En usko että nämä Eu:n määräämät sanktiot rahallisesti kummoisia ovat vaikka jotain tulisikin ilmi. Jonkun aikaa tätä Upm:n kurssilaskua seuranneena hyppäsin tänään kyytiin. Aika näyttää mitä tästä seuraa.
”Jos kartellitutkimukset johtaisivat sakkoon, metsäyhtiöillä olisi varaa ne maksaa. Epäilysten mittakaavaa tai lopputulosta ei kuitenkaan pysty vielä arvioimaan, sanoo Inderesin Antti Viljakainen.”
Jos rikkeitä löydetään niin sakot on yleensä varsin kovia, varsinkin rikkeiden uusioille. Voivat olla 10% liikevaihdosta. Sen lisäksi voi koitua vahingonkorvausvaateita kärsineiltä osapuolilta. Toivotaan että selvitys saadaan nopeasti valmiiksi ja ettei rikkeitä löydy.
Niin tässä kyse puukartellista, jota pidetään ostokartellina. Uusimmassa saattaa olla kyse hintakartellista (hinnoista yhdessä päättäminen, tuotannon rajoittaminen jne.).
Eihän puumarkkinoiden hinnoittelu oikein toimi. Sahojen osalta kilpailua toki on, mutta kuitupuu käytännössä menee umpille, storalle ja metsäliitolle. Eli oligopoli, joka keskenään kauppaa hakkuiden puita ja vaihtaa dataa. Tästähän kiisteltiin, mutta eipä markkinaoikeus tainnut ottaa hirveästi kantaa siihen
Jossain vaiheessa yhtälö lakkaa toimimasta. Varsinkin kuidun osalta reaalihinta on romahtanut ja tuottoja kun ei tule niin metsätalouden investoinnit eivät ole riittävällä tasolla, jotta metsätiet ym infra saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Tuskin ongelma vähään aikaan, mutta tulevina vuosina
Ja tämä juuri vahvistettiin A-studiossa, tosin kuulemma yleensä neuvotteluissa päästään, olikohan 2,5-8,5 %:n haarukkaan. Maksimi tosiaan 10 %. Tästä päästään että sakot voisivat olla pahimmillaan satoja miljoonia, eli hyvin mittavat.
Sirpa Pietikäinen luonnehti uutista suureksi, sekä sanoi että epäilykselle on vahvat perusteet.
Keskustelu aiheesta jatkuu, tv1.
En ole varma, mutta mulle on jäänyt käsitys mahdollisen sakon perustuvan yleisimmin kyseisen toiminnon, tässä tapauksessa sellun, ei koko putiikin liikevaihtoon.
Mahdollista, itsellä ei tietoa asiasta, oikeastaan kopioin tuon summan Sirpa Pietikäisen sanomana.
Muutama asia jäi mieleen Aalto yliopiston professorin haastattelusta:
Kaikki spekulaatiota siitä onko jokin asiakas vihjannut asiasta tai sitten jokin kartellin jäsen on käräyttänyt. On kuulemma mahdollista ettei ylin johto ole ollut tietoinen asiasta, vaan välijohto on toiminut, siis JOS tällaista toimintaa on ollut. Tässä vaiheessa kaikki kuitenkin epäilyä, ja epäilykselle on ollut perusteet jonka perusteella on ratsia tehty. Tavoitteena etsiä luonnollisesti todisteita, esimerkiksi sähköpostiviestinnästä.
Ehkä joku osti esim. UPM isosti ja käräyttää kartellin, joka puhkeaa joka tapauksessa kuitenkin jossain vaiheessa ja kilpalijat saa sakot? 
Mun käsittääkseni suurimmassa osassa paljastuneissa kartelleissa on keskijohto tai pikkupomot sählänneet, esimerkiksi jonkun konepajan maajohtaja tai myyntijohtaja.
Tämä kuullostaa niin absurdilta, että pidän toistaiseksi itse mahdollisena, että tämä on fake case - joku muunmaalainen sellufirma on bulvaanin kautta kehitellyt jonkun tarinan, jotta saadaan suomalaisiin firmoihin tällaista mainehaittaa vähäksi aikaa.
Mailiin pamahti tiedote, jonka mukaan Vancouverissa päämajaa pitävän ja New Yorkissa listatun Mercer International Saksan operatoita on ratsattu myös. Ei tämä nyt sentään ihan suomalainen juttu ollut.
Mercerin kapasiteetti on 2,2 miljoonaa tonnia markkinasellua. Tästä kapasiteetista hieman vajaa puolet on Euroopassa. Myynti Eurooppaan lienee jonkun verran kapasiteettia pienempi, kun Kiinaankin on toimituksia. Siten Mercer on sellun toimittajana, jonkun verran suomalaisia pienempi peluri Euroopassa.
Ruotsalainen yhtiö Söder on kertonut Ylelle, että heihin on tehty tarkastuksia. ( EU-komissio epäilee sellukartellia, yllätystarkastus UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin tiloihin – Professori: Tarkastuksiin pitää olla perusteltu epäilys | Yle)
”Sakot voivat olla enintään kymmenen prosenttia koko konsernin liikevaihdosta, mutta niiden kokoon vaikuttaa käytännössä kyseisen liiketoiminnan koko”, Kuoppamäki sanoo.
Kyllähän nuita vastuullisuus sertifikaatteja on vinot pinot jokaisella, joten voisi kuvitella ettei tälläinen olisi mahdollista. 
Tietääkseni kartellisakot voi olla 10% yhteenlasketusta liikevaihdosta. Korjatkaa toki, jos olen virheellisessä käsityksessä.
Antin kommentit videolla:
Ja aamukatsauksesta:
Kaupassa myydään omaisuutta, eikä siinä siirry henkilökuntaa. UPM lopetti Grand-Couronnessa Ranskassa sijaitsevan Chapelle Darblayn tuotannon pysyvästi kesäkuussa 2020, jolloin sovittiin myös työntekijöiden muutosturvapaketista.
Joko tämä on ollut täällä? Hyvältä kuulostaa ja näyttää UPM uudet innovaatiot. Katsotaan näyttääkö tulosrivitkin kun nämä markkinat kunnolla käynnistyvät 
Tiistaina alkaneet yllätystarkastukset metsäyhtiöiden tiloihin ovat tältä erää päättyneet, sanoo Ykkösaamun vieraana ollut UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos
Tämä konkreettinen selvitysisku, joka kohdistuu kuuteen tai seitsemään eurooppalaiseen yhtiöön ja pariin ei-eurooppalaiseen, on ohi. Ainakin UPM:stä he ovat lähteneet, ilmeisesti muualtakin, Wahlroos sanoi Ykkösaamun haastattelussa.
Tuntuu siltä, että tässä on kyse jostain ihan muusta kuin perinteisestä kartelliyhteistyöstä, koska kysymykset eivät kohdistuneet yhtiön myyntityöhön tai kontakteihin muihin yrityksiin.
(UPM, Helsinki, 18.10.2021 klo 14.00)
UPM on myynyt Kaipolan tehdasalueen Kaipola Green Port Oy:lle. Kaipola Green Port on kiinteistökehitysyhtiö, jonka taustalla on suomalaisia yksityishenkilöitä.
Kaupassa myydään kiinteistö, eikä sen mukana siirry henkilöstöä. Kaipola Green Port suunnittelee tehdasalueen kehittämistä tuotannolliseen toimintaan sekä teollisen logistiikkatoiminnan tarpeisiin. UPM lopetti Jämsän Kaipolassa sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan tuotannon pysyvästi alkuvuonna 2021.
Kaipolan lisäksi UPM on myynyt viimeisen vuoden aikana Säynätsalon vaneritehtaan alueen Jyväskylässä, Shottonin tehtaan Walesissa sekä Chapellen tehtaan Ranskassa.
“Kaipolan alueella päästään nyt kehittämään toimintaa uusista lähtökohdista. Tehdasalueella on erinomainen infrastruktuuri ja monia mahdollisuuksia ammattimaiselle kiinteistökehitystoiminnalle”, sanoo UPM:n kiinteistöjohtaja Hannu Havanka .
UPM ja mm. Coca-Cola yhteistyöhön: ”kasvipohjainen muovi”. Mielenkiintoista!
“UPM:llä on oikeus tarjota läpimurtobiokemikaaleja kaikille alan toimijoille, myös Coca‑Colan suorille kilpailijoille.” Mietin myös, mikä vaikutus tällä on esim. Orthexiin?
@Antti_Viljakainen
UPM:n yhtiösivulta on kadonnut linkki tuohon laajaan raporttiin.
Kyseisen raportin, ja yhtiöpäivitykset pystyy toki löytämään yhtiötapahtumien kautta.
Mutta sieltä ei nää mikä on laaja raportti jne, ennen kuin on klikkaillut kaikki päivitykset läpi.
Onko tulossa uutta laajaa raporttia? Vai miksi laaja raportti on jäänyt pois?
Pahoittelut “pikkumaisesta” muistuttamisesta, ja kiitos