Tosiaan, merkittävä investointipäätös tänään. Biojalostamoa koskevasta pörssitiedotteesta:
Kestävän puun tarjonta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailukykyisyyden.
Olisko UPM hieman aliarvostettu lukujen valossa. Jopa sellusyklin pohjalla noin kovat luvut:
Tulos per osake
UPM 1,99 EUR
Kurssi
UPM 29,37 EUR
Liikevoitto milj. EUR
UPM 1344
Osinkotuotto
UPM 4,6%
Laita vielä osingot ja osinkoprosentit 
Taitaa monelle Elisa olla korkokone.
Kauppalehden (6.2.2020) mukaan UPM astuu Saksaan rakennettavalla biojalostamollaan noin 45 miljardin euron arvoiseen markkinaan, joka kasvaa 3–4 % vuodessa. UPM:n jalostamon osuus markkinasta on alle prosentti. Asiantuntijanäkemyksen mukaan jalostamon tuotanto ei kytkeydy paperi- ja sellutehtaisiin; UPM ottaa jalostamon myötä merkittävän askeleen kemianteollisuuden puolelle.
Olen tuosta kytkeytymättömyydestä hieman eri mieltä, mutta siitä huolimatta investointi vaikuttaa lupaavalta. Tällainen biojalostamo on ollut UPM:n suunnitelmissa ja pilotoinnissa tietääkseni vuodesta 2007 lähtien.
Kauppalehti spekuloi jo UPM:n seuraavalla jätti-investoinnilla: ehkä jo tänä vuonna on tulossa päätös Kotkaan rakennettavasta biojalostamosta. Investoinnin suuruusluokka noin 600 miljoonaa euroa, kapasiteetti noin puoli miljoonaa tonnia.
Lakot pitenevät kahdella viikolla. Milloin työntekijöiden on pakko tulla töihin, kun rahat loppuvat? Työnantaja- ja työntekijäliitot ovat kansan vihollisia.
Ei työntekijöiden ole pakko tulla töihin, kun AY-liike maksaa lakon ajalta korvausta, joka joissain tapauksissa jopa ylittää lakkolaisten normipalkan. Ei lakkoja kovin usein olisikaan, jos eivät AY-liikkeet näitä rahoittaisi.
Muistaakseni luin, että liiton lakkokorvaus on 50€/päivä.
Kyllähän se on melkolailla itserahoitettua lakkoavustusta itselle. Parin vuoden aikana kun maksaa sen 1,3% verotettavasta eli vaikka nyt noin sen 1500€ sopimuskaudessa niin kestää siinä “takaisinmaksu” mielessä olla lakossa useammankin viikon. 
Korvaukset maksaa valtio. Liitot maksaa muistaakseni 5% summasta. Onkin omituista että rahat kerätään kaikilta mutta korvaukset maksetaan vain liittolaisille.
Liiton keräämät rahat menevät oman tehottoman toiminnan rahoittamiseen.
Onpa kiero järjestelmä. Ja kuitenkin liitoilla olisi varaa vaikka mihin.
Jostain uutisoinnista kyllä ymmärsin, että Sähköliitto maksoi 200€ per päivä, mutta saattoi olla fake news.
Muutenkin se, että mennään lakkoon vähän niinkuin omaksi huviksi ja työnantajan kiusaksi, menee ymmärrykseni yli. Miksi aiheuttaa vahinkoa omalle työpaikalle ja pahimmassa tapauksessa koko Suomelle?
Liittojen kannatla tämä on niin hyvä järjestelmä että siitä kannattaa pitää kiinni kynsin hampain.
Tästä on kyse näissäkin lakoissa. Jos liitot antaa periksi niin kohta niitä ei tarvita.
No, niinpä, tarvitaanko niitä?
Mutta tämä menee enemmänkin sinne ‘Politiikka tuhoaa Suomen talouden’ -ketjun aiheeksi.
Eli lopetan aiheesta keskustelun tähän 
Yleisesti olisi positiivinen piirre ihmisissä, että pitäytyisi edes suunnilleen totuuden maastossa. Valtiolla ei ole mitään tekemistä lakkokorvausten kanssa. Viittaamasi 5% liittyy työttömyyskassojen ansiopäivärahan rahoittamiseen tai näin ainakin oletan. Mutta tämä offtopicista.
Yleiseisti on kyllä vaikea nähdä mitä kukaan saavutti tuolla 2 viikon lakolla. Ei työnantaja eikä työntekijäkään. Tietty kysyntä on ollut viime aikoina heikkoa joten varmaan suurimmalle osalle toimi lähinnä lomautuksen korvikkeena.
Anteeksi. Sekoitan tässä lomautuskorvaukset ja lakkokorvaukset. Lomautustilanteessa liitot ei maksa omista.
Tänään oli Inderesin arvioissa että palkat nousi liikaa kun korotus oli julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 3;3% 25 kuukauden aikana eli 1;9 % kun ottaa korotuksen jaksottamisen huomioon.
Tämä sopimus ei taida 50 000 euron tuloluokassa edes säilyttää ostovoimaa.
Mikä olisi ollut oikea palkankorotus prosentti?
Metsä Board jäi Q4:llä meidän ja markkinoiden ennusteista hieman. Vertailukaudesta Q4:n numerot jäivät sellun hinnan laskun takia luonnollisesti selvästi. Kartonkivolyymit olivat odotustemme mukaiset ja myös keskihinta vaikuttaa alustavasti melko hyvältä. Metsä Fibren tulososuus putosi jokseenkin ennusteiden mukaisesti marginaaliseksi sellun hinnan laskun takia. Kulut olivat kuitenkin odotuksiamme korkeammat, kun taas päästöoikeuksien myynnistä vaikuttaa tulleen tuloja omia arvioitamme enemmän. Näin ollen tulos on myös rakenteellisesti odotuksia heikompi.
Q1:lle yhtiö ohjeisti heikkenevää oikaistua liikevoittoa suhteessa Q4:een, minkä taustalla oli etenkin Suomen tehtaiden jo päättyneiden lakkojen rasitukset, jotka nousevat 20 MEUR:oon (pääosin Q1:llä). Tämä oli jokseenkin ennusteiden mukaista. Muuten markkinakommentit olivat vähäisiä, mutta iltapäivän konferenssipuhelu valoittanee tilannetta hieman.
Voitonjako joutui leikkuriin, mikä ei varsinaisesti ollut erityisen hyvä luottamussignaali. Massiivista yllätystä tämä ei kuitenkaan aiheuta, kun huomioidaan viime vuoden tuloksen lasku ja Husumin isot investoinnit.
Vaikka raportti ei ainakaan positiivista yllätystä pikaisella silmäyksellä tarjonnut missään kohtaa, raportti ei toistaiseksi riittänyt kääntämään kurssia alas aamupäivän pikkuplussalta.
UPM:n osalta suuret investoinnit Suomeen on todennäköisesti nähty. Yhtiön tuorein investointi tehdään biojalostamoon Saksan Leunassa. Investoinnin arvo on 550 miljoonaa euroa. Biojalostamo on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2022 loppuun mennessä ja se tuottaa puupohjaisia biokemikaaleja.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee uuden 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan rakentamista Kemiin. Yhtiön Äänekosken biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian toistaiseksi suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Investointipäätös Kemiin on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana.
Poliittisista lähtökohdista lietsotut työtaistelut tuskin lisäävät yhdenkään yrityksen investointihaluja. Samalla ne saattavat koko neuvottelujärjestelmän järkevyyden ja toimivuuden kyseenalaiseksi.
En yhtään ihmettelisi jos Metsä Fibren biotehdashanketta ei päättettäessä tehtäiskään Kemiin. Toki tähän voi olla muitakin syitä.
