Eiköhän tässä sovellettaisi päättyvän sopimuksen ehtoja ja sillä hyvä.
Muuten samaa mieltä että aika halpamainen tilanne että UPM nyt uhriutuu siitä että laitokset on menossa kiinni kun sopimuksen loppuminen on ollut tiedossa monta kuukautta eikä ainakaan ulospäin ole näkynyt sellaista halua että UPM:ää edes kiinnostaisi kuulla se paperiliiton esitys vaan on samantien päätetty ettei sellaista korttia enää edes haluta katsoa ja neuvotella.
Vaihtoehtoiset energialähteet voivat tuoda kalliin laskun kuntalaisille. Lisäksi monet yritykset, jotka ovat riippuvaisia esimerkiksi UPM:n höyryntuotannosta, voivat joutua keskeyttämään toimintansa.
Ei voida neuvotella, mutta samalla pitää olla huolissaan asiakkaista ja peiliin ei voida katsoa miksi tähän tilanteeseen on tällä kertaa ajaduttu.
On vaikea uskoa, että tehdaspaikkakuntiemme henkilöstö hyväksyy sen, että lakko aiheuttaa vakavaa haittaa sivullisille. Kyse on kuitenkin heidän kotikaupungeistaan”, sanoo UPM:n sidosryhmäjohtaja PirkkoHarrela .
Tämänkin voisin kääntää ihan toisinpäin jos ammattiliitot kokisivat tarvetta uhrautua.
Lakkojen ulkopuolelle on yleensä rajattu työt, joiden tekemättä jättäminen johtaisi hengen ja terveyden tai ympäristön tilan välittömään vaarantumiseen. Tällaisia yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä töitä ovat esimerkiksi voimalaitosten operointi ja kunnossapito sekä vedenkäsittely. Lakkorajojen asettaminen on yksinomaan Paperiliiton päätettävissä.
Tämäkin on siis yksinomaan paperiliiton päätös ja UPM on täysin syytön että tilanne on tällä kertaa ajautunut tähän pisteeseen!
Lakkorajojen puuttuminen on hälyttävää, koska sillä vaarannetaan tietoisesti yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, kuten kaupunkien kaukolämmöntuotantoa.
On se perkele kun HSL:n bussikuskitkin lakkoilevat aina silloin kun on kylmä eikä juhannuksena kesähelteillä! Lakkoase kun tuppaa perustumaan siihen että siitä aiheutuu haittaa ja mikäli lakosta ei mitään haittoja yritykselle aiheutuisi niin mikä ase se on?
Toivotaan kuitenkin kansantalouden kannalta että UPM ja Paperiliitto saisivat sapelinsa tuppeen ja pääsisivät ennemmin kuin myöhemmin samaan pöytään sopimaan päivitetyt pelisäännöt vuodelle 2022.
Selkeää uhriutumista on puolin ja toisin. Paperiliitto ei ole suostunut aloittamaan neuvotteluita tai edes keskusteluita kuukausiin. Kummallakaan osapuolella ei ole ollut mitään halua viedä asioita eteenpäin vaan ollaan sitkeästi ja tiukasti omalla näkökannalla.
Tuosta kaupunkien kaukolämpöjen toimittamatta jättämisestä UPM:lle ei todennäkösesti kovin suurta vahinkoa synny. Enempi taidetaan koetella kaupunkien omistamien kaukolämpöyhtiöiden taloutta ja sehän korjaantuu hintoja nostamalla. Toivottavasti kaikkialla olemassa riittävät varajärjestelmät.
Vanhala katsoo, että UPM haluaa hajottaa työntekijöiden yhteisen esiintymisen eri pituisilla sopimuskausilla eri liiketoiminta-aloilla. Vanhala viittaa muutenkin UPM:n sopimustavoitteisiin, vaikka virallisia neuvottelutavoitteita ei ole edes esitetty ja neuvotteluja aloitettu muualla paitsi biopolttoaineissa.
Tuollaiset hajoita ja hallitse -taktiikat voisi ainakin ensi töikseen unohtaa, mikäli halajaa saada jonkinlaisen sovun aikaiseksi (jos siis tulkinta on oikea). Luulisi tuohon nyt jonkinlaisen kompromissin löytävän, jolla segmenttien erot voisi huomioida ilman, että UPM kokisi tarvetta ottaa selkävoittoja. Tuo koskee molempia osapuolia.
Firmat tietty neuvottelevat itselleen parhaaksi näkemällään tavalla, mutta jännästi se vaikuttaisi joka luojan kerta olevan UPM, jolla näitä ongelmia on milloin missäkin neuvottelussa. Ja asiaa ei todellakaan auta tuollainen roskistulipaloluokan viestintä Paperiliiton yhteiskuntavastuusta, kun osapuolten välit ovat jo valmiiksi tulehtuneet.
Tämmöinen taistelu ei ole kovin yllättävää, kun ollaan luomassa uutta. Suomessa perinteisesti on kova muutosvastarinta. Tässä tapauksessa ei helpota yhtään se, että toisena osapuolena on perinteisesti jääräpäinen ja ei niin neuvottelu haluinen paperiliitto. UPM taas ottanut tavoitteeksi kerralla ajaa väkisin ison uudistuksen läpi ja eikä joustoa tunnu olevan.
Paperiliitto on aina ollut herkkä lakkoilee ja on onnistuneesti ajanut työntekijöiden etuja. Nyt kun sen neuvotteluvoimaa ollaan kaventamassa pilkkomalla sopimukset pienempiin osiin on luonnollista nousta vastarintaan. Suomessa alalla on hyvät palkat. UPM tavoitteet on ymmärrettäviä, kun ajattelee miten poikkeavia eri sektorit ovat markkinoiden kannalta ja myös työn osalta. Vanhan mallin jäykähkö työehtosopimus ei tässä parhaiten toimi ja siihen kun tehdään paljon poikkeamia tulee siitä vaikesti tulkittava eikä se ole enään tarkoituksemukainen.
Lakko lienee paikallaan, mutta sen venyttäminen pidemmäksi ei oli neuvotteluiden kannalta hyvä ratkaisu. Neuvottelut tulevat olemaan todennäköisesti pitkät ja miekkojen kallistelu ja uhittelu tuntuu kuuluvan asiaan ennenkuin voidaan istua alas ja neuvotella.
En paljon valittaisi, johan UPM sanoi maksavansa enemmän niille jotka lakon aikana tulevat tekemään työtehtävänsä. Voi sitä ulinan määrää, kun saa enemmän rahaa.
Peter Lynch ”One up on Wall Street”, joka varmaankin kolmen kärjessä kaikkien aikojen sijoitusopuksista, nostaa nimenomaan esiin henkilöstökysymykset olennaisena analyysikriteerinä yhtiöiden arvioinnissa.
Hyvinvoivat, tuottavat ja innovoivat työntekijät siivittävät firman lentoon. Riidat, huono työilmapiiri ja kehnot olosuhteet vetävät sitä alas.
Merkillepantavaa on myös, että Peter Lynch nosti nämä asiat esiin ennen kuin ESG-asioista alettiin puhua juuri millään tavalla. Ja nythän ESG on laatusijoittamisessa yhtenä avaimena.
Ps. yllä kirjoitetulla ei oteta kantaa UPM:n osapuolten oikeassa tai väärässä olemiseen, vaan että ei kai kukaan enää kuvittele mahdolliseksi menestyvää firmaa ilman pätevää ja innokasta henkilöstöä?
Vaikka ketju floodaantuu UPM:n neuvotteluista, ehkä hyvä muistaa että UPM on jo tehnyt kaksi liiketoimintakohtaista työehtosopimusta; Timber, Plywood; molemmat Teollisuusliiton kanssa
UPM pitäisi saada aikaan Paperiliiton kanssa loput UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers
JOS UPM vaikka jakaisi nuo Paperiliiton kanssa neuvoteltavat ulos firmasta erillisiksi yhtiöiksi omilla omistusrakenteillaan, ei Paperiliitolla olisi pienintäkään ongelmaa tehdä firma eli alakohtaisia sopimuksia. Eli ongelma on, että UPM omistaa nuo eri toimialat itse.
No mitä yhteistä on vaikka auringonlaskun Communications Paperilla ja hyvin vetävällä Sellupuolella, tai Tarrapapereilla? Varmaan monikin asia, mutta ns markkinat / liiketoiminta eri asia. Menestyksekäs firma pyrkii olemaan pitkällä aikavälillä markkinoillaan tehokas ja kilpailukykyinen, ei vain firmana toimialojensa keskinkertaisuus.
Itse näen liiketoimintakohtaiset sopimukset järkevinä asioina, mutta toki ymmärrän että Paperiliitolla on pelissä historia ja vaikutusvalta, ja osalla työntekijöistä ehkä pelkokin muutoksesta. Vaikka metsäsektorilla on tunnetusti hyvät edut, niin kauan kun tehdas pysyy pystyssä
Kun nyt minua lainasit, niin ikävää, että kirjoituksestani jäi sinulle se kuva että olisin toista mieltä. Yritin tätä samaa kiteyttää oman kirjoitukseni kahdessa viimeisessä lauseessa…
Ei muuta kuin mitä jo totesin, eli liiketoimintakohtaiset ehdot eri liiketoiminnoille ovat liiketoiminnan kannalta järkeviä, ja hyvin tehtävissä, ja jo tehty UPM:nkin sisällä
Jos olisit avioeroamassa, palkkaisitko itsellesi lakimiehen vain et? Luottaisit, että osaat toimia ja ei ole sudenkuoppia tasapuolisen kohteluun?
Asetelma, jossa työntekijöiden valitsema “luottamusmies-kolleegio” neuvottelee puolestasi työpaikallasi noudatettavan työsopimuksen.
Kun vastassa on HR-ammattilaiset.
Tilanne on vielä hyvä kun taustalla on vuosikausien neuvotteluiden tuloksena vanhat sopimukset, joita voi käyttää pohjana.
Entä 20 vuoden päästä? Kun neuvotellaan esim juhlapyhien vapaudesta (esim helatorstai), lomarahoista, jopa työajan pituudesta, jne.
Olen itsekin sitä mieltä, että paperimiehet ajoivat itsensä ylisuuriin palkkoihin työnvaativuuteen verrattuna, mutta nyt on käynnissä niin iso työnantajien muutoshaku (he valitsevat kenen kanssa neuvottelevat, vrt palkkaisitko lakimiehen avioerossa), että itse olisin valmis suurlakkoon. Vaikka en edes ammattiliittoon kuulu, arvostan sen aikaansaannoksia.
Miten Euroopassa ryöpsähtänyt koronatilanne vaikuttaa metsäfirmoihin? Eurographin tilastoista (Statistics | Euro Graph) näkyy, kuinka painopaperikysynnän rebound koronasta Euroopassa olisi jo päättynyt ja kysyntä laskisi jo taas. Lokakuussa pudotus loka21 vs loka20 oli 5%. Koko vuonna 2021 päästäneet juuri ja juuri viime vuoden lukuihin.
Kartonki- ja erikoispaperipuolelle tämä taas lupaa hyvää, vuoden 2020 koronasulut buustasivat niiden kysyntää.
Minkälainenen velvollisuus/pakko upm:llä on toimittaa kaukolämpöä ja huolehtia että sitä tulee, kävi lakossa miten kävi.
Esim kemissä veitsiluoto loppuu niin enso joutuu järjestämään sen kaukolämmön asukkaille.
Oisko syytä UPM:llä jakaantua eri yhtiöiksi, niin menisi työehtosopimuksetkin luontevammin? Yleensä jakaantuminen on omistajienkin kannalta ollut plussaa.
Mahtaako kaikki nyt alas ajetut koneet enää käynnistyä tässä maassa. Voisin kuvitella julkisuudessa annettujen lausuntojen perusteella, että liipasin-sormi saattaa olla herkällä, kun samalla kapasiteetin vähennyksen kanssa pääsisi AY-väkeä näpäyttämään.
Mikäli kapasiteetin vähentämistarpeita on, niin en pitäisi yllätävänä. Paperiliitolla olisi jäsenistölleen selittämistä, kun selittäisi työpaikkansa menettäneille lakkoilun kannattaneen.
Koneiden loppullisen sulkemisen tekeminen näpäytys tarkoituksessa tai yhden lakon takia olisi pikkumaista eikä olisi hyvää bisneksen hoitoa. Se ei myöskään edistäisi omistajien etua.
Toivottavasti johto ei tähän alennu, enkä siihen usko sen verran tuo nykyinen johto näitä nähnyt.
Jokin suunnitelma UMP:lla kapasiteetin pienennyksetä on, koska annettiin lupaus, että kolmeen vuoteen ei suljeta. Asioilla kuten lakko herkkyys, palkkakustannus ja joustavuus tuleekin sitten olla vaikutus siihen missä suljetaan. Tietenkin lakolla etenkin sen venyessä voi sitten olla aikatauluun jolla sulkemisia tehdään.
Täytyy muistaa, että lakon venyessä myös työntekijöiltä alkaa tulla enenevissä määrin painetta sovun aikaan saamiseksi. Pitkä lakko alkaa sitten näkyä työntekijän tilillä ja ainakun potkaistaan lompakkoon, niin se tuntuu pahalle ja empatia alkaa vähenemään.
