Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Olet oikeassa ja väärässä lewisville

  1. Itse neuvottelut eivät ole edes alkaneet kun molemmilla osapuolilla on tietyt reunaehdot joita osapuolet eivät ole hyväksyneet. Joten kukaan ei tässä vaiheessa vielä tiedä upm:n vaatimuksia.

  2. Itse olin tänään kyseisen firman tiedotustilaisuudessa ja siellä tuli hyvin ilmi tuo mistä koko uutinen sai alkunsa. Eli JOS UUTTA TESSIÄ ei ole niin mennään työlainsäädännön mukaan ja muilla muutoksilla. Ja tämän vaikutus vuosituloihin olisi tuo mainittu noin 30% jos koko vuosi työskennellään ilman tessiä.

  3. Ja mitä mahdolliseen lakkoon tulee niin luultavasti työntekijät eivät upm saneluun suostu niin lakko/työsulku on edessä.

4.Loppujen lopuksi sopu syntyy kun molemmat joustavat. Työntekijät menettävät jonkin verran palkkaa työselkkauksessa, mutta saavat suunnilleen samat työehdot kuin ennenkin. Upm menettää kymmeniä/satoja miljoonia tuloja ja joitakin asiakkaita muille metsä firmoille, koska muille sopimus syntyy ennen vuoden vaihdetta.

7 tykkäystä

Tänään oli tehtaalla asiasta keskustelua. Kyllä upm laittaa pelin uusiksi. Nyt poistavat vuorotyöläisiltä v-päivät eli palkka ei laske mutta työvuorokaudet lisääntyvät. ( Pesonen puhunut jo pitkään)
Se on bio/energia yhtiö nykyään ja suomesta sulkevat markkinoiden mukaan kaikki paperitehtaansa ajallaan enkä usko että seuraavan tehtaan sulkemista saadaan kauan odottaa. Tällä hetkellä suomen pelastus on se että euroopassa raaka-aine ( keräyspaperi) on loppu koronan takia ja koneet seisoo.
Ennenkin on nähty kovaa peliä yhtiöltä, oliko Voikkaalla ??? kun työntekijät antoivat lomarahansa jotta tehdas säästyisi, alta vuosi ja tehdas kiinni.
Asun tehdas paikkakunnalla ja työskentelen ns. kilpailijalla, ovi käy meille ja umpilta ne osaajat tulee, sieltä lähtee nyt porukkaa pois muualle töihin.

Mutta upm osakkeen omistajana näin tämän asian pitääkin mennä, yhtiössä tehdään iso rakenne muutos joka kantaa tulevaisuuteen.

Metsä on tehnyt strategisen valintansa investoinneilla…

Mielenkiinnolla odotan mitä stora tekee…

11 tykkäystä

Kannattaisi kaikkien palkansaajien herätä tähän, mitä UPM nyt yrittää vielä isommalla kädellä kun mitä v.2005. Todellisuudessa kaikki mitä olivat vailla v.2005 myös toteutui seuraavina vuosina ja tämä on vain jatkoa sille.

Jos saavat merkittävässä vientiteollisuudessa työntekijöiden JA TOIMIHENKILÖIDEN työehtoja heikennettyä, niin sama on edessä kaikille muille palkansaajille alasta riippumatta siivoojista diplomi-insinöörehin, voi pieni viive olla mutta näin tapahtuu, tästä voitte olla varmoja.

Mielenkiintoista nähdä, turvautuuko Hollmen vielä saunalisään mediapelissä? Todennäköisesti näin, vaikka monella muulla alalla lauantai työskentelystä maksetaan enemmän. Provosoiva nimi vaan uppoaa kansaan.

6 tykkäystä

Upm koitti jo viime neuvottelukierroksella saada nyt ajamiaan läpi mutta muut yhtiöt ilmoittivat etteivät ole mukana koska heillä ei ole tarvetta toimille. Siksi upm irtautui nyt tes sopimuksesta ja pudotti paperiliiton pois pelistä. Samalla putosi pois lakkokortti koska ei koske koko alaa. Nyt se pystyy käytännössä sanelemaan tulevat ehdot ihan kuten haluaa koska työntekijä ei vaan voi olla palkatta kotona määräänsä enempää. Mutta en usko mahdottomiin, voittoa tekevä yhtiö kumminkin. Menee tehdaskohtaiseksi ja yksikkökohtaiseksi. Mikä tuottaa osakkeen omistajalle fyrkkaa, siellä paremmat edut.
Eikä umpin tavoite ole lakkoilu koska sellutehtaat tuottaa nyt rahhoo ja myllyt pidettävä käynnissä.

3 tykkäystä

Erikoinen veto UPM:ltä oli ilmoittaa, ellei neuvotella heidän haluamalla tavalla, sopimuksettomaan tilaan, tosin ilman vanhaa TES:siä.
-05 alkaen UPM ollut kovin heikentäjä, vaikka työntekijöiden palkkauksessa, palkitsemisessa ja koulutuksessa ollut alan keskiarvon yläpuolella.
Alkaako historian hyvät edut kääntyä toisinpäin, yhtyneiden (myöh. köyhtyneiden) toimintatavat unohdettu.
Ehnrootin suku ei enää taida pitää työntekijöiden puolia.
Pesonen haluaa ehkä nimensä kaiverrettua kuten Walden historiaan, AY-liiton heikentäjänä.
UPM tulee sulkemaan paperikoneita, varmasti, kun ei investoida, ei ole jatkuvuutta.

1 tykkäys

Mun mielestä UPM’n ajatus eri toimintojen erilaisista TES-sopimuksista on hyvinkin järkevä ja perusteltu. Mikäli kaikilla toimialoilla on sama sopimus, niin se aiheuttaa ehkä jonkin sektorin työntekijöille lyhytaikaista etua, mutta johtaa pidemmällä aikavälillä työpaikkojen katoamisen. Mun mielestä on aika outoa, että esimerkiksi energiassa, veneriteollisuudessa ja paperiteollisuudessa olisi toimittava samoin ehdoin. Kun sopimuksissa voidaan ottaa huomioon paitsi nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät, niin se mahdollistaa jatkuvuuden. Ei työnantajan etu ole ajaa ammattitaitoista ja erikoisosaamista omavaa henkilökuntaa ulos lafkasta, vaan pitää huoli kilpailukyvystä.

16 tykkäystä

Siis mekaanin, eli vaneri- ja sahateollisuus on jo erillisenä työehtosopimuksena, joka kuuluu teknologiateollisuuden tessin pariin.
Vaneritehtaat eikä sahat ole koskaan pyörineet juhlapyhinä, eikä pyöri vaikka pelkästään sunnuntai korvauksella saisi ajaa.
Nyt on siis kyse siitä, että UPM haluaisi Sellunteon, voimalaitosten, paperinteon ja uuden biofuelin erillisinä sopimuksina, ehkä myös kunnossapidon. Jonka esim stora perusti eforan ja muutama uusi tehdas ulkoistanut, nyt tajuttu ettei kaikkea voi 24/7 käynninylläpidon takia ulkoistaa, mutta työehdot pitäisi saada sellaisiksi, että, jos jouluna tai juhannuksena tarvitaan, olisi tultava.
Omalla työpaikalla oli kunnossapito -90 luvulla 2/7 ja yövuoropäivystyksenä, pakollinen ilman korvausta.
Nämä tehdasintegraatit ovat isoja komplekseja, joissa ihmiset ovat eri tehtävissä, jos kaikilla eri sopimus, saattaa olla, että heikointa alettaisiin käyttää aina tulevissa maksimina. Esim kaukaan voimalitos on puoliksi kaupungin energia yksikön omistava, tosin UPM maksoi laitoksen, ja vastaa kunnossapidosta yms kuluista. Ainoastaan aikoinaan, yrittivät saada työntekijät kaupungin palvelukseen, ja sitten olisivat vuokranneet, Pesonen taisi tuolloin olla juuri siirtynyt Kaukaan johdosta UPM toimariksi.

Entinen HR päällikkö kerran sanoi, että portti pyörii molempiin suuntiin, ellei tarjottu työ kelpaa tarjotulla palkalla, näin on UPM eri paikoissa käynyt, kysymys kuuluukin, että miksi, jos kerran edut ja palkat ovat niin suuret, että on kaatamassa metsäjätin?

1 tykkäys

Tein @Antti_Viljakainen tuoreesta Inderes-analyysistä 2 johtopäätöstä: Antti teki erinomaista työtä, mutta suomalaisen metsäteollisuuden omistajien, minä mukaan lukien, on syytä olla huolissaan.

Kun tutkimuspanostusten yleiseksi tavoitteeksi on asetettu vähintään 3 % BKT:sta ja joillain firmoilla luku liikevaihdosta on kaksinumeroinen, niin UPM ja Metsä Board lyövät pöytään 0 pilkku jotain luvut😳 Stora-Ensolla sentään päälle prosentin, vaikka jopa Kiinan firmoilla 3 % tienoilla.

Etenkin kun koko metsäala, rakentaminen, uudet biopohjaiset tuotteet jne. ovat huimassa kehityksessä ja tulevia markkinaosuuksia jaetaan nimenomaan kehityspanostuksissa syntyvien ideoiden ja tuotteiden perusteella.

Eli nyt ruusukimppu Stora-Ensolle ja isot risukasat UPM:ään ja Metsään. Vai olenko väärässä?

Ps. alkaa myös avautumaan, miksi Spinnova tekee yhteistyönsä brasilialaisen eikä suomalaisten metsäfirmojen kanssa?

4 tykkäystä

Tämä poimittu UPM:n 2020 vuosikertomuksesta (sivu 32):

Lähde: https://www.upm.com/siteassets/asset/investors/2020/upm-vuosikertomus-2020.pdf

3 tykkäystä

Kun leveällä pensselillä lasketaan, niin esim. UPM:n tutkimus- ja kehityspanoksiksi voidaan siis kai saada noin 2 % liikevaihdosta.

Esim. Nokialla ns. T&K-intensiivisyys liippoi 20 % pintaa liikevaihdosta ja sittenhän Pekka Lundmark painoi vielä lisää kaasua tässä asiassa.

Koko biotalous on väkivahvassa muutoksessa. Uusia tuotteita, käyttötapoja, materiaaliratkaisuja haetaan. Isossa kokonaiskuvassa suomalaisten metsäyhtiöiden osaamispanostukset ovat valitettavan ja myös vaarallisen pieniä.

2 tykkäystä

Toki kannattaa muistaa, että nuo kiinalaisyhtiöt, jotka sijoittajat yli 3 % liikevaihdosta suoraa rajaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tuntemattomampia suuruuksia ja kokoluokaltaa meidän metsäyhtiöitämme pienempiä. Fokus siis voi olla myös hyvin erilainen. Helsingin Pörssin metsäyhtiölle relevantteja kiinalaisverrokkeja ei listalla näkynyt.

Tämähän se tuhannen taalan kysymys on ja vastausta on vaikea antaa, sillä tutkimus- ja tuotekehityspanostusten tuottavuuden arviointia on ulkopuolelta äärimmäisen vaikea arvioida. Esimerkiksi Stora Enso on sijoittanut jo vuosia oleellisesti UPM:ää ja Metsä Boardia enemmän suoraa rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta dramaattista eroa kasvussa ja kannattavuudessa ei ole vielä näkynyt. Voi toki jossain vaiheessa näkyä, sillä tämä peli on pitkä.

Tämä laskentatapa ei ole vertailukelpoinen ainakaan tuohon EU:n komission dataan, jossa arvioitiin pelkkiä suoria tutkimus- ja tuotekehityskuluja. Siten muiden toimialojen verrokkienkin luvut näyttäisivät aika erilaisilta, jos tappiot ja investoinnit sekä olemassa olevien liiketoimintojen kehitys laskettaisiin mukaan. Omasta mielestäni tappiot ja investoinnit kuuluvat uusinvestointilaskelmissa huomioitaviin asioihin ja olemassa olevan liiketoiminnan juokseva kehittäminen/kasvattaminen jatkuvan parantamisen piikkiin. Puhdas tutkimus- ja tuotekehitys, joka pyrkii luomaa edellytyksiä ja konsepteja on asia erikseen ja sitä on syytä mitata suorilla kehityspanostuksilla.

6 tykkäystä

Menee kyllä omenien ja päärynöiden vertaamiseksi, jos vertaat UPM:ää Nokiaan (joka puhdas teknologia yhtiö). Mutta sen verran jatkan vielä ettei UPM:ssäkään olla kädet taskussa seisottu. Tässä vielä toinen ote samaisesta vuosikertomuksesta (s. 138):

Sekä patentti ja rekisterikeskuksen viime vuoden kotimaan tilastot. Montako pörssiyhtiötä löydät UPM:n edeltä?

Lähde: PRH - Patentit - Suurimmat hakijat

Tässä myös hieman vanhempi UPM:n artikkeli (2018):

“Yrityksen innovaatiotoiminnan mittarina käytetään usein uusien patenttihakemusten määrää. UPM tekee vuosittain noin 360 patenttihakemusta eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Suomessa yhtiölle myönnettiin vuonna 2016 yli 50 patenttia, enemmän kuin yhdellekään toiselle suomalaisyritykselle.”

”Uuden tuotteen kehittäminen on kuin tutkimusmatka. Pitkällä matkalla avautuu uusia reittejä, kuinka materiaaleja voidaan kehittää eri käyttötarkoituksiin. Matkan varrella keksitään myös uusia teknologioita, ja niiden suojaamiseksi tarvitaan patentteja”, Jyrki Ovaska toteaa.

Uusissa liiketoiminnoissa UPM on hakenut patentit muun muassa biopohjaisille UPM BioVerno -dieselille ja -naftalle. Yhtiöllä on myös patentteja teknologioista, joilla biopolttoaineita valmistetaan puupohjaisesta mäntyöljystä. UPM on hakenut patentteja myös teknologiaan, jolla puuraaka-aineesta valmistetaan ligniinipohjaisia tuotteita. Ligniinillä voidaan esimerkiksi korvata öljypohjaisia komponentteja.

Immateriaalioikeuksien aktiiviseen ja ammattimaiseen hallintaan kuuluu se, että kunkin patentin merkitystä yhtiölle arvioidaan säännöllisesti. Vain liiketoiminnalle tarpeelliset oikeudet on syytä pitää voimassa ja omassa patenttisalkussa.

Jyrki Ovaska sanoo, että UPM voi myös hyödyntää patentteja taloudellisesti myymällä tai lisensoimalla niitä ulkopuolisten käyttöön. Metsäteollisuudessa patenttien lisensointi ulkopuolisille on ollut aiemmin harvinaista.

UPM:n immateriaalioikeuksien hallinta on globaalia toimintaa. Koko maailman kattavaa patenttisuojaa ei ole olemassa, vaan patentti on voimassa ainoastaan siinä maassa, missä suojaa on haettu ja patentti myönnetty. Patentin hakeminen ja muiden aineettomien oikeuksien hallinta edellyttävät kansallisten lakien ja määräysten tarkkaa tuntemusta.

”Patentin hakeminen kestää yleensä 4–7 vuotta. Prosessi vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa asianomaisen maan viranomaisten kanssa”, Timmerbacka sanoo.

Tiivistettynä. Itse en olisi asiasta huolissaan.

5 tykkäystä

Kiitos @Antti_Viljakainen erinomaisesta vastauksesta!

Osin on tietysti ”miten laskee ja mitä painottaa”, mutta vaikea on millään kaavalla luokitella etenkään UPM:ää ja Metsäboardia tutkimus- ja kehitystoimintaan kovin panostaviksi yhtiöiksi.

Totta, että Stora-Enson isommat paukut eivät ole näkyneet suurempana verrokkituloksena, mutta vastahan metsäalan murros, uudet tuotteet jne ovat puskemassa läpi. Kvartaali tällä alalla on 10 vuotta.

Saammeko nähdä eroja tulevina vuosina, jää jännäksi katsottavaksi (kts. esim. liitejuttu)

Joka tapauksessa näin alan osakeomistajien pitäisi toivoa lisää ja reilusti T&K-paukkuja.

3 tykkäystä

Juuri nyt
sopivasti postiluukusta metsäteollisuuden tuote eli uusi Tekniikka ja talous-lehti, jossa pääjuttuja yrityksiemme T&K-paukut:

Stora Enso 1,7 % liikevaihdosta. Kasvua edellisvuodesta 4 %.

UPM 0,5 %. Kasvu negatiivinen -23 %.

Metsä 0,5 %. Kasvu negatiivinen -3 %.

7 tykkäystä

Kepler Cheuvreux 2021-09-08 (Google käännös)

Optimismi lignode -konseptia kohtaan on lisääntynyt entisestään

Mielestämme Stora Enson lignod -tekniikka, joka on tarkoitettu käytettäväksi litium -akuissa, on erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä. On selvää, että Stora Enson johto ja T & K -tiimi uskovat täysin kaupalliseen menestykseen. Johto on esittänyt uutta uskottavaa tietoa kunnianhimoisista suunnitelmistaan. Optimismimme siitä, että lignod -konsepti voi luoda merkittäviä arvoja, on kasvanut entisestään. Johto toivoo voivansa luoda miljardin euron vuotuisen liikevaihdon ja käyttökateprosentti on noin 50 prosenttia. Aiemmin johto on ilmoittanut noin 35 prosentin liikevoittoprosentin. Uusi ennuste on noin 10 prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen. Kaupallisen kehityksen nopeuttamiseksi Stora Enso haluaa kehittää lignode-konseptin yhdessä 1-2 teollisuuskumppanin kanssa. Aikajanaa ajatellen Stora Enso uskoo, että täysimittainen operaatio voidaan saada valmiiksi jo vuonna 2025. Tarvittavien investointien miljardin euron myynnin saavuttamiseksi arvioidaan olevan noin miljardi euroa. Arvioimme tällä hetkellä koko T & K-salkun 2 euroon osakkeelta, mutta uuden lignode-liiketoimintakonseptin onnistuneen tuloksen ansiosta T & K-salkun käypä arvo voi olla jopa 7-8 euroa / osake. Toistamme Osta tavoitehintaan 22 EUR.

https://www.swedbank-aktiellt.se/analyser/2021/09/08/stora_enso.csp

14 tykkäystä



Lisätietoa biohiilestä Storan metsänomistajien lehdessä

9 tykkäystä

Ruotsalainen VW:n osaomistama NortVolt olisi sopiva kumppani. Jättimäinen akkutehdas valmistumassa Skellefteåån. VW tosin mukana myös QuantumScapessa joka kehittää solid state akkua. En tiedä kuinka siinä on käyttöä lignodelle

2 tykkäystä

Mikäs metsäsektoria tänään painaa tuntuvasti? En ole löytänyt mitään selittävää uutista, kuitenkin lasku koskee koko toimialaa, joten onko joku konkreettinen uuteen tietoon perustuva syy vai ihan normaalia satunnaista laskettelua?

4 tykkäystä

Sen kummemmin perusteita en tiedä mutta:

4 tykkäystä

Onko nuo analyysit maksumuurin takana?