riskein jossain muualla.
Kaukas oli pitkään ainoa tehdas, minne puuta tuotiin uittamalla Saimaalla, mutta viime vuonna Stora Enso uutisoi, että Imatralle aletaan taas uittaa. Imatralle toki puu kulki aiemminkin vettä pitkin, mutta silloin proomun kyydissä.
Puun logistiikka on kuitenkin vain yksi kulu muiden joukossa. Uittamisella säästetään n. 20% kuljetuskustannuksissa maantie- ja rautatiekuljetukseen verrattuna Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen mukaan. Olisi mielenkiintoista tietää vertailu proomukuljetukseen verrattuna, siinä ero ei ole noin suuri.
UPM ei kyllä mahdu mun salkkuun, myin pikku possani mäkeen tämän uutisen jälkeen (tuotto 0%), kun olin jo valmiiks ostanu aika kalliilla hetken mielijohteesta. Jännä ettei kukaan ole linkannut tänne vielä.
Eli sun mielestä yritykselle ei saa sattua mitään vahinkoa missään jotta se mahtuisi sinun salkkuusi, mielenkiintoinen näkemys
No eipä oikeastaan joo, noilla kokemusvuosilla pitäisi olla tälläiset asiat lähes mahdottomia omasta mielestä, ellei joku räjähdä ja sitten vastaavaa tapahtuisi. UPM on kuitenkin aika paljon mielestäni puhunut myös vastuullisuudesta ja vesistöjen paskominen ei kuulu mun henk.koht. arvomaailmaan.
Ilkeä vahinko tuo kemikaalivuoto kyllä on ja antaa taas ympäristöjärjestöille aseita millä sotia UPM:ää vastaan, ei ainakaan paranna yhtiön mainetta varsinkin kun ongelmia muutenkin on ollut uruguayssa.
Mutta vahinkoja sattuu niin kauan kun meitä erehtyväisiä tällä pallolla on
Kyllä tää UPM:n ympäristöongelmien iso määrä-juttu oli heti tuoreeltaan tällä Sellulove-palstalla (selaa ylemmäs). UPM saisi kilvenkiillotuksen lisäksi kyllä parantaa vastuullisuustoimintaansa ihan teoissakin. Suuri määrä alan oikeusjuttuja yms. ei anna vakuuttavaa kuvaa.
Mutta kiinnostaa myös Uruguayn tehtaan raaka-ainetilanne. Esim Brasiliassa aivan ennennäkemätön kuivuus ja mm. Amazon-joki paikoin 5 m keskitasoa alempana. Miten voivat UPM:n plantaasit, jotka jo ennestään kärsivät kuivuudesta ilmastonmuutoksen vanavedessä?