UPM tilanne on mielenkiintoinen.
Sen takumus varmaan kestää seisottaa suomen koneita pitkäänkin ellei yhtiön henkilöstö maailmalla lähde tukitoimiin tai kotimaassa lähdetä laajoihin painostustoimiin.
Osaako joku sanoa suoraan mikä on kotimaan tuotannon merkitys UPM talouteen?
Pari tiedotetta Metsä Boardia koskien.
65% sellukapasiteetista on yhä Suomessa UPM:lla. Jos se seisoo, niin kalliiksi tulee nykyisillä sellunhinnoilla.
Painopapereissa Suomessa on enää noin 1/3 kapasiteetista ja yksikkö tekee tappiota tai nollatulosta, joten seisokki ei niin haitanne. Lakko voisi jopa nostaa kireän markkinatilanteen vuoksi paperin hintoja Euroopassa ja siten hyödytääkin UPM:ään.
Sitten on ehkä vähän alle puolet tarra- ja erikoispaperikapasiteetista Suomessa ja tämä yksikkö tekee ihan ok tulosta.
Kokonaisuutena arvioisin, että lakko Suomessa olisi myrkkyä UPM:n tulokselle.
Voisiko tässä olla kuitenkin klassinen syklisten arvoansa, jossa syklisen yhtiön P/E vaikuttaa huokealta, mutta syklin kääntyminen kääntää P/E-luvun nousuun tuloskunnon heiketessä?
Käänteinen ilmiöhän olisi, jos kurssi ennakoi valtavasti hyvää ja sitten polkee paikallaan, jolloin parantuva tulos “sulattelee” kertoimet.
Mielestäni metsäyhtiöiden arvostustasoja kannattaa P/E-luvun sijasta tarkastella P/B-luvulla. Yhtiöt tekevät samanlaisia tuotteita, vaikkakin alalle tulokynnys on korkea (ainakin ilman yritysostoja). Ostelin
Metsä board B -osaketta kesällä 2019 hintaan 4 ja 4,5 euroa. Tällöin P/B oli yhden korvilla ja tämä oli oleellisin ostokriteerini tuolloin yhdessä paperivapaan yhtiön kanssa. P/B-luvun sopimattomuus kaiketi vaatisi levittäytymistä alueille, joilla kilpailua on merkittävästi vähemmän (kuten UPM:n kemiantuotteet?).
Upm alkaa laittaa kioskia kiinni
Mielenkiintoista nähdä kuinka ruma taistelu tulee loppujen lopulta UPM ja Paperiliiton välillä. Veikkaan että jos työtaistelusta tulee pitkäkin niin Kotka tuskin tulee saamaan jalostamoaan jos sitä ollenkaan rakennetaan. Oma villi veikkaus että Suomessa jatketaan paperin kapasiteetin karsimista.
Stora hamuaa vahvasti ruoan verkkokaupan pakkauksia.
Konkreettisia sitoumuksiakin saadaan muovin vähentämisrintamalta, sillä Ikea aikoo lopettaa muovin käytön kokonaan vuoteen 2028 mennessä ja vuodesta 2025 uusiin tuotteisiin muovia ei käytetä pakkausmateriaalina vuoden 2025 jälkeen. Nykyään Ikea ostaa miljardilla eurolal pakkausmateriaaleja vuodessa, mistä toki jo merkittävä osa on kartonkia (pääosin halpaa kiertokuitupohjaista aaltopahvia) ja muita materiaaleja. Juttu aiheesta on täällä.
Tänä syksynähän Ikea ei enää julkaissut paperille painettua katalogiaan. Vuonna 1951 ensimmäisen kerran julkaistu katalogi saavutti parhaimmillaan 200 miljoonan kappaleen levikin, mutta levikki romahti vain viidessä vuodessa huipuilta noin 40 miljoonaan kappaleeseen. Tähän tuotteeseen useampi suomalainen paperitehdaskin on vuosien saatossa suoltanut paperia.
Storalla on iso rooli Ikean pakkausautomatiikan kehityksessä ja luonnollisesti myyvät omiin koneisiinsa myös pahvia. Stora kehitti Ikealle. myös aikoinaan styroksin korvikkeen pakkausten sisään.
Kiinan sellufutska noussut jo yli 20% pohjilta. Eilen Suzano ilmoitti, että nostaa lyhytkuitusellun hintaa 20 USD Kiinassa. Arauco ilmoitti aikaisemmin tällä viikolla nostavansa lyhyt- ja pitkäkuidun hintaa 10 USD Kiinassa. Tämän takia Stora esim niin bidi tänään.
Luettavissa maksumuuritta jonkin aikaa.
Futuurin nousun taustalla on luultavasti ollut ainakin Brittish Columbian alueen tulvat, jotka ovat katkoneet rautatieyhteyksiä Vancouverin satamaan. Näin ollen tarjontaa etenkin pitkäkuitupuolelta on lähiaikoina leikkautumassa ihan merkittävästi pois (Canfor ja West Fraser ovat ainakin ilmoittaneet tuotantokatkoista tehdasvarastojen täyttymisen takia), kun tuolta Länsi-Kanadasta viedään kuitenkin tuntuvia määriä sellua Kiinaan. Lisäksi kiinalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energian saanti on viime aikoina ollut helpottamaan päin ja näin tuotanto (ts. sellun kysyntä) voi olla jo toipumassa. Näiden tekijöiden odotetaan kiristävän Kiinan markkinaa ja tukevan siten sellun hintaa. Käteispuolella hinnat ovat viime viikkoina tippuneet edelleen Kiinassa lievästi, mutta liukasliikkeinen futuuri ajaa toki selluun liitännäisiä osakkeita (ml. OMXH:n metsäyhtiöt) jopa yllättävänkin kovalla voimlla. Lisäksi taalan viime viikkojen vahvistuminen on ollut metsäyhtiöllemme positiivinen ajuri.
Viimeinen päivitys oli itse asiassa ylöspäin Kiinan selluspotissa, ei kovin paljon mutta kuitenkin. Nyt ollaaankin tilanteessa missä futuuri melkein 100 USD korkeammalla kun spotti ja veikkaan, että spotti tulee seuraaman perässä mikäli futuuri pysyy vahvana.
Ehkä tässä on toivoa että UPM välttää lakkoilut. 
Paljonhan siellä on edelleen neuvoteltavaa, mutta onhan tämä positiivinen signaali.
Hyötyvätkö UPM ja Stora Enso kuinka paljon näistä kovista sähköpörssin hinnoista?
Ensinnäkin UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen. Yhtiöllä on omaa sähköntuotantokapasiteettia yhteensä noin 1 400 megawatin eli ison ydinvoimalan verran. UPM siis myös hyötyy sähkön kalleudesta. UPM omistaa muun muassa epäsuorasti vajaan kolmasosan Olkiluodon ydinvoimalasta ja saa vastaavan osuuden sen tuottamasta sähköstä.
Se omistaa hieman yli puolet Pohjolan Voimasta (PVO), joka puolestaan omistaa noin 60 prosenttia Olkiluodosta ja myös muuta voimantuotantoa. PVO tuottaa noin viidenneksen Suomessa kulutetusta sähköstä.
Metsä Board Husumin BM1:n inestoinnista lisätietoa:
BM 1:n tämänhetkinen vuotuinen FBB-kapasiteetti on 400 000 tonnia, ja investoinnin jälkeen se nousee 600 000 tonniin. Metsä Board vastaa kestävästi tuotettujen ja kiertotaloutta tukevien pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään.
Uudistetun BM 1:n käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2023 syksyyn.
Viiraltaan 7 250 mm leveä kartonkikone tuottaa taive- ja nestepakkauskartonkeja neliömassa-alueella 155–355 g/m2. Uusien osien suunnittelunopeus on 1 000 m/min.
