Osingon irtoaminen selittää suuren osan, ilman osinkovaikutusta pudotus 4,4 %.
1 tykkäys
Mondi julkisti tänään tilannepäivityksen. Q1:n oikaistu EBITDA putosi 18 % viime vuoteen nähden ja oli jokseenkin yhtiön odotusten mukaisella 385 MEUR:n tasolla. Pudotuksen taustalla oli etenkin viime vuoden aikana laskeneet tuotteiden myyntihinnat. Konsensusodotuksista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta olisin yllättynyt, jos Q1:n toteuma olisi poikennut oleellisesti markkinaodotuksista.
Jatkossa näkymä onkin koronan takia erittäin epäselvä, vaikka vielä totaallista jäätymistä ei kommenttien perusteella olekaan näkynyt. Tämä ei sinällään yllätä, mutta toisaalta valoa metsäsektorin näkymiin raportti ei tarjonnut. Mondi myös vetäytyy käytännössä siilipuolustukseen ja leikkaa ei-akuutteja investointeja, ei-välttämöttämiä kuluja ja osinkoaan. Tase ja likviditeetti sekä kilpailukyky Mondilla ovat kuitenkin kunnossa ja yhtiö on todennäköisesti yksi toimialan vahvimpia pelureita.
9 tykkäystä
Tällä viikolla päivitimme Stora Enson ja Metsä Boardin analyysit. Stora Ensossa painoimme voitonmaksua 3 viikon rajun kurssinousun jäljiltä. Metsä Boardissa jatkoimme varovaisella linjalla, sillä kurssi ei ole merkittävästi reagoinut koronariskeihin ja siten arvostuksesta puuttuvat selvät houkuttimet riskinottoon. Näin ollen kolmesta yhtiöstä muodostuva metsäsektorinäkemyksemme taipui taas lievästi negatiiviselle puolelle, jos asiaa haluaa tästä perspektiivistä ajatella.
Ylipäänsä metsäsektorilla on jokseenkin poikkeuksellista ristivetoa näin kriisiajan alussa. Yhtiöt ovat räiskineet hinnan korotuksia asiakkaille etenkin sellun ja aaltopahvin raaka-aineiden osalta. Asiakkaat tuskin näitä purematta nielevät, kun suurimmassa osassa tuoteryhmiä kysyntä heikentynee talouskasvun mukana viimeistään kriisin alkuvaiheen varautumistoimien (vrt. wc-paperin hamstraus on tuskin kestävä ilmiö) jälkeen. Graafisten papereiden kysyntä sen sijaan vaikuttaa putoavan kuin kivi eikä tämä kysyntä palaa tietenkään enää takaisin. Toisaalta liikkumisrajoitukset ja pandemian leviäminen ovat aiheuttaneet tarjontahäiriöitä, kun taas tehtaiden huoltoja potkitaan loppuvuoteen, mikä myös muuttaa kysyntä/tarjonta-balanssia piirun toiseen suuntaan. Kulupuolella on myös erisuuntaisia liikkeitä, sillä esimerkiksi keräyspaperin hinta on kääntynyt nousuun, kun liikkumisrajoitukset pienentävät tarjontaa (sotkevat keräämistä). Lisäksi logistiikan toimivuuteen ja hintaan liittyy epävarmuutta. Toisaalta taloussuhdanteen nopean heikentymisen pitäisi laskea monien tuotantopanosten hintoja. Toivottavasti Q1-raportit avaavat hieman sektorin poikkeuksellisen sekavaa tilannekuvaa.
11 tykkäystä
En ole paperiteollisuuden parissa ollut aikoihin, mutta ymmärtääkseni helmikuun alun lakkoilu Suomessa aiheutti sen, että vieläkin ajetaan vanhoja tilauksia koneet kuumina. Tämä ei suuressa kuvassa tule vaikuttamaan markkinalla, mutta voi näkyä Q1:llä positiivisesti.
1 tykkäys
Varmasti Suomen tehtailla on ollut paikkailtavaa muun muassa varastojen osalta viime viikkoina lakon takia, mutta lakkojen nettovaikutus on kuitenkin yhtiölle tietenkin negatiivinen. Stora Ensolle lasku lienee noin 30 MEUR:n kokoluokassa ja UPM on saattanut selvitä hieman vähemmällä. Metsä Boardin Q1-tuloksesta lakko nirhaisee 15 MEUR ja Q2-Q3:lta vielä noin 5 MEUR. Minkään isomman tuoteryhmän kysyntä/tarjonta-tasapainoon ja sitä kautta hinnoitteluun lakko tuskin ehti merkittävästi vaikuttaa.
3 tykkäystä
Onko kukaan perehtynyt yhtiöön nimeltä Norske Skog? Yhtiöhän oli aiemmin vakavissa vaikeuksissa mutta on ilmeisesti jotenkin selviytynyt niistä. Viime vuoden tuloksella arvostuskertoimet ovat alhaisia. Miinuksena tuoteportfolio joka koostuu sanoma- ja aikakauslehtipaperista joiden kysyntänäkymät tulevaisuudessa eivät tunnu kovin valoisilta.
1 tykkäys
Stora Enso avasi metsäyhtiöiden tuloskauden aamulla. Q1 meni olosuhteisiin nähden hyvin, mutta sitä kipeästi kaivattua näkyvyyttä raportti tarjonnut, sillä yhtiö ei antanut enää edes kvartaaliohjeistusta Q2:lle. Mielenkiintoista nähdä, miten markkinat ottavat raportin vastaan.
10 tykkäystä
Mitäs nämä vihreät joukkovelkakirjat ovat?
Löysin tämän kun aamulla sain mukavan lehdistötiedotteen sähköpostiin, että Stora Enso investoi 40 miljoonaa euroa Oulun tehtaan ympäristövaikutusten pienentämiseen. Hienoa! (Tietysti näitä negatiivisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan, jos tehdasta ei olisi, mutta unohdetaan se nyt.)
1 tykkäys
Täällä UPM, Tali-Ihantala: Q1-katsaus. Torjuntavoitoksi sanovat. Saahan sitä sanoa.
2 tykkäystä
Ihan hyvä torjuntavoitto, kun rahavirta per osakekin pitää ilmoittaa miljoonissa. 0,26m€/osake kelpaa ainakin itselle. Vähän vaisulta tuo 3% nousu kyllä tuohon peilattuna vaikuttaa. 
3 tykkäystä
Negatiivinen nettovelka ja 2,2 miljardin käteisvarat antavat kyllä aika tukevan selkänojan, tulipa sitten vaikka heinäsirkkaparvia Tämä ei kyllä koskaan ole riittävän edullinen, jotta saisi salkkuun, pitäisi olla jonkinlainen turvamarginaali huonojen suhdanteiden varalle.
3 tykkäystä
Juu. Itselläni petti hermo tuossa kuukausi sitten 21 eurossa ja menin hätäpäissäni nostamaan nippuni keskihintaa… Oikeat sijoittajat toki odottelevat kaikessa rauhassa 14 euron tasoa ennen kuin ryhtyvät ostopuuhiin ja nauttimaan 10 % osinkoa. Vastaavasti hallituksen puheenjohtaja… No, huumorimiehiä on hän.
2 tykkäystä
Pikku-m taitaa olla milli eli tuhannesosa, joten siirrä pilkkua kolme askelta vasemmalle 
2 tykkäystä
MBoardilta 0,06 tulos (Liiketulos 33,8m€, konsensus 28,1, Inderes 25,6) ja ihan siedettävää menoa pörssissä (+3%), ensi viikolla Metsäliitto ehkä jatkaa ostojaan taas ?
Onko kukaan perehtynyt ruotsalaisista metsäyhtiöistä Rottnerosiin? Vaikuttaisi olevan maltillisesti arvostettu ja tase vahvassa kunnossa.
Miten @Antti_Viljakainen, oletko kalkyloinut MetsaBoardin suuntaan vaikutusta jos (kun 
) tuo MetsäFibren Kemin Biolaitos toteutuu, nostaisi MBn markkinasellu position 600k-tonnista lähes miljoonaan tonniin, miten analyytikko suhtautuu hieman riskisemmän (vs Kartonki, hintakehitykset, jyrkemmät muutokset) lajin lisääntymiseen ?
Nordea on tehnyt jonkinlaisen tutkimuksen UPM:n ja Nesteen biopolttoaineiden ja biomuovien potentiaalista. En ole varsinaista tutkimusta käsiini vielä saanut; olen lukenut vain tiiviin yhteenvedon osana Nordean tuoreinta aamukatsausta.
Nordean näkemyksen mukaan UPM:n nykyiset ja kehitysvaiheessa olevien biopolttoaineiden ja biomuovien tuotantoon kohdistuvat projektit ovat merkittäviä tulevaisuuden arvoajureita osakkeelle. Lainaus aamukatsauksesta:
Mikäli markkina alkaisi arvostaa UPM:n biotuotteiden kassavirtoja samalla arvostuskertoimella kuin Nesteen biopolttoaineita, UPM:n osake voisi nousta 35–44 euron haarukkaan riippuen projektien onnistumisesta.
Nordean tavoitehinta UPM:lle on 33.0 euroa, käypä arvo 33.1 euroa ja suositus osta.
7 tykkäystä
En ole vielä suoranaisesti malliin tätä lisännyt, vaikka investointi toki toteutuneekin, jos vaan ympäristölupa irtoaa ja ehdot ovat jokseenkin järkevät. Liikevaihtoahan uusi tehdas alkaa tuottaa vasta vuonna 2023 ja tulosta todennäköisesti myöhemmin, joten investoinilla ei ole välitöntä vaikutusta näkemykseen osakkeesta, kun epävarmuudet tuonne 2020-luvun puoliväliin katsottaessa ovat melkolailla ylhäällä eikä todennäköinen investointi DCF-arvoakaan oleellisesti heilauta varsinkaan mallin normaalit virhemarginaalit huomioiden. Lisäksi Metsä Boardin selluylijäämä kasvaisi Kemin investoinnilla “vain” noin reilut 225 000 tonnia reiluun 800 000 tonniin, sillä vanhan tehtaan kapasiteettihan luonnollisesti investoinnin myötä häviäisi.
Kemin tehtaan investoinnilla Metsä Boardin syklinen selluylijäämä toki kasvaa jonkun verran, mutta en tästä nyt erityisen huolissani osaa olla, sillä projekti vaikuttaa kaikinpuolin järkevältä ja uskon, että investoinnilla on hyvä tuotto-odotus. Uudella tehtaalla skaalaedut ja tehokkuus nousevat täysin eri tasolle ja lisäksi vanhan infran päälle rakennettuna uuden tehtaan pääoman käyttö on tehokasta. Lisäksi havusellumarkkina kasvaa maltillisesti ja kapasiteetti on keskimäärin vanhaa sekä tehotonta, joten uusi tehdas pääsee suhteellisesti vahvaan kustannuspositioon. Näillä aineksilla Kemiin sijoitetulle pääomalle on mielestäni mahdollista saada tervettä tuottoa ajan yli, vaikka selluliiketoiminnan volatilitteetti tuskin on häviämässä.
Sellubisneksella tienattu euro on kelpaa myös osinkojen maksuun, velkojen lyhennykseen ja investointeihin aivan yhtä hyvin kuitenkin kartongin myynnistä peräisin oleva euro. Valuaatiomielessä syklisessä sellussa tienattua euroa on toki syytä arvostaa alemmalla kertoimella kuin vakaammassa kartonkiliiketoiminnassa ansaittua euroa, mutta ei tämä ole varsinaisesti syy olla investoimatta hyvän tuotto/riski-suhteen selluprojektiin, jollainen Kemin hanke mielestäni voi olla. Varsinkin kun huomioidaan vielä, että Metsä Boardilla on tällä hetkellä tuskin jonoksi asti houkuttelevan tuotto-odotuksen tarjoavia (isoja) kartonkiprojekteja kilpailemassa samoista investointirahoista. Lisäksi 800 000 tonnin selluylijäämä ja modernit sellutehtaat Kemissa, Husumissa ja Äänekoskella tarjoavat Metsä Boardille aikanaan vapausasteita ja hyvän alustan investoida kilpailukykyisesti kartonkiliiketoiminnan seuraaviin suurempiin askeliin sitten aikana 2020-luvulla.
6 tykkäystä
Suomen hallituksen tuoreesta lisäbudjetista poimittua:
404 miljoonaa euroa väylien kehittämiseen. Mukana on muun muassa 156 miljoonan euron valtuutus infrahankkeisiin, jotka liittyvät Metsä Groupin biotuotetehtaaseen.
2 tykkäystä