Reipas ennusteylityshän sieltä tuli lähinnä hinnoittelun ajamana. Kustannusinflaatiokaan ei ole minkään sortin ongelma nykyisessä hinnoitteluympäristössä. Molempia teemoja Stora Enso kommentoi myös varsin vähän raportissaan, joten nämä vievät luultavasti huomion päivän konferenssipuhelussa.
Packaging Materialsin suorituksen povaa hyvää myös Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnoille. Luonnollisesti myös Metsä Boardin (tai Metsä Fibren) ja UPM:n selluyksiköt tulevat tekemään erinomaisen tuloksen, mutta paljon on kiinni siitä, miten toimitukset ovat onnistuneet (Biomaterialsillahan oli lieviä haasteita tältä osin). Stora Enson Paperin keskihinnan heikko kehitys ei ole erityisen lupaavaa UPM:n Communications Papersin kannalta, mutta toisaalta UPM on paperimarkkinoilla suoriutunut sen verran paljon paremmin kuin Stora Enso viime aikoina, joten tästä suurimpia johtopäätöksiä lähtisi vielä vetämään.
Kiitos arviosta @Antti_Viljakainen ! Yhdellä sanalla: loistotulos (jos paperi unohdetaan)
Parisen kysymystä kuitenkin:
Stora Enson Q3-tiedotteessa on seuraava: " Our pilot production
plant for bio-based battery components is developing
according to plan. The carbon market for batteries grows
by 30% annually, and an estimated 450 000 tonnes of
carbon material per year will be needed already in the
coming years. We are currently evaluating the best
alternatives in legal structure and suitable partners to
further develop this lignin-based innovation"
Mikä on arviosi, koska ligniinin tuotanto alkaa oikeasti ja merkittävästi paisuttamaan yhtiön tuloslukuja? Vai onko vielä kyseessä pikemminkin Spinnovan sellutekstiilin kaltainen suuri lupaus, josta ei kuitenkaan vielä täyttä takuuta?
Stora Enso on selvästi laihempi omistajiensa ilahduttaja kuin vaikkapa UPM. Osingonjakosuhde matalampi ja onko omia osakkeita ostettu koskaan? Mikä tässä on taustalla?
Mikä selittää Stora Enson UPM:ää olennaisesti alhaisemman P/E-luvun?
Stora Enso on väläytellyt 5 vuoden tähtäintä kaupallistamiseen, joten ihan älyttömän kaukana ei olla, vaikka kehitystyötä lieneekin jonkun verran jäljellä. Toki patteriliiketoimintaa ollaan menossa kumppaneiden kanssa (mahdollisesti yhteisyritys), joten investoinnit ja tulosvaikutukset riippuvat pitkälti lopullisesta etenemismallista.
Ainakaan oman seurantani aikana omia ei ole ostettu merkittäviä määriä (siitä en mene takuuseen, onko joskus ostettu hiluja palkitsemiseen tms.). Stora Enso on ollut UPM:ää väkevämmässä investointimoodissa koko 2010-luvun, joten aktiivisempi tuotantorakenteen muokkaus (sis. keskimäärin vanhempi tehdasportfolio) on sitonut kassavirtaa. Myös velkaa Stora Ensolla on ollut enemmän, joten kulunut korkoihinkin on kulunut hieman enemmän varoja.
Mielestäni sijoittajien perspektiivistä Stora Enson riskiprofiili on ollut korkeampi, mikä johtuu suuremmasta tuloksen volatiliteetista (sylkisempi portfolio), kassavirtojen voimakkaammasta sitoutumisesta transformaatioon, korkeammasta velasta (ml. alempi osinko) ja UPM:lle kalpenevasta track-recordista (ero on toki kaventunut viime aikoina tältä osin). Lisäksi pidän mahdollisena, että ESG-teemoissa Stora Enso hävisi UPM:lle ainakin 2010-luvun puolella, kun Stora Ensolla oli hämminkiä ainakin Pakistanin toimitusketjun kanssa vuosikymmenen alkupuolella. Eikä Uimaharjun liukosellucasekaan tuossa hiljattain nyt ihan lankulle ESG-perspektiivistä mennyt, mutta en nyt tiedä näkyykö/näkyikö tämä valuaatiossa.
Tällä hetkellä markkinat toki kärkkyvät UPM:ssä myös jo isojen investointien (Uruguayn sellutehdas, Saksan biojalostamo ja mahdollinen Suomen/Hollannin biopolttoainelaitos) tuloskasvupotentiaalia, mikä voi näkyä lähivuosina korkeampana P/E:nä. Stora Ensollahan vastaavan mittakaavan hankkeita ja vastaavaa isoa syklistä vain osin riippuvaista tuloskasvupotentiaalia ei ole nyt putkessa, vaikka investointimoodissa Stora Ensokin toki on.
Ennätyksellinen vuosineljännes poikkeuksellisen epävakaassa globaalissa ympäristössä
Q3 2021 lyhyesti
Liikevaihto nousi 24 % ja oli 2 523 (Q3 2020: 2 028) miljoonaa euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 98 % ja oli 424 (215) miljoonaa euroa eli 16,8 % (10,6 %) liikevaihdosta
Liiketoiminnan rahavirta oli 318 (365) miljoonaa euroa
UPM:n tuotteiden kysyntä oli hyvä, ja kokonaisuutena myyntihintojen korotukset ylittivät tuotantopanosten hintojen nopean nousun vaikutuksen
UPM Shottonin sanomalehtipaperitehtaan myynti saatiin päätökseen
Yritysten vastuullisuutta maailmanlaajuisesti arvioiva EcoVadis nimesi UPM:n korkeimmalle mahdolliselle Platinum-tasolle tunnustuksena yhtiön vastuullisuustoiminnasta vuonna 2021
YK:n johtava kestävän kehityksen foorumi, Global Compact nimesi UPM:n maailman 37 vastuullisimman yrityksen joukkoon
Toimitusjohtajan kommenteista poimittua:
“Vuoden kolmas neljännes oli UPM:n kaikkien aikojen paras. Samaan aikaan strategiset kasvuhankkeemme ovat edistyneet hyvin. Nämä ovat erinomaisia saavutuksia poikkeuksellisen epävakaassa ja epävarmassa globaalissa toimintaympäristössä."
“Tuotteidemme kysyntä oli hyvää erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja myyntihinnat nousivat kaikissa liiketoiminnoissa. Toisaalta muuttuvat kustannukset nousivat nopeasti kaikkialla. Etenkin energiamarkkinat ovat muuttuneet dramaattisesti lyhyessä ajassa. Liiketoimintojen toiminnan tehokkuus oli erinomainen logistiikan ja globaalien toimitusketjujen haasteista huolimatta.”
“Uruguayssa olemme nyt rakentamisen huippuvaiheessa, ja projektityömailla työskentelee yli 6 000 työntekijää. Investointi etenee intensiivisesti kaikissa pääkohteissaan. Leunassa Saksassa biokemikaalihanke etenee niin biojalostamon työmaa-alueella kuin liiketoimintaan valmistautumisessa. Pandemia ja globaalit logistiikan pullonkaulat asettavat haasteita suurille projekteille. Jatkamme aktiivisesti toimia, joilla pyrimme varmistamaan hankkeiden edistymisen aikataulun mukaan.”
Factsetin kokoamassa ennusteessa 14 analyytikkoa oli ennakoinut, että yhtiö tekee heinä–syyskuussa 389 miljoonan euron vertailukelpoisen liiketuloksen.
Kolmannella vuosineljänneksellä UPM:n liikevaihto oli 2 523 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan liikevaihtoa kertyi 2 028 miljoonaa euroa. Ennuste kolmannen neljänneksen liikevaihdolle oli 2 424 miljoonaa euroa.
Kova Q3-tulos, mutta UPM:lle horisontissa tummia pilviä:
-“eikä UPM ole saanut kompensoitua kaikkia kustannuksia hintojen korotuksilla”
-“Hienopapereiden kysynnän hidastuminen Aasiassa”
-“Kiinassa sellujen hinnat laskivat. Sellumarkkinalla Eurooppa usein seuraa Kiinaa”
-“UPM saa tehdä tosissaan töitä pitääkseen yllä erittäin kovan tuloskuntonsa myös ensi vuonna”
Onhan tuota jonkin verran hinnoiteltu jo osakkeeseen. Kurssi on sahannut pääosan vuotta ja huipuilta on tultu alas jonkin verran
Hyvään vaiheeseen sattui parempi suhdanne. Umpilla on miljardi-investoinnit meneillään ja tulorahoituksella saadaan tätä menoa hoidettua niistä merkittävä osa. Ruuti pysyy edelleen kuivana tulevia investointeja varten
Uruguayn hankkeen kustannustehokkuus on sitä luokkaa, että pitäisi tuottaa hyvin euroja syklissä kuin syklissä. Joku viitseliäs löytää varmaan nopeasti mikä on tuotetun sellutonnin kustannus tehtaalla
Saksa tietenkin vähän kysymysmerkki, mutta uusia bisneksiä pitää rohkeasti kokeilla
“Lentokorkeudessa (arviolta 2025-2026) tehtaan tuotannon käteiskulun pitäisi olla vain noin 280 dollaria sellutonnilta (vrt. Kiinan 3,5 v keskiarvohinta 620 USD/t). Siten tehdas tulee arviomme mukaan tekemään siedettävää kassavirtaa kaikissa sellumarkkinan hintaskenaarioissa ja yli hintasyklien perusteollisuuteen korkean yli 14 %:n sijoitetun pääoman tuoton saavuttaminen hankkeella on mielestämme mahdollista massiivisesta 3 mrd. USD:n investoinnista huolimatta.”
Yhdestä lähteestä vertailun vuoksi 5 vuotta vanha esimerkki Brasilian sellutehtaiden tehokkuudesta. “2016 average cash cost of pulp in Brazil of 235 USD/adt (Source: DEPEC - BRADESCO)”.
@Antti_Viljakainen uusimmassa UPM:n yhtiöraportissa avainluvut näyttävät tältä:
Kirjoitat myös, että:
Rakenteellista tuloskasvuaodotamme UPM:ltä vuosina 2024-2026, kun nykyaikataulun (ennallaan) mukaan H2’22:lla valmistuvat investoinnit Uruguayn sellutehtaaseen ja Saksan biojalostamoon on saatu ajettu ylös.
Millaista tuloskasvua olet hahmotellut paperilla näiden kahden investoinnin tuottavan? Aiemmassa postauksessa mainitaan uuden sellutehtaan sijoitetun pääoman tuotoksi tuo yli 14% kolmelle miljardille eli 420 miljoonaa vuodessa. Onko tämä se taso? Entä Leunan hanke?
Uruguayn sellutehtaalle UPM jo jossain puhelussa väläyttänyt 2-3 vuoden aikaa täyteen iskuun eli nimelliskapasiteettiin ja kulutasoon 280 USD/tonni. Tyypillisestihän uusilla sellutehtailla volyymi saadaan suhteellisen nopeasti eli muutamissa kuukausissa jonnekin 90 %:n tasolle ja laatu pääsääntöisesti hyväksi. Täyden kapasiteetin, kustannustehokkuuden ja priimalaatuprosentin saavuttaminen vaatiikin sitten enemmän hieromista. Näin ollen liikevaihto ja EBITDA/kassavirta saadaan pyörimään melko nopeasti oikein päin (toki alkuun tehdas imee merkittävästi käyttöpääomaa), mutta liikevoiton (poistotkin ovat julmetun isot alkuun) ja ROCE-%:n saavuttaminen on hitaampaa. Luonnollisesti sellun vallitsevalla hintatasolla on erittäin suuri merkitys etenkin jälkimmäisten mittareiden kehitykseen.
Saksan biojalostamo on uudempi prosessi, joten sen osalta ylösajoaikaa on hyvin vaikea arvioida eikä yhtiökään sitä ole kommentoinut. Lähtökohtaisesti arvioisin, että Saksa on Uruguayta haastavampi pala ja volyymien saavuttaminen laadusta puhumattakaan voi aiheuttaa sellutehdasta enemmän jumppaa. Olihan UPM:llä omat hankaluutensa myös Lappeerannan biopolttoainetehtaan kanssa tuossa vuosikymmenen alkupuolellta, mutta nyt nämä ovat toki muisto vain, kun prosessi rullaa ja rahaa tulee.
Brasiliassa sellun tuotantokustannus saadaan painettua maailman alhaisimmaksi lähinnä plantaasien kasvuun/tuottavuuteen liittyvistä syistä. Maassa on toki sitten omat riskinsä. Uruguayssa näille tasoille ei ole asiaa, vaikka UPM:n tehdas erittäin kilpailukykyinen onkin.
Suurin piirtein tällä pallokentällä ollaan Uruguayn osalta, mutta ajoitusta on vielä vaikea arvioida (todennäköisesti 2025-2026, mutta riippuu toki osin sellumarkkinan tilanteesta noina aikoina). Leunan osalta odotan yhtiön pääsevän lähemmäs 20 % ROCE-%, mutta tämä mennee vuosikymmenen loppupuolelle. Molempiin syyt onkin tuossa ylempänä.
edit: Leunaa on toki vielä erittäin vaikea mallintaa tarkasti, joten sen osalta arvio on hyvin karkea.
Q3/2021:
liikevaihto 516,1 milj. euroa (enn. 525,2 milj. euroa, ed. 471,2 milj. euroa q3/2020)
vertailukelpoinen liiketulos 104,0 milj. euroa (enn. 98,9 milj. euroa, ed. 62,5 milj. euroa q3/2020)
Tammi-Syyskuu 2021 (verrattuna 1-9/2020)
Liikevaihto oli 1 565,6 miljoonaa euroa (1 416,4).
Vertailukelpoinen liiketulos oli 295,3 miljoonaa euroa (156,7) eli 18,9 prosenttia liikevaihdosta (11,1). Liiketulos oli 285,0 miljoonaa euroa (162,7).
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,33) ja osakekohtainen tulos oli 0,63 euroa (0,34).
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 19,4 prosenttia (11,8).
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 209,8 miljoonaa euroa (226,7).
Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan loka-joulukuussa 2021 olevan heikompi kuin heinä-syyskuussa 2021 (104,0 miljoonaa euroa).
Hyvin meni myös Metsä Boardilta Q3. Tuloksen rakenteessakaan ei ole suurempia yllätyksiä vaan ylitys syntyi lievästi korkeamman liikevaihdon ja Metsä Fibren tulososuuden kautta. Loppuvuoden ohjeistus vedettiin varman päälle, mutta hyvähän tuo näkymä on, vaikka inflaatio näkyy ja kuuluu myös.
Miten @Antti_Viljakainen näet Q4 ennusteesi vertailukelpoisen liiketuloksen osalta (82 M) nyt annettuun ohjeistukseen suhteutettuna? Onko syytä odottaa 22 M pudotusta?
Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan loka-joulukuussa 2021 olevan heikompi kuin heinä-syyskuussa 2021 (104,0 miljoonaa euroa).
Osarissa esille nostetut lähiajan näkymät ja poimintoja/kommentteja niihin:
Kartonkien kysynnän arvioidaan pysyvän hyvänä yhtiön päämarkkina-alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kartonkien tilauskannat ovat korkealla tasolla.
Vahvan kysynnän lisäksi Euroopassa markkinatilannetta on kiristänyt kartonkien vähentyneet tuontimäärät erityisesti Aasiasta. Taivekartongin toimituksista 69 % menee EMEA-alueelle, 23 % Americas-alueelle ja 9 % APAC-alueelle. Valkoisten kraftlainereiden toimituksista 62 % menee EMEA-alueelle, 37 % Americas-alueelle ja 2 % APAC-alueelle.
Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan loka–joulukuussa laskevan heinä–syyskuun toimitusmääristä. Laskuun vaikuttavat loppuvuoden huoltoseisokit, alhaiset varastotasot ja mahdollisesti kausiluonteisesti hiljaisempi joulukuu. Markkinasellujen toimitusmäärien arvioidaan vastaavasti nousevan hieman.
Suomessa sijaitsevien kartonki- ja kemihierretehtaiden vuosihuollot jakautuvat tasaisesti vuoden 2021 toiselle, kolmannelle ja neljännelle neljänneksille. Vuoden kolmannelle neljännekselle kohdistui useita suunniteltuja huoltoseisokkeja, joista merkittävin oli Kemin tehdasintegraatissa. Kyron kartonkitehtaalla toteutetaan vuoden neljännellä neljänneksellä jälkikäsittelyn modernisointi, joka aiheuttaa noin 2–3 viikon tuotannon menetyksen.
Q3: Kemin integraatin seisokki ja Husumin tuotantovaikeudet tulipalon jälkeen.
Q4: Kyro (2-3 vkoa) ja Husum.
→ Myyntimix tulee selvästi heikkenemään, sillä Kemissä tehdään lineria, Kyrossa taivekartonkia ja Husumissa molempia. Mielenkiintoista on nähdä kuinka alas toimitukset lopulta tippuvat, nyt Q3/21 oltiin vuoden takaisissa tonneissa ja alle Q2/21 ja Q1/21 toimitusten.
Taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden keskihintojen arvioidaan loka–joulukuussa nousevan heinä–syyskuun keskihintoihin verrattuna.
Metsä Board on korottanut taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden hintoja katsauskauden aikana useita kertoja kaikilla sen markkina-alueilla. Kartonkien keskihintojen arvioidaan edelleen nousevan, kun osa korotuksista tulee voimaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ja edelleen vuoden 2022 alusta lähtien.
Kysyntä vetää ja Aasian tuontimäärät vähentyneet, joten korotukset menee hyvin läpi kaikilla toimittajilla.
Pitkäkuituisen markkinasellun kysynnän uskotaan säilyvän hyvänä Euroopassa. Kiinan valtion aloittamat energiankäytön rajoitukset ja hiilidioksidipäästöjen leikkaukset aiheuttavat epävarmuutta paperi- ja kartonkikoneiden käyntiasteissa ja siten markkinasellujen kulutuksessa loppuvuonna.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin heinä–syyskuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 42,8 miljoonaa euroa (31,7). Metsä Fibren markkinasellusta noin 50 prosenttia myydään EMEA-alueelle ja 50 prosenttia APAC-alueelle, jossa Kiinan osuus on merkittävä. Globaalit ongelmat konttien saatavuudessa ovat jatkuneet ja vaikuttaneet mm. markkinasellun tarjontaan.
Loka–joulukuulle kohdistuu heinä–syyskuuta enemmän tehtaiden suunniteltuja vuosihuoltoseisokkeja.
Kustannusinflaation odotetaan jatkuvan. Erityisesti kemikaalien ja energian hinnat nousevat edelleen. Metsä Board arvioi koko vuoden 2021 kustannusinflaation olevan vähintään 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.
Kustannusinflaatio oli nopeaa katsauskaudella. Energiakustannuksia nosti erityisesti kallistunut sähkön hinta ja lisäksi tiettyjen kemikaalien hinnat nousivat. Myös logistiikka- ja henkilöstökustannukset kasvoivat vertailukaudesta. Puukustannukset laskivat hieman.
Loka–joulukuussa 2021 valuuttakurssimuutoksilla suojausten vaikutus huomioiden on lievästi negatiivinen liiketulosvaikutus heinä–syyskuuhun 2021 verrattuna ja
selvästi negatiivinen liiketulosvaikutus loka–joulukuuhun 2020 verrattuna.
Metsä Board arvioi kirjaavansa Husumin tulipalon aiheuttamista tuotannonmenetyksistä saatavia vakuutuskorvauksia vuoden viimeiselle neljännekselle.
Husumin sellutehtaan hakekuljettimella syttyi 18. kesäkuuta tulipalo, joka pysäytti Husumin sellutuotannon noin neljäksi viikoksi. Kartonkituotantoa ajettiin normaalia alemmalla kapasiteetilla sellutehtaan oltua pysähdyksissä. Tulipalosta aiheutuneet tuotannonmenetykset olivat sellussa noin 50 000 tonnia ja kartongissa noin 30 000 tonnia.
Yhteenvetona on mielestäni vaikea nähdä näiden valossa ~20 % suuruista pudotusta liikevoittoon Q4:llä, mutta odotetaan mitä oikeat analyytikot sanovat
En tiedä onko aihetta muissa ketjuissa käsitelty, mutta miten näätte Venäjän puunkuljetus reguloinnin Saimaan kanavalla vaikuttavan eri yhtiöiden toimintaan? Suuri osa tuontipuustahan tulee junayhteyksin, mutta eritoten UPM Lappeenrannan tehtaalle koivupuun kuljetus Volgan rannoilta tapahtuu vesiteitse, joka on ilmeisen tärkeä juuri ko tehtaan sellutuotannolle. Suomesta näin suuria määriä koivua ei saa mitenkään, ja tieyhteyksin logistiikkakustannukset voivat painaa katteet olemattomiksi, vaikkakin ilmeisesti puutavaraa on alkanut jo kiellon astuttua voimaan liikkumaan kuitenkin tieyhteyksin.
JOS tämä kielto jää pysyväksi käytännöksi, tämä saattaa alkaa näkymään jollain tasolla luvuissa, mutta on hyvinkin mahdollista, että Presidenttimme perjantain Moskovan reissulla saa Putinin pään kääntymään ja kielto jää väliaikaiseksi.
