Uusiutuva UPM BioVerno valmistetaan puupohjaisesta mäntyöljystä vetykäsittelyprosessilla. Innovatiivinen tuotantoprosessi on kehitetty UPM:n omassa tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa. UPM on edelläkävijä metsäteollisuuden murroksessa – tavoitteenamme on käyttää puuta mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoida puupohjaisten raaka-aineidemme elinkaari.
Biodieseliä tehdessä mäntyöljystä, sieltä tulee kahta tuotetta. Kotkaan suunnitteilla oleva tehdas käyttäisi uudempaa teknologiaa mitä Lappeenrannan.
Ei taida aivan yksinkertaista teknologiaa olla. Liekö uniikkia maailmassa? Raaka-ainettakaan ei saa mäkkäristä ( kilpailun kiristyessä ruokajäte raaka-aineiden hinnat varmaan nousisi ). Eiköhän uusiutuvien polttoaineiden kysyntä ole , kun taas tavalliset polttoaineet
Muutama vanha artikkeli tuohon kotkaan liittyen, osa maksumuurin takana:
11.12.2018
26.9.2019
Jotain mutkia on tainnut tulla vastaan matkan varrella. " UPM on aiemmin kertonut tekevänsä päätöksen Kotkan biojalostamosta aikaisintaan loppuvuodesta 2018. "
Mielenkiintoisia pointteja, kiitos niistä. UPM:lla on nähdäkseni se kilpailuetu verrattuna esim. Nesteeseen, että uusiutuvien raaka-aineet syntyvät omassa tuotannossa. On totta, että raaka-aineiden hinnat saattavat nousta kilpailun kiristyessä, joten UPM on siinä mielessä vahvassa asemassa.
Vertaan tätä uusituvien polttoaineiden ja kemikaalien puolta Nesteeseen, sillä salkussani on Nestettä. UPM:aa kiinnostaisi poimia mukaan myös. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat riittävän erilaisia, että viitsin UPM:n kyytiin myös lähteä. UPM:n mukana tulee myös kasvava Raflatec ja eiköhän paperiliiketoimintakin vielä jossain kantimissa ole vuosienkin päästä.
Kyllähän se paperi teollisuus on hitaasti kuolevaa. Ei kannata unohtaa Uruguayn sellutehdasta.
Tehtaan kerrottu kapasiteetti on 2,1M tonnia. " Kilpailukykyisen puunhankintansa, suuren kokonsa, parhaan saatavilla olevan tuotantotekniikkansa ja tehokkaan logistiikkansa ansiosta uuden tehtaan arvioidaan saavuttavan kilpailukykyisen kassakustannustason, eli noin USD 280 toimitettua sellutonnia kohden. Luku pitää sisällään muuttuvat ja kiinteät kustannukset, puunhankinnan, tehdastoiminnot ja logistiikan päämarkkinoille. "
Täydellä kapaisteetilla kustannus hinnaksi tulee 588M USD
Kun katsotaan, millä hintaa kyseinen sellu sitten myydään kiinaan:
Hinta on seilannut lyhyen historian aikana 770 USD huipuista ( 2018 ) nykyiseen 440USD (8/2020), näin ollen tehtaan tuote myytäisiin 920M$ (440USD/T) - 1600M$ (770USD/t)
Alussa tehtaan tuotantokapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Ympäristölupaehdot sallivat tuotannon laajentamisen tulevaisuudessa. Toimiessaan tehdas tuottaa yli 110 MW:n tehon uusiutuvaa sähköä myytäväksi, mikä tarjoaa tasaisen tulolähteen ja vahvistaa Uruguayn energiatasetta.
Joo tästä tulikin julkaisu jo helmikuussa ja nyt käytännössä saivat jakelijan tuotteelle Suomessa. Hienoa tosiaan, että kaupallistaminen on lähtenyt liikkeelle ja tarkoitushan on löytää jakelija myös muualla Euroopassa ja maailmalla.
"UPM on kehittänyt FibDex-haavanhoitotuotteen yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden sekä yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kirurgien ja hoitohenkilökunnan kanssa. FibDex on kolmas UPM:n kaupallistama, uusiutuvaan ja vastuulliseen puuraaka-aineeseen pohjautuva biolääketieteen tuote.
Lääketieteen ammattilaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita uudesta tuotteesta, joka helpottaa potilaiden oloa ja voi vauhdittaa paranemista.
Innovaatio sai alkunsa, kun Helsingin yliopiston biofarmasian professori MarjoYliperttula kiinnostui nanosellusta. Yliperttula osoitti tutkimustiiminsä kanssa, että nanosellussa voi muun muassa kasvattaa soluja ja että sitä voisi soveltaa haavanhoidossa ja monissa muissa sovelluksissa.
”Potilaat tarvitsevat ihon siirteitä muun muassa pahojen palovammojen, plastiikkakirurgisten leikkausten ja ihosyövän hoidossa. Iho höylätään irti esimerkiksi potilaan selästä ja siirretään hoitoa vaativaan kohtaan”, hän selittää.
Ihon ottokohdat voivat olla erittäin kivuliaita ja niiden paraneminen hankalaa. ”Ottokohdan haava on suojattava, mutta ihon parantuessa ja kasvaessa uusi iho kiinnittyy usein suojamateriaaliin. Kun kääreet vaihdetaan, hoidettava alue kuoriutuu. FibDexin kanssa näin ei tapahdu, sillä sidos asetellaan paikoilleen vain kerran hoidon alkaessa ja se irtoaa itsestään, kun ihon ottokohta on parantunut”, Yliperttula lisää."
Tämän tyyppiset uudet tuotteet ja puun käyttökohteet ovat erittäin tärkeitä. Markkinat ovat suuret, mutta tuottojen arviointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on erittäin haastavaa.
UPM tiedottaa varsin odotetuista suunnitelmistaan: Kaipola kylmäksi ja Shotton lihoiksi jne. Työpaikkoja järjestelyn alla 850, tulosvaikutus on –115 Meur (Q3/2020), vuotuinen säästö puolestaan 75 Meur.
Korona oli ehkä ihan hyväkin juttu UPM:lle siinä mielessä, että näistä huonosti tuottavista liiketoiminnoista uskalletaan hankkiutua jo nyt eroon. Ilman koronaa tuo Kaipolankin tehdas olisi varmaan vielä jatkanut toimintaansa hieman pitempään.
Todella ikävä juttu toki työntekijöille. Silti itsekkäästi ajateltuna kiitän näistä toimista UPM:n omistajana.
Paperiteollisuuden piippujen (Kymenlaakso) varjoissa syntyneenä en olisi uskonut tätä päivää näkeväni; sanomalehtipaperi tilattava jatkossa muualta kuin Suomesta. Vielä tuota printtimediaa kuitenkin on…
Postiluukkuun tuppaa edelleen pyytämättäkin niin valtava määrä Tokmannin, Rustan, XXL:n ja elektroniikkaliikkeiden mainoksia että sanomalehtipaperia edelleenkin kuluu Suomessakin.
On vaatinut aika uskomatonta silmät kiinni seilaamista valtionjohdolta jo useiden vaalikausien ajan, että tilanne on päästetty tähän.
Teollisuuden maanpakoon vaikuttavia tekijöitä on monia, joista ei vähäisempinä korkea yritysverotus, korkeat työvoimakustannukset, polttoaineiden hinta/kuljetuskustannukset.
Metsäteollisuuden synnyinsijoille tuodaan jatkossa paperi muualta. Huh ja huh.
Ja valtava määrä ihmisiä työttömiksi, suoraan ja välillisesti.
Tämä oli nähtävissä ja teollisuus on tästä jo vuosikausien ajan varoitellut.
Tuensaajia taas tulee lisää, veronmaksajien määrä vähenee.
Olisiko kannattanut tukea esimerkiksi kotimaisen sanomalehtipaperin tuotantoa ja säilyttää tehtaat, työpaikat ja veroeurot Suomessa.
Ai niin ympäristö. No sehän kiittää kun paperi tuotetaan halvemmalla ja suuremmilla päästöillä + vielä kuskataan Suomeen.
Saa olla aikamoinen kasa UPM:n osakkeita, että tässä ns. “voiton puolelle” jää kokonaisuudessaan kun valtava määrä hyväpalkkaisia hommia lähtee pois Suomesta.
Kansantaloudelliset ja sosiaaliset tappiot ovat mittavat kokonaisuudessaan, mutta en itse näe, miten tämä olisi taloudellisesti huono juttu UPM:n omistajille. Vaikutukset tulevat koko yhteiskunnan maksettavaksi, josta UPM:n omistajat eivät ole merkittävä osuus.
Tää on totta. UPM selviää kertaluontoisilla alaskirjauksilla ja kannattavuuden parantumisella. Liikevaihto tulee seuraavat vuodet niiaamaan, mutta kannattavuus paranee kuitenkin ja vuosien päässä odottavat hyvin kannattavat Uruguayn sellutehdas ja Raflatacin investointi Saksaan. Paperi on edelleen kuitenkin suurin divisioona UPM:llä lähes 40 % osuudella liikevaihdosta.
Suomen paperiteollisuus on kovin lakkoherkkää. Jos on pakko vähentää kapasiteettia, en yllättynyt, että se osui Suomeen, Nallekin taisi tästä varoitella. Lakkokenraalit kaiketi sitten pysyy poteroissaan ja joukot kärsii
Ei varmastikaan ainoa syy tuo paperiliiton joustamattomuus, kuten @Insimo tuossa ylempänä luetteli. Mutta varmasti tuo liiton lakkoherkkyys myös painanut vaakakupissa, kun on mietitty, että kunnostetaanko vanhaa vai rakennetaanko uusi laitos jonnekin muualle. Nyt kun maailma on vielä enemmän avautunut 2000-luvun aikana, niin luonnollisesti yritykset menevät sinne, mistä halvemmalla saadaan.
, kun taas tavalliset polttoaineet 
