Tietääkseni kartellisakot voi olla 10% yhteenlasketusta liikevaihdosta. Korjatkaa toki, jos olen virheellisessä käsityksessä.
Antin kommentit videolla:
Ja aamukatsauksesta:
2 tykkäystä
Kaupassa myydään omaisuutta, eikä siinä siirry henkilökuntaa. UPM lopetti Grand-Couronnessa Ranskassa sijaitsevan Chapelle Darblayn tuotannon pysyvästi kesäkuussa 2020, jolloin sovittiin myös työntekijöiden muutosturvapaketista.
7 tykkäystä
Joko tämä on ollut täällä? Hyvältä kuulostaa ja näyttää UPM uudet innovaatiot. Katsotaan näyttääkö tulosrivitkin kun nämä markkinat kunnolla käynnistyvät 
11 tykkäystä
Tiistaina alkaneet yllätystarkastukset metsäyhtiöiden tiloihin ovat tältä erää päättyneet, sanoo Ykkösaamun vieraana ollut UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos
Tämä konkreettinen selvitysisku, joka kohdistuu kuuteen tai seitsemään eurooppalaiseen yhtiöön ja pariin ei-eurooppalaiseen, on ohi. Ainakin UPM:stä he ovat lähteneet, ilmeisesti muualtakin, Wahlroos sanoi Ykkösaamun haastattelussa.
Tuntuu siltä, että tässä on kyse jostain ihan muusta kuin perinteisestä kartelliyhteistyöstä, koska kysymykset eivät kohdistuneet yhtiön myyntityöhön tai kontakteihin muihin yrityksiin.
8 tykkäystä
(UPM, Helsinki, 18.10.2021 klo 14.00)
UPM on myynyt Kaipolan tehdasalueen Kaipola Green Port Oy:lle. Kaipola Green Port on kiinteistökehitysyhtiö, jonka taustalla on suomalaisia yksityishenkilöitä.
Kaupassa myydään kiinteistö, eikä sen mukana siirry henkilöstöä. Kaipola Green Port suunnittelee tehdasalueen kehittämistä tuotannolliseen toimintaan sekä teollisen logistiikkatoiminnan tarpeisiin. UPM lopetti Jämsän Kaipolassa sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan tuotannon pysyvästi alkuvuonna 2021.
Kaipolan lisäksi UPM on myynyt viimeisen vuoden aikana Säynätsalon vaneritehtaan alueen Jyväskylässä, Shottonin tehtaan Walesissa sekä Chapellen tehtaan Ranskassa.
“Kaipolan alueella päästään nyt kehittämään toimintaa uusista lähtökohdista. Tehdasalueella on erinomainen infrastruktuuri ja monia mahdollisuuksia ammattimaiselle kiinteistökehitystoiminnalle”, sanoo UPM:n kiinteistöjohtaja Hannu Havanka .
2 tykkäystä
UPM ja mm. Coca-Cola yhteistyöhön: ”kasvipohjainen muovi”. Mielenkiintoista!
“UPM:llä on oikeus tarjota läpimurtobiokemikaaleja kaikille alan toimijoille, myös Coca‑Colan suorille kilpailijoille.” Mietin myös, mikä vaikutus tällä on esim. Orthexiin?
23 tykkäystä
@Antti_Viljakainen
UPM:n yhtiösivulta on kadonnut linkki tuohon laajaan raporttiin.
Kyseisen raportin, ja yhtiöpäivitykset pystyy toki löytämään yhtiötapahtumien kautta.
Mutta sieltä ei nää mikä on laaja raportti jne, ennen kuin on klikkaillut kaikki päivitykset läpi.
Onko tulossa uutta laajaa raporttia? Vai miksi laaja raportti on jäänyt pois?
Pahoittelut “pikkumaisesta” muistuttamisesta, ja kiitos
1 tykkäys
Eipä mitään, relevantti huomio! Teemme laajoja raportteja yhtiöasiakkaista, joihin UPM ei kuulu. Näin ollen laajaa ja sitä kautta linkkiäkään ei ole. En myöskään uskalla luvata, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa resursseja UPM:n laajaan olisi allokoitavissa.
8 tykkäystä
Sääli, että UPM ei ole tilannut Inderesiltä laajaa raporttia. Tulisi nimittäin tarpeeseen.
Itseäni pohdituttaa mm. seuraavat asiat:
-Yleisesti sellumarkkinoiden ja erityisesti UPM:n Kiina-riippuvuus?
-Jättimäinen Uruguayn sellutehdas valmistumassa talouden häämöttävään alaluisuun? Eikö kilpailevaakiin uutta sellukapasiteettia ole valmistumassa isossa mitassa?
-Saksan biotehdas avautumassa ja hienoa käyttökohdetta näkynyt (vrt. esim. Coca-Cola-uutinen). Mutta mikä on näiden biotuotteiden kilpailukyky muihin lukuisiin vastaaviin markkinoilla oleviin viritelmiin? Tuleeko myös myyntiä isossa mitassa?
-UPM:n tutkimus- ja kehityspanostukset ovat käsittämättömän pienet, nolla pilkku jotain liikevaihdosta. Esim. Stora Ensolla 3-4 kertaiset. Meinaako UPM pärjätä tulevaisuudessa näin?
-Metsätalouden kestävyys on alati painoarvonsa nostava kysymys. Miten UPM hoitaa leiviskänsä tässä asiassa, joka mm. mainesyiden vuoksi vaikuttaa kasvavasti myös arvostuksiin?
-Toki UPM pystyy maksamaan EU:n mahdollisesti määräämät kartellisakot, mutta eihän se ole pääasia. Vaan miksi metsäyhtiöitä epäillään alati tällaisten krupeluurikeinojen käytöstä?
Näin UPM:n omistajana tykkään toki erilaisesta yhtiöfanituksesta😊, mutta suurin lisäarvo syntyy nimenomaan hiillostamisesta sekä yhtiön haasteiden ja mahdollisuuksien syväanalyysistä. Siihen laaja raportti olisi omiaan.
10 tykkäystä
Ei kannata unohtaa mahdollista uuden biojalostamon pystyttämistä joko Kotkaan tai Rotterdamiin. UPM mainitsee omilla sivuillaan “Uuden biojalostamon mahdollisia raaka-aineita ovat muun muassa kotimaiset metsätähteet ja Brassica carinata -kasvin öljy”, Kotkan tapauksessa raaka-ainetta saisi läheltä mutta Rotterdamista sitä tuskin saa muuten kuin laivaamalla. Olisihan se vähän veikeä ajatus että täältä esimerkiksi kannattaisi viedä raaka-ainetta Rotterdamiin asti. Toki tuskin se mahdoton ajatuskaan on.
“Nallen” puheet ei ainakaan omaan korvaan viikonloppuna kuulostaneet siltä että Suomi olisi biojalostamon mahdollinen rakennusmaa, vaikka puhe taisi olla enempi paperikoneiden kilpailukyvystä mutta samat logistiikka-kustannuksethan koskee varmaan tätäkin, työvoimasta puhumattakaan.
Perään vielä yhtiön biopolttoaineiden sivulle linkki:
2 tykkäystä
" Coca-Colan mukaan 25–30 prosenttia sen päästöistä syntyy pakkauksista. Yhtiön tavoitteena on öljypohjaisista lähteistä peräisin olevan muovin käyttöä 3 miljoonalla tonnilla vuoteen 2025 mennessä.
Coca-Cola on ollut ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena myös aiheuttamansa muovijätteen vuoksi. Break Free From Plastic -kampanja nimesi Coca-Colan viime vuonna jälleen maailman suurimmaksi muovijätteen aiheuttajaksi."
5 tykkäystä
Onko muilla mettäyhtiööllä tällaasta toimintaa ku Uupeeämmällä? Vai pitääkö täs alaata tätä ostamahan…?
4 tykkäystä
Toki! 3:sta isosta metsäyhtiöstämme Stora Enso pistää enemmän paukkuja tutkimukseen kuin 2 muuta yhteensä.
Yhtiöllä onkin putkessa biopohjainen akkumateriaali (kts. alla). Arvioidaan lupaavaksi, mutta tietysti aika näyttää.
Metsä Groupilla on ollut kehitteillä jotain puupohjaista tekstiiliä, mutta sen markkinaedellytyksistä ei ole syntynyt selvää kuvaa. Vai onko jollakulla?
3 tykkäystä
Stora Ensolla on ainakin PET kalvojen korvaavien kuitupohjaisen tuotteen kehitystyö käynnissä. Ovat onnistuneet luomaan kalvon, mutta ei vielä kustannustehokasta. Nämä ovat siis ohuita kalvoja jotka estävät kosteuden läpimenon esimerkiksi kartonkisissa nestepakkauksissa.
Liimoja on jo jotain käytössäkin.
Vakuumikalvoissa on kanssa kovasti kehitys hankkeita ja joitain kerroksia pystytään jo korvaamaan mäntyöljy pohjaisilla tuotteilla, jolloin kierrätettävyys vastaa mono-kalvoja
Lappeenrannan yliopisto ainakin tekee näissä yhteistyötä.
2 tykkäystä
Metsä Group toimii Metsä Spring-nimisen innovaatioyhtiön kautta. Etusivu - MetsäSpring
Portfoliosta löytyy ihan mielenkiintoisia projekteja mm. Fortumin kanssa.
2 tykkäystä
Hakutoiminnolla ei ainakaan näyttänyt että tätä olisi postattu tänne vielä vaikka vanha juttu onkin:
1 tykkäys
Muovien ja muiden öljystä valmistettujen kemikaalien korvaamista on vähintään viimeisen 10 vuoden ajan tutkineet kaikki kolme suurinta suomalaista metsäfirmaa.
Stora ja UPM on jo nostettu esille, joten tässä lainaus MetsäBoardin vuosikertomuksesta sivulta 16:
Jatkamme barrier-ratkaisujen kehittämistä ja tutkimme vesidispersiopäällystyksen ja biopohjaisten päällysteiden hyödyntämistä sekä niiden kaupallisia edellytyksiä elintarvike- ja tarjoilupakkauskäytössä. Arviomme mukaan PE-päällystettyjen elintarvike- ja tarjoilupakkausten, joissa päällyste olisi mahdollista korvata biopohjaisilla materiaaleilla, globaali markkinakoko on yli 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Valmistamistamme kartongeista noin puolet käytetään elintarvikkeiden pakkaamiseen, mikä on yleisestikin suurin yksittäinen pakkausten käyttökohde.
1 tykkäys
Potentiaaliset markkina volyymit ainakin olisivat valtavat jos esim. Renkaat tehdään biopohjaisista. UPämmän omistajana hyvä olla kun biotehdas pian käynnistyy saksassa ja patentitkin jo on.
5 tykkäystä
Yhtiön oikaistu liikevoitto kasvoi 410 miljoonaan euroon vertailukauden 175 miljoonasta eurosta. Vara Researchin keräämien analyytikkoennusteiden ennustehaarukka liikevoitolle oli 314–410 miljoonaa euroa.
Yhtiön liikevaihto nousi 2 577 miljoonaan euroon 2 079 miljoonasta eurosta, kun sen odotettiin asettuvan keskimäärin 2 489 miljoonaan euroon.
Stora Enso aikoo investoida 97 miljoonaa euroa kartonkituotannon laajentamiseen Skoghallissa Ruotsissa. Investoinnin myötä Skoghallin vuosittainen pakkauskartonkituotanto voi ympäristöluvista riippuen kasvaa noin 100 000 tonnilla, jolloin tehtaan kokonaistuotanto olisi yli 900 000 tonnia vuodessa.
Lisäksi Stora Enso käynnistää Oulussa esiselvityksen mahdollisuudesta muuntaa käytöstä poistettu paperikone pakkauskartonkilinjaksi. Yhtiö on jo aiemmin muuntanut yhden koneen Oulussa elintarvikepakkauksiin suunnatun kraftlinerin tuotantoon ja kyseessä on toinen kone, joka on tällä hetkellä pois käytöstä.
4 tykkäystä