Ai vaikka Saksaan missä osa UPM:n koneista käy tällä hetkellä vain viikonloput kun energian hinta tekee viikolla ajamisen kannattamattomaksi…
Ja muuallahan ei lakkoilla esim Saksassa tai Ranskassa. Kyllä hajautus on kuitenkin turvallinen ratkaisu. Metryn ollessa vielä voimissaan muut isot yhtiöt painostivat UPMn sopimaan koska tuotantoa on niin paljon Suomessa ja eivät toki nähneet tälläisille tempuille mitään painoarvoa mitä yksi firma tehnyt…
Tämä ilmoitus johtuu siitä, että vain palkan korotuksista piti sopia tänä vuonna. Joten TES on pakko irtisanoa että voidaan neuvotella muistakin asioista. Muutenhan olisi se tilanne että 2 vuotta olisi neuvoteltu pelkistä palkan korotuksista, eli UPMn olisi mennyt 2 vuotta nolla korotuksilla kun sopua ei olis syntynyt.
Työmarkkina häirikkö jatkaa sekoiluaan. Muut firmat pääsivät sopuun paitsi taas yksi. Taas asiakkaat vähenee tämän seurauksena, edellisen lakon jälkeen käyntiasteet heikkenivät, joku sanoo markkinoista johtuvaa, itse kyllä erimieltä. Molempien yhteisvaikutusta…
Suomen Yrittäjät eivät näytä kovin kannattavan palkanmaksun keskeytystä, koska oikeuskäsittely on kuitenkin kallis eikä ennakkopäätöksiä ole.
Paperiliitto ilmoitti juuri purkaneen voimassaolleet työehtosopimukset UPM:n kanssa.
Ei tämä näytä olevan ainakaan hallituksen käsissä…
Ja sitten saa lukea, että Toyota, Nissan ja Nippon Steel hyväksyivät neuvotteluissa ay-liikkeen kaikki vaatimukset sellaisenaan. Keskimäärin duunari saa vajaa 200e lisää liksaa kuussa plus bonukset (joita ei sen kummemmin mainittu). Kolme isoa toivoivat palkankorotusten leviävän kautta linjan myös keskisuuriin ja pienyrityksiin. Japanissa sovitut palkankorotukset ovat olleet keskimäärin +4,3% ja jollain aloilla +5%.
Kanssasi samaa mieltä siitä, että UPM on ottanut erittäin aggressiivisen asenteen duunarityöntekijöitään kohtaan. En ole kovin vakuuttunut siitä, että se on pelkästään hyvä asia.
Mitä tulee tehtaiden sulkemisiin niin ne menevät uskoakseni omaa rataansa, työntekijöiden palkat eivät siinä enää nykyisin ole - jos koskaan ovat olleetkaan - ratkaisevassa roolissa. Menestystä neuvotteluihin jos olet UPM;llä töissä.
Uiuiui olihan taas herkkiä lukijoita paikalla, hyvä niin, jos UPM alkaa systemaattisesti sulkemaan Suomen tehtaitaan se helpottaa kireitä puumarkkinoita selvästi. Se mahdollistaa muille tehtaille puuta ja tekee investoinnit mahdolliseksi. (Metsä ja Enso yms) Tässä olisi hyvät tsäänssit muille yhtiöille.
Osaakohan joku sanoa, että onko esimerkiksi UPM:n sellutehtailla kapasiteetti täyskäytössä vai voisiko jonkun kolmesta sulkea ja kuinka helposti kahden sellutehtaan tuotantoa voitaisiin nostaa hieman?
Vaikea nähdä (tämänkään) lakon kohdalla mitä hyötyä tastä on UPM:lle. Tehtaiden kohtalo ei ole työntekijöiden palkoista tai ehdoista kiinni kuten moni muukin on huomauttanut, vaan puunsaannista ja osin energianhinnasta (ja sijainnista).
Sinäänsä ironista, että UPM kohdalla näyttää käyneen juuri niin, että omistajien ja johdon ideologinen taistelu menee rahanteon edelle ottaen huomioon Nallen muistelmat Mandatum ajoilta.
Nythän kaikki Suomen sellutehtaat käyvät vajaalla suhdanteesta johtuen.
Tämä pohdiskelu tulee oikeasti eteen vasta yli 5 vuoden päästä, kun 7-10 vuoden päästä pitäisi ainakin mediatietojen perusteella investoida isommin Kaukaaseen ja pian sen jälkeen Pietarsaareen. Netistä löytyy yllättävän yksityiskohtaisia diplomitöitä yms UPM:n sellutehtaiden teknisestä eliniästä.
Kiinnostavasta artikkelista lainaus sopii tähänkin keskusteluun:
Selvityksen mukaan suomalaisessa kilpailukykykeskustelussa painottuu lyhyt aikajänne ja siinä toistuu ”kriisin tuntu”. Suomen kansantalouden kilpailukyvyn nähdään kriisiytyneen erityisesti heikkenevän kustannuskilpailukyvyn takia.
Laitetaan nyt vielä editinä se omaa näkemystä vastaava kappale:
Kansainvälistä keskustelua käydään huomattavasti tulevaisuussuuntautuneemmin ja siinä tuodaan usein esiin koulutuspanostusten ja työvoiman kehittämisen vaikutus kilpailukykyyn. Esimerkiksi Saksan ja Japanin teollisuuden näkemys on, että työvoimakustannuksilla kilpailu on menettänyt merkitystään ja jatkossa kilpailukykyä voidaan parantaa vain korkeamman jalostusarvon tuotantoon keskittymällä.
Eikö tuosta jalotusasteen nostamisesta ole puhuttu jo parikymmentä vuotta? Veikkaisin, että edelleenkin suurin osa viennistä on sahatavaraa, pahvia, kartonkia ja massaa. Ne paljon puhutut innovaatiotuotteet (kuidut, muovin korvikkeet yms…) tuskin näyttävät isoa roolia. Varmaan osa syy on kulttuurissa, ruotsalainen on myynyt tuotteen ulkomaan messuilla jo kolmen kertaan ja luonut laajaan kontaktiverkoston, kun suomalainen odottaa kotomaassa ja ihmettelee miksei ostajia näy ovella?
Hinnannousua auttanee myös se, että merkittävä osa Euroopan sellukapasiteetista seisoo Suomen lakkoaaltojen vuoksi. Toivottavasti pian taas tuotetaan vientituloja.
Kiinan sellun hinnat ovat olleet jo jonkin aikaa hyvässä nousussa, varsinkin viimeisen 2 vkon aikana. Vuoden vaihteesta hardwood noin +8,7% ja softwood +4,7%.
Alla olevasta linkistä pitäisi näkyä käyrät, aukesi ainakin minulle.
Metsä Boardin Kaskisten hanketta ei toteuteta, mutta investointeja Kyröön ja Simpeleelle. Onkohan ylikapasiteetti tulossa vastaan arvioituja nopeammin?
Varmempi tehdä sellua vientiin. Korotkin on niin korkeat. Paperikoneita jää kokoajan tyhjänpantiksi ja kait ne niitä muuallakin osaa muuttaa kartonkikoneiksi. Oisko historiasta opittu, 2008 oli valtavasti hienopaperi kapasiteettia, ostettuja tehtaita ja tappiolla pyöri koko toimiala, reilun 2 mrd velat 7,3% korolla ja osakekurssi alimmillaan 0,21 euroa.
Metsä Boardilla Suomessa Simpele, Kyro ja Äänekoski ovat 1 kartonkikoneen tehtaita. Tako Tampere cityssä 2 konetta. Satamat ovat ‘kaukana’. Husum ja Kemi taas rullaavat isoilla modernisoiduilla ja uusituilla koneilla sataman äärellä. Massakapasiteetti vaatii investointeja (raaka-aine!). Johdolla on luovimista pitää Suomen tehtaat kilpailukykyisenä.
Tässä on vielä analyytikon kommentit Metsä Boardin tuoreimmasta uutisesta.
Mielestämme taloudellisista syistä johtunut luopumispäätös ei ollut viime aikainen inflaatio ja raaka-ainemarkkinan kehitys huomioiden yllätys ja olemme suhtautuneet projektiin jo jonkin aikaa kasvavalla skeptisyydellä. Ennusteemme eivät sisältäneet vielä investoinnin kuluja tai tuottoja, joten niihin ei kohdistu pientä alaskirjausta suurempia muutospaineita. Metsä Boardin lyhyen ajan riskiprofiilia riskisestä suurprojektista vetäytyminen mielestämme laskee. Arviomme mukaan Metsä Boardin vetäytymispäätös on positiivinen myös Stora Ensolle, sillä hanke olisi ollut suuri molemmille yhtiöille tärkeän länsimaiden taivekartonkimarkkinan kokoluokassa ja löysännyt siten todennäköisesti segmentin kysyntä/tarjonta-tasapainoa.
Lakkoilun vaikutukset alkavat kumuloitumaan ja yhä useampi metsäteollisuuden tuotantolaitos keskeyttää tuotannon, kun varastot täyttyvät.
Tilanne tuo hyvin esiin myös sen, miten erilaista maantieteellistä hajautusta UPM, SE ja Metsäboard tarjoavat sijoittajalle. UPM:llä taitaa olla laajin jalanjälki pitkin maailmaa. SE:llä myös varsin hyvä hajautus ja lisäsuojaa tuo Ruotsi, jossa ei juuri ole lakkoiltu lähihistoriassa. Metsällä lähes kaikki munat yhdessä korissa.
Minusta näyttää, että metsäyhtiöt, varsinkin sellua myyvät eivät kärsi lakosta lainkaan, saattavat jopa hyötyä. Sellun hinnan ollessa nousussa alkuvuodesta ja nousun kiihtyessä viimeisten viikkojen aikana pieni tuotantokatkos tulee nopeasti takaisin hinnassa. Esim UPM hyötyy voimakkaasti Uruguain tuotannon arvon nopeasta noususta. Eilisen tilanteen mukaan hardwood sellu noussut Kiinassa +10,5% ja softwood +7,0% vuodenvaihteesta. Ohessa linkki.
