Toki kannattaa muistaa, että nuo kiinalaisyhtiöt, jotka sijoittajat yli 3 % liikevaihdosta suoraa rajaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tuntemattomampia suuruuksia ja kokoluokaltaa meidän metsäyhtiöitämme pienempiä. Fokus siis voi olla myös hyvin erilainen. Helsingin Pörssin metsäyhtiölle relevantteja kiinalaisverrokkeja ei listalla näkynyt.
Tämähän se tuhannen taalan kysymys on ja vastausta on vaikea antaa, sillä tutkimus- ja tuotekehityspanostusten tuottavuuden arviointia on ulkopuolelta äärimmäisen vaikea arvioida. Esimerkiksi Stora Enso on sijoittanut jo vuosia oleellisesti UPM:ää ja Metsä Boardia enemmän suoraa rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta dramaattista eroa kasvussa ja kannattavuudessa ei ole vielä näkynyt. Voi toki jossain vaiheessa näkyä, sillä tämä peli on pitkä.
Tämä laskentatapa ei ole vertailukelpoinen ainakaan tuohon EU:n komission dataan, jossa arvioitiin pelkkiä suoria tutkimus- ja tuotekehityskuluja. Siten muiden toimialojen verrokkienkin luvut näyttäisivät aika erilaisilta, jos tappiot ja investoinnit sekä olemassa olevien liiketoimintojen kehitys laskettaisiin mukaan. Omasta mielestäni tappiot ja investoinnit kuuluvat uusinvestointilaskelmissa huomioitaviin asioihin ja olemassa olevan liiketoiminnan juokseva kehittäminen/kasvattaminen jatkuvan parantamisen piikkiin. Puhdas tutkimus- ja tuotekehitys, joka pyrkii luomaa edellytyksiä ja konsepteja on asia erikseen ja sitä on syytä mitata suorilla kehityspanostuksilla.
. Ehkä 
( Uruguay, Leuna + Kotka/Hollanti )